Kauppakeskus Lohjan perinteikkäälle kauppapaikalle

Kauppakeskus Lohi houkuttelee asiakkaita apajilleen Lohjaa kauempaakin.
Arkkitehtuuriltaan selkeä uudisrakennus tuo kaupunkikuvaan raikasta ilmettä. Suur-Seudun Osuuskauppa on toteuttanut 25 miljoonan euron hankkeen KVR-urakkana.

Lohjan kaupungin keskustaan Suurlohjankadun varrelle pystytetty kauppakeskus edustaa SOK-lähtöistä sijainnillista jatkumoa ja perinnettä. Samassa korttelissa aloittivat toimintansa Osuuskauppa vuonna 1927 ja Seutu-tavaratalo vuonna 1959. Niitä seurasivat Sokos-tavaratalo, S-market ja ravintola Lohi.

Aluksi kauppakeskus oli osa Suur-Seudun Osuuskaupan ja Lemminkäisen vuonna 2014 sopimaa yhteistyötä, joka koski Lohjan keskustan kehittämistä. SSO olisi tullut Melbaksi nimetyn kauppakeskuksen päävuokralaiseksi. Tämä yhteistyö katkesi vuoden 2016 lopussa esisopimuksen päättyessä. Seuraavaksi SSO otti itse vetovastuun, nimesi kauppakeskuksen Loheksi aiemman ravintolan tavoin sekä sopi kumppanit.

Hankkeen KVR-urakoijaksi tuli Jatke Oy, arkkitehdiksi Arkkitehtitoimisto Käppi Oy ja LVIA-suunnittelijaksi Niemi Energy Oy. SSO:n toimitusjohtaja Tapio Finérillä on tietoa perusteista, jotka rohkaisivat 25 miljoonan euron investointiin, vaikka talouden näkymiin liittyy epävarmuutta.

–Tämä liikepaikka on Lohjan parhaita. Lisäksi selvitykset ja kotimarkkinoidemme tuntemus tukivat käsitystä, että kehittyvällä kaupungilla ympäristökuntineen on tilaus Lohi-kokoluokan kaupan yksikölle. Toimiminen maakuntakeskuksena vaatii sinänsä tietyn tyyppisiä palveluja ja tarjontaa. Myös sijainti pääkaupunkiseudun kyljessä ja ykköstien varrella lisää Lohjan markkinapotentiaalia.

–Tällaiset investoinnit suunnitellaan pitkäjänteisesti vähintään 10–20 vuoden tähtäimellä, mutta kannattavuuden on oltava riittävä alusta pitäen, Finér toteaa.

Tapio Finérin mukaan tavoite on ollut moderni, viihtyisä ja kodikas kauppakeskuskokonaisuus. On myös haluttu toiminnallisuutta sekä sopivuutta kaupunkiin ja sen katukuvaan.

–Lähelle maalia on päästy, palaute yrityksiltä ja kuluttaja-asiakkailta on ollut myönteistä.

Hän on laskenut, että toteutuksen neliöhinta alittaa valtakunnan uusien kauppakeskusten keskiarvon. Lähtötilanteen budjetista puuttui osa liiketilojen rakenteellisen sisustuksen muokkauskustannuksista, noin pari miljoonaa euroa. Lokakuun puolivälissä vapaita huoneistoja oli jäljellä enää yksi, joten räätälöinnin lisätyölaskutus loppuu lähikuukausina.

SSO:n taholla on korostunut yhteistyö Jatke Oy:n kanssa, ja siinä kaikki on sujunut mallikkaasti.

–Tavoitteen mukaisesti on toteutunut myös Leed Gold -ympäristöluokitus. Se ilmentää vastuullista tekemistä, mikä onkin osuuskaupan piirissä ihan toiminnan ytimessä, Finér sanoo.

Lohiteema ilmenee julkisivussa

Arkkitehtitoimisto Käppi Oy:n suunnittelu starttasi niistä raameista ja lähtökohdista, jotka aiempi arkkitehtitoimisto Vuorelma Arkkitehdit oli lyönyt lukkoon. Ensimmäinen uuden vaiheen suunnittelukokous pidettiin tammikuussa 2017.

Rakennuksen muotoon ei voinut juurikaan vaikuttaa, koska vahva kaava sitoo tiukasti sen samoin kuin laajuuden tontilla. Esimerkiksi kaareva osuus julkisivussa ja rakennuksen ulottuminen neliömäisen tontin reunoihin asti olivat ennalta määrättyjä.

Kerrosalaa toteutettiin ensimmäiseen ja toiseen kerrokseen yhteensä 15 251 neliötä. Heikki Käppi sanoo, että uusiin jättikauppakeskuksiin verrattuna Lohi on silti pienten luokassa. Kokonaisalaa on 22 155 neliötä ja tilavuutta 117 000 kuutiota.

Julkisivuja rytmitettiin väripinnoilla ison massan ja kaupunkikuvan vuoksi. Ensimmäisen kerroksen seinissä vaihtelevat harmaa tai vaaleankeltainen graafinen väribetoni, toisen kerroksen seinissä on PVDF-pintainen valkoinen pellitys tai osin taustavalaistu lohenpunainen perforoitu pelti, jossa erottuu tyylitelty verkkokuvio.

–Pystyaiheelle annettiin työnimeksi ”siimat solmussa”, mikä symboloi lohiteemaa, Käppi toteaa.

Ulkoinen vaikutelma valmiista rakennuksesta on selkeä ja raikas, mutta ikkuna-alan vähäisyyden takia hiukan umpinainen. Siihen on johtanut rakennuksen käyttötarkoitus. Sisätiloissa riittää silti vaaleaa valoisuutta. Ikkunoita on ensimmäisessä kerroksessa päätuloaulan alaosassa ja kauppakäytävän vastapäädyssä. Kakkoskerroksen kauppakäytävässä ikkunapintaa on vain tuloaulan puoleisessa päädyssä.

Heikki Käpin mukaan ikkuna-alaa on kaikkiaan enemmän kuin alkuvaiheen luonnossuunnitelmissa.

– Lisäsimme nauhaikkunoita, niillä saatiin liiketiloihin näkymää ulos.

Sisäpintojen vaaleudelle tuovat kontrastia värikkäät myymälä- ja ravintolasisämiljööt sekä kuvataiteilijan kolme grafiikkatyötä.

Entä kaiku- ja ääniongelmat, kun on lasiseinää ja laattalattiaa? Eivät korostuneet arkitorstaina iltapäivän tunteina, vaikka avoimien kulkukäytävien alakaton yläpuolilla ei ole missään tiloissa edes maksimimääriä villakaistoja.

Hissejä on kaksi, yksi henkilöille ja toinen tavaroille. Autokellarin ja ensimmäisen kerroksen väliä kuljetaan kahdella liukutasolla. Ensimmäisen ja toisen kerroksen välillä on yhdet yleiset pariliukuportaat ja liikekohtaisina kahdet.

Arkkitehdin ja pääsuunnittelijan suurimpia haasteita olivat Käpin mukaan kokonaisuuden hallinta, tiukka suunnitteluaika ja rakentamisen aikaiset muutokset, joiden hankaluus ja työmäärä yllättivät.

– Helpotusta etenkin alussa toi se, että tiesimme tuttujen osapuolten toimintatavat, Käppi sanoo.

Rungon pystytystapa meni uusiksi

Kauppakeskus Lohen KVR-urakoitsija Jatke Oy sopi hankkeesta SSO:n kanssa vuoden 2017 alussa.

–Sitouduimme vahvasti siihen, että tilaaja saa haluamansa kaltaisen rakennuksen sovitun aikataulun ja budjetin puitteissa, tuotantopäällikkö Pasi Siikaluoma sanoo.

Hänen mukaansa syvällä oleva pohjavesi ei aiheuttanut ongelmia eikä liioin orsivesi, joka ilmeisesti valui tontin ponttauksessa pohjaveteen. Runsas paalutus hoitui betonilyöntipaaluilla. Autokellari perustuksineen ja ulkoseinineen toteutettiin betonivalulla, sekin sujui ennakoidusti.

Betonielementtirunko osoittautui haasteellisimmaksi rastiksi. Runko koostuu kahdesta lohkosta, jotka liittyvät toisiinsa liikuntasaumalla.

– Suunnitelman mukaan pystytys olisi tehty yksi lohko kerrallaan sen jälkeen, kun tela-alustainen, nostokyvyltään 130 tonnin ristikkopuominosturi olisi ajettu tulevan rakennuksen keskelle, vastaava työnjohtaja Olli-Pekka Heinonen kertoo.

– Yllätyksenä tuli rungon asennusaikaisen stabiliteetin ylläpito. Stabiliteetti eli pysyminen pystyssä ennen jäykisteitä vaati pystytyksen aloitusta kehämäisesti nosturin ympärillä, jotta voitiin soveltaa lähtökohtaista keskeltä ulospäin -periaatetta, Heinonen sanoo.

Korkeat, tiheään sijoitetut pilarit lisäsivät nostojen tarkan suunnittelun tarvetta. Hankaluudet venyttivät pystytyksen kestoa, ja samalla myöhentyivät useat paikallavalut. Rakentamisen aikana viivästykset kurottiin kiinni.

Siikaluoman ja Heinosen mukaan erityisen hankalia olivat loppuvaiheen logistiset pulmat kaupungin katutöiden takia. Työmaalla oli vain yksi lastauspaikka, ja kun katuja tehtiin rakennuksen kaikilla sivuilla samanaikaisesti, kuljetukset piti sopia ja ajoittaa tarkasti.

Iloisena asiana tulivat sulat hattuihin Leed Gold -ympäristösertifikaatin saavuttamisesta. Tavoite ohjasi kaikkea suunnittelua, valintoja ja toteutusta. Leed-pisteitä kertyi useilta osa-alueilta: tontti ja sijainti, vedenkulutus, energiatehokkuus, materiaalitehokkuus, sisäilman laatu ja innovaatiot. Rakennuksen energialuokka on C ja sisäilmaluokka S2. Katolle on tekeillä aurinkovoimala SSO:n omana hankintana.

Työmaalla on ollut Jatkeelta 6–10 toimihenkilöä. Aliurakoitsijat mukaan lukien työmaan kokonaisvahvuus on ollut 40–100 henkeä. Ulkopuolista erikoisosaamista on tarvittu esimerkiksi runko- ja julkisivuratkaisuissa, joihin sisältyy betonirungon lisäksi teräsrunkoa, pelti-villa-pelti -elementtiä ja peltikasettia. Talotekniikka on toinen erikoisalue.

– Kiitokset porukalle hyvästä yhteistyöstä, se on vienyt päämäärään, Pasi Siikaluoma sanoo.

– KVR-urakointimalli osoittautui joustavaksi. Ja vaikka aliurakoitsijoita on ollut noin 50, yhtäkään ei ole jouduttu vaihtamaan. Eniten yllätti talotekniikkaurakoitsijan hyvä suoritus, Siikaluoma toteaa.

Maalämpö ei tullut kyseeseen

Niemi Energy Oy:n toimitus käsittää lämmityksen, jäähdytyksen, vesi- ja viemäritekniikan sekä ilmastoinnin ja niitä ohjaavan ja säätävän rakennusautomaation suunnittelun.

Kiinteistön lämmitys perustuu kaukolämpöön, lämmönsiirtimiä on kuusi ja ostotehon kokonaismäärä 2,6 megawattia. Niemi Energyn toimitusjohtaja Aarno Niemen mukaan maalämpöä ei valittu, koska sen toteutus ja käyttö olisi ollut vaikeaa, kun rakennus peittää lähes koko tontin.

Jäähdytystä varten on kaksi nestejäähdytintä, joiden teho yksikköä kohti on 450 kilowattia. Lämmityskaudella ne toimivat vapaajäähdyttiminä, jolloin kompressori koneikot eivät osallistu viileän tuotantoon. Jäähdytystarvetta aiheuttavat etenkin kohde valaisimien ja muiden sähkölaitteiden lämpökuormat.

Lämpö jaetaan ilmalämmityksenä, mitä täydentävät pienet vesikiertoiset patteri- ja lattialämmitysverkostot. Jäähdytystä jaetaan ilmaviilennyksenä, ja lisäksi tiloissa on tarpeen mukaan erityisiä ilmajäähdyttimiä.

Suuria tuloilmakoneita on 16, joiden yhteisilmamäärä on 68 kuutiota sekunnissa. Lisäksi on kahdeksan pientä tuloilmakonetta porrashuoneita ja hissejä varten.

Tuloilmakoneet, jäähdytysvesisäiliö ja elintarvikemyymälän kylmälaitteet ovat pääosin katolle sijoitetussa IV-konehuoneessa. Lisäksi muutama tuloilmakone on erillisessä konehuoneessa.

Lämpöä otetaan talteen pyörivillä lto-kiekoilla, vastavirtasiirtimillä sekä nestekiertoisilla lto-järjestelmillä. Lämmöntalteenoton hyötysuhteet ovat 61–84 prosenttia. Tiloissa on sekoittava ilmanjako, ja ilmamääriä ohjataan mitatun lämpötilan ja hiilidioksidipitoisuuden mukaan.

– Ulkoa otettavan tuloilman määrä lähes puolittuu, kun ilmanvaihdon ohjauslaitteet ovat minimiasennossa, Aarno Niemi sanoo. Aarno Niemi kertoo, että tiukin suunnittelun haaste oli saada suuret IV-pystyrunkokanavat paikoilleen. Tilojen päälinjat oli suunniteltu ennen kuin Niemi Energy tuli hankkeeseen mukaan, eikä kaikkea ollut otettu huomioon.

Teksti Timo Pääsky | Kuvat Vesa Voitto Sakari