Hämmästyttävää mutta totta. Kauppakeskus Karisma kylpee valossa marraskuun lopun aurinkoisena päivänä. Katse hakeutuu korkeuksiin: luonnonvalo pääsee sisään katonrajan ikkunoista, ja kuultomaalattu puinen kattokin kiinnittää huomion. Pimeälläkään täällä ei saa loisteputkijysäriä, koska valaistus on pehmeä. Yleisvaikutelma on erittäin viihtyisä.
Kauppakeskus Karisma avattiin joulumyyntiin kolmantena marraskuuta. Se sijaitsee seitsemän hehtaarin tontilla aivan valtatie neljän varressa, sen itäpuolella, Kariston puukaupunginosan reunalla. Lahden keskustaan on kuutisen kilometriä. Asiakkaita houkutellaan koko Päijät-Hämeen alueelta, jossa asuu 200 000 ihmistä. Lisäksi kohderyhmänä on vilkasta nelostietä pitkin matkaava pääkaupunkiseudun väki, joka voi vapaa-ajan matkoillaan hakea Karismasta täydennystä mennen tullen. Tavoitteena on kolme miljoonaa asiakasta vuodessa.
Karisman investoinnin arvo on noin 90 miljoonaa euroa. Rakennuttaja on Kesko, joka on tehnyt tiivistä ja laajaa yhteistyötä projektinjohtourakoinnista ja vuokralaishankinnasta vastanneen SRV Rakennuksen kanssa.
Karisma on yksi Keskon suurimmista vähittäiskaupan hankkeista kautta aikojen – ja lisäksi ensimmäinen kauppakeskushanke, jonka Kesko on suunnitellut ja rakennuttanut alusta lähtien. Karisman veturina toimii K-citymarket, Lahden kolmas sellainen. Toinen suuri myymälä, kauppakeskuksen toisessa päässä, on Robin Hood. Jo nimi Karisma lupaa vetovoimaista palvelukokonaisuutta. Kaikkiaan liikkeitä on kahdessa kerroksessa 76: pukeutumisen, vapaa-ajan ja sisustuksen aloilta. Lisäksi on mittavat ravintolapalvelut. Myyntitilaa on kaikkiaan noin 35 000 neliötä, kerrosala on noin 40 000 neliötä.
Klassinen konsepti, vapaa muoto
Karisman pääsuunnittelusta on vastannut arkkitehti SAFA Rainer Linderborg Arkkitehtitoimisto Innovarchista ja sisustuksesta sisustusarkkitehti SIO Selja Peltonen samasta toimistosta.
Heidän mukaansa Karisman suunnittelu pohjautui hyväksi todettuun malliin. Toimisto on tehnyt muitakin kauppakeskuksia: esimerkiksi Jumbon laajennuksen Vantaalla ja kauppakeskus Rajalla – På Gränsenin Torniossa. Heillä on myös tekeillä Kouvolaan kauppakeskus Veturi, jossa käytetään samantyylisiä ideoita kuin Karismassa.
Hyväksi todettu malli tarkoittaa muun muassa vapaata, kaarevaa muotoa: rakennus ei ole tylsä laatikko. Kaareva muoto muuten tuntuu inhimillistävän mittakaavaa: se häivyttää pitkiä välimatkoja. Kolmesataa metriä päästä päähän tuntuisi täysin suorana varmasti pidemmältä. Lisäksi hyväksi todetun mallin mukaan ankkuriliikkeet – K-citymarket ja Robin Hood – on sijoitettu talon molempiin päihin.
– Pienemmät liikkeet hyötyvät siitä, ihmiset liikkuvat päästä päähän, Rainer Linderborg sanoo.
Liikkeiden logistiikka ja huolto hoituvat rakennuksen takaa. Pysäköintirakennus on erikseen rakennuksen etupuolella kahdessa kerroksessa – pysäköintipaikkoja on 1 500. Sisäänkäyntejä on useita. Erikoisuus on, että kaunis puusilta tuo Kariston suunnasta rakennukseen kaavan edellyttämän kevyen liikenteen väylän, jonka ulostulo on kaupungin puolelta pysäköintirakennuksesta.
Kariston uudehkossa kaupunginosassa teemana on puu, ja siitä syystä myös Karismassa, Kariston lähikauppakeskuksessa, on käytetty paljon puuta niin sisällä kuin ulkona. Jopa pysäköintirakennuksen toisen kerroksen valaisinpylväät ovat puuta – samaan tyyliin kuin muualla Karistossa.
Pääjulkisivu on sinistä muovikennolevyä, ja se valaistaan pimeällä. Sinisenä hohtava kookas seinä puusäleikköineen näkyy moottoritielle.
Sisällä yleissävy on hyvin vaalea ja valoisa – kivenomainen lattiakin on vaaleaa kuivapuristelaattaa.
– Väri tulee liikkeistä, niiden mainoksista ja tavaroista, Selja Peltonen sanoo.
Suunnittelijoiden mukaan jo varhaisessa vaiheessa Karisman kohderyhmäksi valikoituivat aktiiviset perheet. Heitä varten kauppakeskuksessa on kaksi sisäleikkipaikkaa ja ulkona leikkikenttä. Lastenhoitohuoneiden lisäksi on harvinaisuutena ”isä-wc”, joka on suunniteltu isien ja lasten asiointiin.
– Yleisilmeeseen haimme kotoisuutta ja viihtyisyyttä, Selja Peltonen sanoo.
Kaiken kaikkiaan Karisma on silmää miellyttävä viihtymiskeidas, jonka läpi ei ole tarkoitus juosta vaan viettää siellä aikaa ja viihtyä. Lepuuttaa ja tankata voi suuressa määrässä ravintoloita ja kahviloita, jotka sijaitsevat keskelle sijoittuvan näyttävän ja korkean aulan ympäristössä. Aulaa esiintymislavoineen voidaan käyttää erilaisen ohjelmatarjonnan järjestämisessä.
SRV:llä mittava rooli
Kauppakeskuksen historia juontuu aina 1980-luvun loppuun, jolloin käytiin ensimmäisiä keskusteluja Keskon ja Lahden kaupungin välillä Citymarketin rakentamisesta alueelle. Silloin Kariston kaupunginosasta ei vielä ollut tietoakaan. Vuonna 2007 neuvottelut ja alustava suunnittelu täsmentyivät: tavoitteeksi tuli vetovoimainen kauppakeskus.
Varsinainen suunnittelu käynnistyi 2008, esirakennustyöt tontilla alkoivat tammikuussa 2010 ja varsinainen rakentaminen huhtikuussa 2010. Aikataulun mukaisesti rakentaminen saatiin päätökseen lokakuussa 2011.
SRV:llä oli hankkeessa poikkeuksellisen mittava rooli.
– Olemme olleet alusta asti mukana kehittämässä koko hanketta ja kauppakeskuskonseptia. Rakentamisvaiheessa meillä on ollut Keskon kanssa kaksi sopimusta: projektinjohtourakkasopimus suunnittelusta, rakentamisesta ja myös urakoitsijoiden hankkimisesta sekä toinen sopimus vuokralaisten hankinnasta, projektijohtaja Kalle Mauriala SRV Rakennuksesta sanoo.
Kaikki liiketilat oli vuokrattu, kun avajaisia vietettiin – ja harjannostajaisissa huhtikuussa oli vuokrattu jo 95 prosenttia.
– Rakentamista edesauttoi suuresti, kun vuokralaisten tiedot saatiin hyvissä ajoin suunnitteluun ja toteutukseen. Suunnittelu hoidettiin työmaalta käsin, samoin vuokralaisten hankinta. Välikäsiä ei ollut vaan tieto kulki suoraan, projektipäällikkö Jyrki Sivén SRV Rakennuksesta kertoo.
Puolentoista vuoden rakentamisaikataulu näin suuressa hankkeessa oli hyvin tiukka. Kokonaisuuden hallintaa helpotti rakentaminen lohkoissa. K-citymarket oli oma lohkonsa, samoin talon toisessa päässä sijaitseva Robin Hood. Keskiosa, johon sijoittuvat vaateliikkeet ja ravintolat, oli oma lohkonsa, ja viimeisenä lohkona rakennettiin pysäköintirakennus.
Sivénin mukaan asioiden hallintaa helpotti, kun hyvissä ajoin tiedettiin, millaisia vuokralaisia millekin lohkolle haetaan ja lopulta tulee.
Ruokakeskon rakennuspäällikkö Kimmo Leivo kiittää yhteistyötä SRV:n kanssa. Hänen mukaansa se sujui hyvin ja rakentavassa hengessä. SRV hoiti kaikki tehtävänsä erittäin ammattitaitoisesti ja oikealla ajalla. Projektinjohto ja esimerkiksi urakoitsijavalinnat onnistuivat hyvin – samoin vuokralaisten hankinta.
– Lisäksi kohde oli kerrankin valmis silloin, kun sen piti olla. Ylösajoon ja käyttöönottoon oli aikaa.
Kalle Maurialan ja Jyrki Sivénin mukaan luovutusprosessi on todella tärkeä. 0virhe-luovutuksia oli luovutuksista puolet. Pienet puutteet oli korjattu avajaisiin mennessä, ja talo saatiin luovutetuksi käyttäjille valmiina ja virheettömänä.
– Yhteistyön laajuus tilaajan kanssa oli poikkeuksellisen laaja. Luottamus mahdollistaa koordinoinnin. Onnistuminen ruokkii onnistumista, ja siten saatiin positiivinen kierre hankkeeseen, Kalle Mauriala sanoo.
Jyrki Sivén puolestaan sanoo, että tilaajan kanssa yhteistyö oli parasta mahdollista. Päätöksiä saatiin aikaan nopeasti, mikä auttoi hankkeen sujuvuutta.
Rakenteet myymälätilojen ehdoilla
Karisman päärakennesuunnittelijana toimi suunnittelupäällikkö Pertti Juhola A-Insinöörit Suunnittelusta. Hän kertoo, että erillisestä pysäköintirakennuksesta oli suuri etu varsinaisen kauppakeskuksen rakenteiden suunnittelussa.
– Yleensähän pysäköintitilat ovat kellarikerroksessa, ja muun muassa pysäköintiruutujen mitoitus ohjaa rungon suunnittelua. Tässä tapauksessa rungon moduulijako oli mahdollista suunnitella vain myymälätilojen asettamilla ehdoilla eli tarkoituksenmukaisemmalta pohjalta.
Runkorakenteen päälinjat muodostuivat siten, että välipohjien runkomoduulit ovat 6 m x 12 m ja yläpohjarakenteiden runkomoduulit 12 m x 24 m. Tällaiset runkomoduulit sopivat toteutettaviksi yhtä hyvin sekä betoni- että teräsrakenteisilla runkoratkaisuilla.
– Teräsrunkoratkaisu todettiin tarjouskyselyssä alustavien rakennesuunnitelmien pohjalta edullisemmaksi kuin betonirunko. Tämän jälkeen teräsrunkovaihtoehdot kilpailutettiin, ja toimittajaksi tuli Peikko Finland, Juhola kertoo.
Yläpohjarakenteeksi valittiin Metsäliitto Osuuskunta Puutuoteteollisuuden markkinoima Kerto-Ripa-elementtijärjestelmä.
Julkisivujen pääasialliset vaipparakenteet ovat Rautaruukin toimittamia SPA-paneeleja (pelti-villa-pelti).
Juholan mukaan kohteen runkojärjestelmässä yhdistettiin menestyksekkäästi teräs-, betoni- ja puurakenteita siten, että niiden kaikkien hyvät ominaisuudet voitiin hyödyntää.
– Lopputuloksena nousi kevyt ja taloudellinen runkorakenne, joka oli nopea ja turvallinen pystyttää viime talven ankarissa sääolosuhteissa.
Pysäköintirakennuksen suhteen mietittiin vaihtoehtoina betonin paikalla valua tai täyselementtiratkaisua. Päädyttiin täyselementtiratkaisuun, jonka toimitti Parma. Pysäköintirakennus nousi muutamassa kuukaudessa tänä keväänä ja alkukesästä.
Juhola kertoo, että kauppakeskus Karisma suunniteltiin kaikkien suunnittelualojen osalta 3D-tietomalliprojektina. 3D-suunnittelu osoitti jälleen kerran toimivuutensa, ja kaikki rakenteet olivat asennettavissa ongelmitta.
Katossa miljoona kiloa puuta
Puurakentaminen on ollut Karismassa tärkeässä roolissa. Metsäliiton Puutuoteteollisuus toimitti kauppakeskukseen Finnforest Kerto-Ripa® -kattojärjestelmän. Tehdasvalmisteisilla elementeillä toteutettu katto asennettiin ennätysajassa.
Karisman katosta noin 22 500 neliömetriä on katettu 12 metriä pitkillä ja 2,5 metriä leveillä Kerto-Ripa-kattoelementeillä. Puuta katossa on noin miljoona kiloa. Se vastaa yli sataa rekkakuormallista kuusityvitukkeja.
Kerto-Ripa-ratkaisun etuja ovat rakentamisen nopeus, kestävyys, rakenteiden keveys, paloturvallisuus ja energiatehokkuus.
Kantava kattoelementti sisältää vesikatteen, lämmöneristeen ja alapuolen verhouslevyn valmiiksi asennettuina. Kauppakeskus saatiin lohko lohkolta nopeasti katettua lämpimäksi ja vedenpitäväksi. Sillä oli suuri merkitys, koska rungon rakentaminen osui suurelta osin talviaikaan. Parhaimmillaan asennettiin 1 200 neliömetriä valmista kattoa päivässä.
Puun käyttö rakentamisessa on ekotehokkaampi ja hiilijalanjäljeltään pienempi tapa rakentaa kuin kilpailevilla rakennusmateriaaleilla. Puisten rakennusosien valmistukseen, kuljetukseen ja itse rakentamiseen kuluu vähemmän energiaa. Myös hiilidioksidipäästöjä syntyy vähemmän. Puu on kasvaessaan sitonut ilmasta hiilidioksidia, joka varastoituu puurakenteisiin koko niiden käyttöiän ajaksi.
