Suomen kerrostalot on rakennettu 1950-luvun loppuun asti massiivirakenteisina tiilestä. Nämä talot ovat ulkoseinärakenteen osalta todettu rakennusfysikaalisesti toimiviksi sekä varsin huoltovapaiksi ja pitkäikäisiksi. Huonosta ulkoseinän U-arvostaan huolimatta näiden vanhojen rakennusten energiankulutus on kuitenkin maltillinen.
Nyt keraamisen kennoharkon myötä tiili on löytänyt uudelleen tiensä rakennusten runkorakenteeksi, ei pelkästään pientaloihin, vaan myös kerrostaloihin sekä kouluihin ja päiväkoteihin. Ensimmäiset Poroton-kennoharkoilla muuratut kerrostalot ovat valmistuneet Kotkaan ja Joensuuhun. Kouluja ja päiväkoteja on rakennettu sekä Ouluun, Rovaniemelle että Helsinkiin ja lisää on suunnitteilla.
Sisäilman laadulla on merkitystä
Aiemmin asunnonostajien tai rakentajien huomio keskittyi hankinta- tai rakennuskustannuksien lisäksi vain esteettisiin asioihin. Tänä päivänä ollaan aikaisempaa valveutuneempia ja kiinnitetään yhä enemmän huomiota myös materiaaleihin ja rakennuksen terveellisyyteen eli siihen, miten riskialttiita rakenteet ovat rakennusvirheille tai käytönaikaisille kosteusvaurioille.
Sisäilman laadun merkitys on entisestään korostunut materiaaleja ja rakenneratkaisuja valittaessa. Yksiaineisista, keraamisista kennoharkoista rakennettu talo on ulkoseinäratkaisultaan yksinkertainen. Rakenne ei vaadi erillistä höyrynsulkua, johon kosteus voisi kondensoitua, vaan sen kosteustekninen toiminta perustuu harkon suureen kosteuskapasiteettiin ja kykyyn ottaa vastaan ja luovuttaa kosteutta. Tämä tekee rakenteesta hengittävän ja sisäilman laatua parantavan. Vaikutus perustuu poltetun savitiilen huokosrakenteen kykyyn tasapainottaa sisäilman lämmön ja kosteuden vaihtelua kaikkina vuodenaikoina. Rakenteen optimaalinen toimivuus edellyttää toki myös sisäpuolisilta pintamateriaaleilta hengittävyyttä esimerkiksi diffuusioavoimia tasoitteita ja sisämaaleja. Asumisen laatua parantavat myös massiivisen rakenteen vikasietoisuus sekä elinkaaritaloudellisuus.
Nopeasti kuivuva seinärakenne
Kennoharkkorakenne kuivuu nopeasti, sillä siihen ei tuoda rakennusaikana ylimääräistä kosteutta suurien valujen tai laastimäärien muodossa. Rakenne ei kutistu ja pintojen viimeistelytyöt voidaan siten aloittaa pian rungon valmistuttua. Se, että talo saadaan kerralla valmiiksi, on suuri etu sekä rakentajalle että rakennuttajalle. Tällaiselle hyväksi koetulle rakennustavalle tulisi olla enemmänkin sijaa suomalaisessa rakennuskulttuurissa.
Teksti: Rakennustekninen johtaja, Juha Karilainen Wienerberger Oy Ab
Kuvat: Wienerberger Oy Ab
