Karjaan seniori- ja palvelutalo
Karjaalla senioriasumisen mukavuutta ja palvelutalon turvallisuutta
Teksti ja kuvat: Matti A. Kallio
Hankkeet on rahoittanut Danske Finance Oy, joka vuokraa tilat Raaseporin kaupungille. Fira Oy on ollut pääurakoitsija.
– Raaseporin kaupungin vanhustenhoidon tilat Meltolan sairaalassa olivat vanhanaikaiset. Kaupunki päätti siirtyä uuden palvelukonseptin pariin. Toiminta jaettiin kolmeen yksikköön: palvelutalo ja senioritalo sijoittuvat Karjaalle ja pitkäaikaisvuodeosasto Tammisaareen, kaupungin sisäisten palvelujen päällikkö Arne Nummenmaa kertoo.
Teräsbetoniset elementtirungot
Vastaava mestari Jari Suomalainen Firalta on luotsannut Suunnittele ja rakenna-hankemallin projektit. Hanketta on johdettu niin sanotun Big Room -periaatteen mukaisesti.
– Perustamisolosuhteet ovat olleet hyvät, paaluttamista ei ole tarvinnut tehdä. Hanke lähti liikkeelle maamassojen vaihtourakalla, Suomalainen sanoo.
Kummankin rakennuksen maanvaraisen laatan valualustana on kivimurska. Alapohjan rakenteeseen kuuluvat eristeet ja radonkaistat. Runkojärjestelmäksi valittiin teräsbetoninen elementtirakenne, jonka tehtävänä on myös kuormien siirto maaperään.
Rakenteeltaan kumpikin rakennus on selkeäpiirteinen. Palvelutalo, jossa on myös kellarikerros, on jaettu kahteen liikuntalohkoon. Molempien talojen katot on aumattu.
Rakenteellisena haasteena on ollut jalkakäytävän arkadian rakentaminen.
– Suunnittelimme sen siten, että pilareista tukensa saavat esijännitetyt leukapalkit tukevat yläpuolisia rakenteita. Muutoin rakenne on perinteinen. Vesikatto tukeutuu kattopukkien välityksellä ylimmän kerroksen ontelolaattoihin, senioritalon rakennesuunnittelun projektipäällikkö Markus Derry Sweco Rakennetekniikka Oy:sta kertoo. Sweco Rakennetekniikan Oulun-yksikössä toimiva Mikko Pulli on toiminut palvelutalon rakennesuunnittelun projektipäällikkönä.
Huoneiden varustetasosta Suomalainen toteaa, että monissa valinnoissa on edetty käytännöllisyys edellä. Lattiamateriaalit on valittu puhtaanapitoa ja kulutuksen kestoa silmälläpitäen. Senioritalon huoneissa lattiamateriaalina on kerroksissa muovimatto. Portaiden kulutuspinta on kivimateriaalia,
kuten senioritalon eteisaulankin lattia, jonka päällysmateriaalina on grafiitti-musta puristelaatta.
Paloturvallisuus on määräysten mukaista. Sprinklerijärjestelmä tekee palosta hälytyksen hälytyskeskukseen ja päivystävälle talonmiehelle, ja samalla järjestelmä aloittaa sammutuksen. Myös parvekkeet ja luhtikäytävät on sprinklattu.
Savunpoisto tapahtuu porrastilan yläpohjan kautta savuluukkujen välityksellä. Senioritalossa on yhdistetty kattoikkuna ja savuluukku. Ilmanvaihdon konehuoneet on niin ikään jaettu laitekohtaisiin palo-osastoihin tämän päivän määräysten mukaisesti.
Sopuisasti puistomaisessa ympäristössä
Pasi Siistonen Arkkitehdit Siistonen Oy:stä on toiminut Karjaan-hankkeen pääsuunnittelijana. Projektiarkkitehtina on ollut Joni Lindberg.
– Saimme kunnalta tehtäväksemme suunnitella monipuolisen palvelukokonaisuuden, joka koostuu kahdesta erityyppisestä rakennuksesta, joista toinen on senioriasuintalo ja toinen on tehostetun asumisen yksikkö.
Kumpikin rakennus asettuu puistomaiseen miljööseen ja terveyskeskuksen läheisyyteen, Lindberg kertoo.
Rakennuksia on käsitelty arkkitehtuuriltaan parina. Rakennukset ovat varsin massiivisia, mutta rapattu pinta, ikkuna-aukotukset ja aumakattomuoto pehmentävät suurta muotoa. Ne asettuvat sopuisasti puistomaiseen korttelirakenteeseen.
Bruttoalaltaan runsaan 1700 neliömetrin senioritalo on nelikerroksinen pistetalo. Kulku asuntoihin tapahtuu keskellä rakennusta olevan porrashuoneen ja sen yhteydessä olevan hissin kautta. Asuntoja on 25 kappaletta, yksiöitä ja kaksioita.
Asuinhuoneistojen varustus on tavanomaista laajempi: märkätiloissa on tukikahvat ja säädettävät allastasot kävelykepin pidikkeineen. Huonetilojen mitoitus noudattaa liikuntarajoitteisen henkilön tarpeita.
Senioritalon maantasokerroksessa on liiketilaa tai tilaa vanhusten palvelujen tuottamiselle. Yhteisiä tiloja ovat varastot ja talosauna.
Valoisa palvelutalo
Palvelutalo sulkee korttelin sisälle sisäpihan, jolle avautuvat terrakotan värisen julkisivun luhtikäytäväparvekkeet.
– Rakennuksessa on seitsemän asumisryhmää. Pohjakerroksessa on niin sanotun intervalliasumisen huoneistoja, jotka helpottavat ja tukevat omaishoidossa olevien vanhusten ja heidän läheistensä elämää. Tilapalveluihin kuuluvat liikunta-juhlasali sekä yhteiset ruokailun, fysioterapian ja saunaosaston tilat, Joni Lindberg kertoo.
Kerroksien huonetilat ovat avaria ja valoisia; ikkunat ulottuvat lattiapintaan. Julkisivussa aukotuksen mittasuhteet tuovat mieleen 1920-luvulla kukoistaneen uusklassisen kauden kaupunkiarkkitehtuurin.
Pienet yksityiskohdat tuovat suurta hyötyä. Liukuovet eivät sulkeudu kokonaan, joten sormet eivät voi jäädä väliin ja vahingoittua. Oviaukot ovat tavanomaista leveämmät, käytävillä on tilaa. Huoneiden lattiat ovat kynnyksettömät, mutta ovilehtien automaattikynnykset sulkevat äänet käytäviltä
ja huoneista.
Jäähdytys integroituna ilmanvaihtoon
Talotekniikaltaan seniori- ja palvelutalo ovat samankaltaiset. Kummassakin rakennuksessa talotekniikka on kanavoitu käytävien yläpohjiin.
LVIA-suunnittelun on tehnyt Climaconsult Finland Oy.
– Lattialämmityksen säätöihin asukkaat itse voivat vaikuttaa, tämä on asumismukavuutta parhaimmillaan. Huoneiden lämmitys on toteutettu niin, että märkätiloissa se on aina päällä mutta asuinhuonetiloissa tarpeen mukaan. Palo- ja hissihälytyksistä kuten muistakin sähkösuunnittelun puolen toiminnoista syntyvät ilmoitukset näkyvät valvontajärjestelmässä, Climaconsult Finland Oy:n toimitusjohtaja Juha Pentikäinen toteaa.
Erityispiirre tälle hankkeelle on, että ilmanvaihtokoneessa on automatiikka ja jäähdytys integroituna.
– Perinteisesti ilmanvaihtokoneen asennuksen jälkeen on edessä useita asennusvaiheita. Valmiimpi tehdasvalmisteinen yksikkö on tuote, johon vaihtelevat olosuhteet työmaalla ja eri työvaiheet eivät vaikuta – kyse on laadusta. Tämän tyyppinen ratkaisu myös nopeuttaa rakentamista, koska paikalla suoritettavien instrumentaatioiden ja johdotuksien osatyöt jäävät pois, rakennusautomaation suunnittelusta Climaconsult Finland Oy:ssä vastannut DI Jukka Sulku sanoo.
