Karhuvuoren koulu

Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Ari Nakari

Valo paistaa satumaasta, ajetaan nyt sisään A:sta; vanhan aapislorun teksti voisi kertoa Karhuvuoren koulusta. Vaikka ulkona on tasaisen harmaa helmikuun päivä, näyttää koulun suuri pääaula
kylpevän valossa. Lattian vaalea keltainen ja valkoisina hohtavat seinät luovat aurinkoisen vaikutelman.

Avarassa pääaulassa on korkeutta kahden kerroksen verran. Päivisin aula toimii ruokasalina, iltaisin tilassa voi järjestää vaikka tanssiaiset. Aulan päätyyn rakennetut Jättiläisen portaat toimivat oppilaiden lukupaikkana, välituntitilana tai katsomona. Niiden kautta pääsee myös toisen kerroksen opetustiloihin.

Salin vastakkaisen päätyseinän takana on Joutsenlampi-musiikkiluokka. Kun osista koottu seinä taitetaan syrjään, luokka muuttuu näyttämöksi. Takaseinällä on paikka suurelle laajakankaalle.

Tilasuunnittelu tukee opetussuunnitelmaa

Moneen tarkoitukseen taipuva pääaula on malliesimerkki tilasuunnittelusta, jolla tekijät haluavat ruokkia koulun käyttäjien mielikuvitusta.

–Uudessa opetussuunnitelmassa painotetaan eri oppiaineiden välistä pedagogista yhteistyötä. Tässä koulussa eivät ainakaan tilat ole yhteistyön esteenä, arkkitehdit Seppo Markku ja Anneli Hellsten H&M Arkkitehdeistä sanovat.

Muunneltavuus toteutuu koulun kaikissa tiloissa. Useimmissa yläkerran luokkahuoneissa on oma pieni ryhmätyönurkkaus. Joitakin luokkia voi yhdistää seiniä siirtämällä.

Käytävän värikkäät istuinryhmät on puolestaan sijoitettu siten, että pienryhmätöiden tekeminen onnistuu niissäkin opettajan valvovan silmän alla: yläkerran luokissa on ikkunat myös käytävän puoleisilla seinillä.

Yläkerran luokkahuoneissa on myös nykyisten turvallisuusmääräysten mukaisesti kaksi poistumistietä.

Luokissa on interaktiiviset projektorit ja koko koulussa langaton verkko. Perinteistä atk-luokkaa ei ole lainkaan.

Kolmen hallinnonalan koulu

Kotkan kaupungin tavoitteena oli rakennuttaa Karhuvuoreen koulu, joka ei seiso tyhjillään koulupäivän päättymisen jälkeen. Uusi koulu rakennettiin kaikenikäisten karhuvuorelaisten iloksi.

Koulun toisessa päädyssä on kirjasto ja nuorten harrastustiloja. Nuorisotila Welhon oleskelutiloja käytetään myös koulupäivien aikana. Kotitalousluokan vieressä toimii päivisin oppilaskunnan kahvio, jota voidaan iltaisin käyttää nuorisotoimen tapahtumissa.

Kirjastossa oppilaat harjoittelevat tiedonhankintaa ja tekevät oppilastöitään.

–Nuorisotilat sopivat rakennukseen luontevasti. Kirjastossa taas käy kaikenikäisiä karhuvuorelaisia, millä puolestaan saattaa olla rauhoittava vaikutus talon iltaelämään, Kotkan kaupungin teknisten palvelujen rakennuttajapäällikkö Ville Suni toteaa.

Itsepalveluperiaatteella toimivaan kirjastoon pääsee kirjastokortilla myös virka-ajan jälkeen.

Koulu rakennettiin huputettuna

Karhuvuoren koulun tilaaja ja rakennuttaja on Kotkan Julkiset Kiinteistöt Oy. Kotkan kaupunki on koulussa vuokralaisena.

Vuokralaiselle oli erityisen tärkeää saada käyttöönsä terveellinen opinahjo.

Marraskuussa valmistuneen uuden koulun paikalta purettu vanha koulu oli sisäilmaongelmainen ja korjauskelvoton. Se oli valmistunut 1970-luvun puolivälissä.

Kosteusvaurioriskien eliminoiminen aloitettiin jo koulun rakennusaikana rakentamalla koulu suojakatoksen alla. Tilaaja edellytti urakoitsijalta myös kosteudenhallintasuunnitelmaa, johon kuului muun muassa betonirakenteisten lattioiden normeja tiukemmat päällystysraja-arvot.

Rakennustyömaan huputtaminen maksoi noin 400 000 euroa.

–Suojakatos paransi työskentelyolosuhteita ja aikataulujen hallintaa sekä lisäsi työturvallisuutta, Suni sanoo.

Koulu toteutettiin hyväksi koetuilla yksinkertaisilla ja riskittömillä rakenneratkaisuilla.

–Rakenteellisia erityishaasteita ei juuri ollut. Ainoastaan rakennuksen huollon vaatiman tilan upottaminen osittain rakennuksen sisään aiheutti suuremman haasteen, rakennesuunnittelijana toimineen Rambollin projektipäällikkö Markku Häkkinen kertoo.

Hän kehuu työmaan henkeä poikkeukselliseksi. Yhteistyö suunnittelijoiden, tilaajan ja tekijöiden kesken sujui hyvin.

–Arkkitehdin tapa työskennellä toiminnallisuus edellä teki yhteistyöstä sujuvaa, Häkkinen sanoo.

Kaikki urakoitsijat olivat Kaakkois-Suomesta ja käyttivät suurelta osin Kotka–Hamina -seudun työvoimaa.

Rakennusurakoitsijana toimi Rakennusliike Kalevi Suntio Oy Haminasta. Ilmastointi-, automaatio- ja LV-suunnitelmat teki Wise Group Finland Oy Kotkasta, sähkösuunnitelmat laati Imatran Etteplan Design Center ja Rakennesuunnittelusta vastasi Ramboll Finlandin Helsingin toimisto. Karhuvuoren koulun työmaalla työskenteli keskimäärin 60 rakentajaa.

Kolme konehuonetta ja suojainen takapiha

Karhuvuoren tiilivuoratun koulun julkisivulla on pituutta 120 metriä.

Pääsisäänkäynnin ylle kaartuvaa katosta kannattelevat siniset pylväät. Sinistä on käytetty tehosteväreinä myös ikkunanpielissä. Rakennuksen päätyihin sijoitetut teräsportaikot on maalattu samalla sinisellä.

Ulkoportaikot toimivat myös varauloskäynteinä. Niiden kautta kuljetaan katolle, koko rakennuksen mittaiseen konehuonekerrokseen, joka on muusta rakennuksesta poiketen vuorattu julkisivulevyillä. Sisätilojen lattioita raidoittavat värivyöhykkeet jatkuvat konehuonekerroksen ulkoseinissä rakennuksen takapihan puolella. Valaistus on pelkkää lediä.

Karhuvuoren koulussa on tuulettuva alapohja. Pulpettikatto on peltiä.

– Koulun vanhaa tonttia laajennettiin melkoisesti. Louhintatyöt veivät ennakoitua enemmän aikaa, mutta samalla saimme takapihalle henkilökunnan pysäköintitilat ja riittävästi pinta-alaa lastauslaitureita varten, Ville Suni kertoo.

Jäteastiat on sijoitettu sinisten ovien taakse kallion sisään louhittuun keräyspisteeseen.

Kilohaili, Pääskynen ja Seitsemän kääpiötä

Karhuvuoren uusi koulu otettiin käyttöön tammikuussa. Siihen asti koulun oppilaat olivat evakossa. Kaikki oppilaat ovat yläkoululaisia, ja heitä on noin 270. Opettajia ja muuta henkilökuntaa on kolmisenkymmentä.

Syksyllä koulun oppilasmäärä kasvaa noin 400:aan, kun sinne siirtyvät Aittakorven ja Mussalon koulujen kuudes- ja seitsemäsluokkalaiset.

Kaikki koulun tilat on nimetty oppilaiden ehdotusten mukaan. Opettajat oleskelevat Muumilaaksossa: rehtorin huoneen ovessa lukee Hosuli, opettajainhuoneen ovessa Hattivatit ja kanslia on Myy.

Welhoksi nimetystä nuorisotilasta löytyvät muun muassa Tylypahka ja Hobitti. Kirjasto on nimeltään Puolen hehtaarin metsä.

Osalle opetustiloista on lainattu nimet Suomen luonnosta tutuilta linnuilta, kaloilta ja kasveilta.