Kampus keskellä kaupunkia
Teksti Hanna Perkkiö | Kuvat Esa Kyyrö
Kampushanke lähti toteutumaan vuonna 2014 Citycon-konsernin voitettua kilpailutuksen. SAMK sitoutui tulemaan vuokralaiseksi 20 vuoden sopimuksella Porin kaupungin toimiessa vuokran takaajana. Hankkeen kokonaisinvestointi oli noin 40 miljoonaa euroa.
Kampuskortteli koostuu 14 000 neliömetrin uudisrakennuksesta ja 9000 neliömetrin saneerausosasta. Uudisosan paikalta purettiin 1950- ja 1960-luvuilta peräisin olleet SOK:n ja Keskon toimistorakennukset. Uuteen käyttöön saneerattiin Keskon 1961 rakennuttama, maisemallisesti merkittävä kaarikattoinen varastorakennus ja sen kylkeen vuonna 1993 valmistunut Citymarketin laajennusosa.
Uudelle kampukselle sijoittuvat opetus- ja tutkimustilojen lisäksi kirjasto, toimistotilat sekä erikokoisia työskentelytiloja. Kampuksen ytimessä on jopa tuhannen hengen tilaisuuksiin soveltuva monitoimisali, SAMK Agora. Uudisosan halkaisee korkea atrium, joka toimii samalla sisääntuloaulana.
Pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Matti Asmalan mukaan kampuksen tilat on suunniteltu palvelemaan oppilaitoksen muuttuvia tarpeita. Hän muistuttaa meneillään olevasta murroksesta, jossa opetuksen sijaan painottuu oppiminen.
– Kampus on toteutettu niin, että kaikki tilat toimivat oppimisympäristöinä. Myös rakennuksen ulkopuolella oleva aukio palvelee oppimistorina ja tapahtumapaikkana.
Valtaväylän varrella sijaitseva rakennus muodostaa Asmalan mukaan voimakkaan kaupunkikuvallisen elementin. Julkisivuun on tuotu selkeitä ja voimakkaita teemoja, ja muurimainen ilme rajaa takana alkavaa kaupunginosaa. Katutasossa rakennus toimii myös oppilaitoksen käyntikorttina.
– Ajatuksena on, että ohi kulkeva nuori saattaa kiinnostua siitä myös opiskelupaikkana, Asmala toteaa.
Toimivaa yhteistyötä
Kampuksen rakentamistöistä vastaavana projektinjohtourakoitsijana toimi NCC Rakennus. Työpäällikkö Jari Granqvist kertoo, että urakoitsija oli mukana jo vuoden ajan suunnitteluvaiheessa. Vanhan toimisto- ja liikerakennuksen purkutyöt käynnistettiin vuoden 2014 lopussa, ja seuraavana keväänä päästiin tekemään perustuksia.
– Saneerausosa on perustettu paaluille, ja uudisosa rakennettiin maavaraiseksi. Maaperä vaihtelee rakennusmassan alla ja on paikoin hyvin herkästi häiriintyvää. Työjärjestelyjen kannalta tämä oli erityisen haastavaa, Granqvist toteaa.
Uudisosan kellarikerros tehtiin paikallavaluna, ja ensimmäisestä kerroksesta ylöspäin käytettiin elementtirakenteita. Rakennuksen runkojärjestelmänä on pilari-palkki-laatta ja julkisivuratkaisuna sandwich-elementti.
Saneerausosan uudemmassa, 1990-luvulla rakennetussa osassa sijaitsee myös K-supermarket, joka pysyi toiminnassa koko rakennusprojektin ajan. Entisessä Keskon varastorakennuksessa oman haasteensa toi jännitetyn betonirakenteisen kaarikaton purkaminen uuden monitoimisalin kohdalta niin, että sali läpäisee vanhan kaarikaton.
Granqvistin mukaan projektin onnistumisen kannalta oli tärkeää, että käyttäjä oli aktiivisesti mukana koko rakentamisen ajan.
– Nelikanta tilaajan, rakennuttajan, urakoitsijan ja käyttäjän välillä toimi hyvin. Kaiken aikaa oli mahdollisuus avoimeen keskusteluun ja ideointiin. Myös riittävän pitkä suunnitteluaika oli avainasemassa siinä, että vältyttiin vastakkainasetteluilta ja turhalta työltä.
Rakennus tutkimusympäristönä
Arkipäivän muunneltavuus on otettu huomioon tilojen suunnittelussa. Opetustiloja voidaan jakaa ääntä eristävillä siirtoseinillä, ja kevyet väliseinärakenteet tekevät tarvittaessa mahdolliseksi myös isommat tilamuutokset.
Myös talotekniikassa on varauduttu siihen, että lisäkapasiteettia tarpeen tullen löytyy.
– Uudisosassa pystytään tarvittaessa ottamaan kerroskohtaisesti käyttöön enemmän ilmamäärää, jos esimerkiksi toimistotiloja muutetaan opetustiloiksi. Runkokanaviin on tätä varten varattu kapasiteettia, suunnittelujohtaja Antti Torkki Optiplan Oy:stä kertoo.
Kampus lämpiää kaukolämmöllä, ja jäähdytys on hoidettu kompressorilla. Lämpötila ja ilmanvaihto vastaavat S2-tason sisäilmastoluokitusta.
– Käytössä on tarpeenmukainen ilmanvaihto, eli läsnäolon ja hiilidioksidipitoisuuden kautta ohjataan tilojen ilmanvaihdon tehokkuutta. Sitä kautta haetaan käytönaikaista energiansäästöä, Torkki kertoo. Uusi kampus muodostaa itsessään monialaisen oppimis- ja tutkimusympäristön. Esimerkkinä on talousvesijärjestelmä, jossa voidaan seurata vedenkulutusta ja laatua sekä tarkastella erityisten putkikeräinyksiköiden avulla materiaalien ja talousveden vuorovaikutusta. Osassa kampusta on myös erillinen suljettu vesikierto, jonka avulla tutkitaan talousveden valmistamista jätevedestä. Puhdistettua jätevettä johdetaan wc-istuinten huuhteluun.
Opetustarkoitukseen käytetään myös laboratorioalueen ilmanvaihtokonetta. Sisäympäristön hygieniaa taas tutkitaan käyttämällä kosketusvapaita hanoja sekä antimikrobisia pinnoitteita kalusteissa ja seinissä.
Myös rakennuksen aurinkosähköjärjestelmiä käytetään opetukseen ja tutkimukseen. Käytössä on useita eri järjestelmiä, joiden yhteisteho on noin 38,5 kilowattia. Pihassa on lisäksi paneeliteholtaan 3 kilowatin tracker eli aurinkoseuraaja, joka kääntää aurinkopaneeleita auringon suuntaan.
Pitkäaikainen sijoituskohde
Vuoden 2015 kesäkuussa ruotsalainen kiinteistösijoitusyhtiö Hemsö Fastighets AB osti jo rakenteilla olevan kiinteistön Cityconilta 57 miljoonan euron kauppahintaan.
Kauppasopimuksen mukaisesti Citycon vei hankkeen maaliin, ja omistusoikeus siirtyi vuoden 2017 toukokuussa. Hemsön Suomen maajohtaja Jarkko Leinonen toteaa, että yhteistyö eri osapuolten välillä sujui joustavasti.
– Citycon piti meidät koko rakentamisvaiheen läpi ajan tasalla. Jos tuli suunnitelmamuutoksia tai uusia tietoja, meitä informoitiin ja meillä oli mahdollisuus ottaa kantaa ja kommentoida.
Oppilaitoskiinteistöt muodostavat lähes kolmanneksen Hemsön omistamien kiinteistöjen markkina-arvosta. Vuonna 2013 yhtiö teki ensimmäisen sijoituksensa Suomeen ostamalla yhden Turun ammattikorkeakoulun kampuksista. Tällä hetkellä yhtiö omistaa Suomessa oppilaitosten lisäksi hoiva-alan, terveydenhuollon sekä oikeushallinnon kiinteistöjä.
– Oppilaitoskiinteistöt ovat tärkeää yhteiskunnallista infraa, ja sijoitustuotteena niistä on odotettavissa pitkäaikaista, odotuksien mukaista kassavirtaa. Tämänkaltaisten asiakkaiden ja kohteiden kanssa pyritään pitkiin yhteistyösuhteisiin, Leinonen sanoo.
Porin kampus ylsi hänen mukaansa ostettavien listalle ennen kaikkea hyvän vuokralaisen johdosta. Etuja ovat myös keskeinen sijainti sekä hyväkuntoinen, uudisrakennettu ja täysin peruskorjattu kohde.
– Lisäksi 85 000 asukkaan kaupunkina Porissa riittää elinvoimaa ja kysyntää myös vuokrasopimuskauden jälkeen, mikä on kiinteistösijoittamisessa tärkeä näkökohta.
Kestävää oppilaitosrakentamista
Rakentamisen aikana Hemsö ja Citycon nostivat koulukiinteistön BREEAM-ympäristöluokituksen tasolta ”hyvä” tasolle ”erittäin hyvä”. Näin kiinteistö täytti Hemsön kestävän kehityksen joukkovelkakirjojen kriteerit.
Oppilaitosrakennusten terveellisyys ja turvallisuus ovat tänä päivänä huomion kohteena julkisessa keskustelussa. Myös sijoittajan näkökulmasta ne ovat keskeisiä asioita, joiden suhteen pitää välttää riskejä. Toinen oleellinen asia tämän päivän oppilaitosrakentamisessa on muunneltavuus, joka SAMKin kampuksella on ollut erityisen huomion kohteena.
– Koulurakennusten pitää tukea uusia oppimisen tapoja. Samalla niissä tarvitaan riittävästi muuntojoustoa, etenkin kun ne käyttöiältään ovat mieluummin lähempänä sataa kuin viittäkymmentä vuotta, Leinonen toteaa. Sijoittajan näkökulmasta SAMKin kampuksella saatiin uudisrakentamista ja saneerausta yhdistämällä hyvä toiminnallinen kokonaisuus.
– On yhteiskuntavastuullista käyttää olemassa olevia rakenteita sen jälkeen, kun ne on terveiksi ja turvallisiksi todettu ja peruskorjattu. Myös vuokrataso on aavistuksen alhaisempi, kun kaikkea ei ole alusta lähtien rakennettu uudestaan.
