Kaitaan koulun ja lukion peruskorjaus ja laajennus
Espoon kaupungin peruskorjauslistalla Kaitaan koulun ja lukion rakennus kuului korjattavien kärkijoukkoon. Kahdessa vaiheessa edenneen työn aloitusvaiheeseen kuului ensimmäisen siiven peruskorjaus ja laajennuksen aikaansaaminen. Toisessa vaiheessa peruskorjattiin muut siivet.
Suunnittelusta vastasi Työyhteenliittymä Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy ja Arkkitehtitoimisto Leena Yli-Lonttinen Ky. Pääsuunnittelijana toimi arkkitehti Raimo Teränne ja projektiarkkitehtina Juha Kihlström.
Listan kärjessä
Kaitaan koulun ja lukion peruskorjauksessakunnioitettiin rakennuksen suunnittelijan Osmo Siparin selkeää näkemystä. Alkuperäisen koulurakennuksen opetustilat on ratkaistu kampamaisesti keskikäytävän varaan. Koulun käytävätilat ovat leveitä, sisätilat valoisia ja luokat riittävän tilavia.
Laajennusosa sijoitettiin koulurakennuksen eteläpuolelle, jolloin se liittyy luontevasti alkuperäiseen keskikäytäväratkaisuun. Laajennusosan suunnittelussa huomioitiin myös alkuperäiset julkisivumateriaalit sekä massoittelu.
Rakennuttaja-arkkitehti Juha Iivanainen Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksesta oli mukana Kaitaan koulun hankkeen suunnitteluvaiheessa.
‑ Puurakenteiset julkisivuelementit ja ikkunat oli jo uusittu vuosituhannen vaihteessa tehdyssä remontissa. Peruskorjauksen yhteydessä näiden osalta keskityttiin lähinnä tiiveyden parantamiseen.
Koulun sisätilojen aula- ja käytävätilat pyrittiin säilyttämään mahdollisimman hyvin alkuperäisen kaltaisessa asussaan. Tämä loi omat haasteensa muun muassa iv-kanavien ja sähkövientien sijoittamiselle.
‑ Koulun siipien aulatiloissa päädyttiin käyttämään hallittua luonnonmukaista ilmanvaihtojärjestelmää, jolloin tuloilma puhalletaan luokista edelleen siirtoilmaelimien kautta aulaan. Näin voitiin välttää näkyvät iv-kanavavedot aulatiloissa, ja alkuperäiset lautamuottipintaiset sisäkatot saatiin jätettyä näkyviin, kertoo Iivanainen.
Tekniikkaa piiloon
Työmaavaiheessa Kaitaan koulun projektissa oli Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksesta mukana rakennuttajainsinööri Pirjo Sundholm. Hänen mukaansa työmaan suurimpia haasteita tekniikan sovittamisen ohella olivat rakennustöiden vaiheistus, ja koulun toiminnan varjeleminen remontin aikana.
‑ Peruskorjauksessa tulee aina esiin yllätyksiä, vaikkakaan Kaitaalla niitä ei tullut tavanomaista enempää. Rakennuksen alla jouduttiin louhimaan uusia ilmastointireittejä varten odotettua enemmän.
Kellarin rakenteet laajennuksen liitoksen kohdalla eivät vastanneet vanhoja piirustuksia. Laajennusosan liittäminen alkuperäiseen kouluun edellytti vanhojen perustusten tukemista. Maanvaraisen lattian alta oli kadonnut maa-ainesta, ja osa lattiasta oli tyhjän päällä.
Kaitaan lukion rehtori Harri Henttonen sekä koulun rehtori Eero Kling ovat syystä tyytyväisiä valmistuneeseen korjaukseen ja laajennukseen.
‑ Taidetiloja oli aiemmin sijoitettuna Arkiksi kutsuttuun rakennukseen, joka huonokuntoisena purettiin pois. Nousevalattiainen auditorio tuli kokonaan uutena tilana, ja muun muassa keittiö sai tarkoituksenmukaiset tilat.
Hyvän yllä- ja kunnossapidon avulla seuraava peruskorjaus tullee Kaitaan koululle eteen vasta 35‑40 vuoden kuluttua.
Huolellinen tiivistys
‑ Vanhan korjaamisessa tärkeintä on saumaton yhteistyö suunnittelun, työmaatoteutuksen ja valvonnan kanssa, kiteyttää Kaitaan koulun peruskorjauksen ja laajennuksen rakennesuunnittelusta vastannut projektipäällikkö Raimo Salminen Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:stä.
Kaitaan vanhan koulurakennuksen pilarit, palkit, laatat sekä päätyseinät ovat paikalla raudoitettua ja valettua betonia. Päätyseinien julkisivut oli muurattu kalkkihiekkatiilistä, ja sen ajan tavan mukaan lämmöneriste täytti julkisivumuurauksen ja betonisen sisäkuoren välisen tilan. Tästä syystä kaikki vanhat julkisivumuuraukset ja eristeet jouduttiin poistamaan.
Kaitaan koululla seinien u-arvoa parannettiin polyuretaanieristeellä. Tämä mahdollisti tuulensuojan ja ilmaraon sijoittamisen eristeen päälle julkisivumuurauksen taakse.
‑ Uuden laajennusosan runko tehtiin teräsbetoni-liittopilarein ja WQ-teräspalkein; välipohjat ovat ontelolaattoja. Tämän ratkaisun avulla tekniikka voitiin sijoittaa vapaasti, perustelee Salminen.
Alkuperäisen koulurakennuksen ja valmisosista suunnitellun laajennusosan liittymässä jouduttiin kaivautumaan vanhojen perustusten alapuolelle, mutta sitäkin haasteellisempaa oli suunnitella reitit iv-asennuksille kantaviin rakenteisiin.
‑ Aulojen ja luokkahuoneiden holvien pääosin betonisten alapintojen haluttiin jäävän näkyviin alkuperäisen toteutuksen hengen mukaisesti. Tämä suunnittelun lähtökohta vaikutti myös ilmastoinnin suunnitteluun. Näiden rajoitusten vuoksi alkuperäisen osan ilmastointi jouduttiin toteuttamaan paikoitellen lievästi ylipaineellisena. Tästä syystä vanhojen ulkoseinien liittymät piti tiivistää erityisen hyvin, selventää Raimo Salminen.
Toiminta turvaan
Kaitaan koulun hankkeessa urakkamuodoksi tuli jaettu urakka: rakennusurakoitsija toimi pääurakoitsijana, jolle sivu-urakat oli alistettu. Maksuperusteena oli kokonaishintaurakka. Urakoitsijan vastaavana työnjohtajana kohteessa toimi Juha Kantola NCC Rakennus Oy:stä.
Kaitaan koulun peruskorjaus- ja laajennustöiden suurimpia haasteita rakennusurakoinnin näkökulmasta oli kustannustason nousu ja urakoitsijoiden saamisen vaikeus ensimmäisten urakoiden osalta kesällä 2008.
‑ Kokonaisuutena Kaitaan koulun peruskorjaus ja laajennus oli perinteistä koulurakentamista, mutta korjausrakentamisessa aina vanhan mittamaailman varmistaminen on tärkeää. Erityistä huolellisuutta vaati myös työmaan melun, pölyn ja liikenteen eristäminen toimivasta osasta koulua. Naapurissa olevan päiväkodin ja asutuksen vuoksi turvallisuuden merkitys korostui entisestään, kertoo Kantola.
‑ Alkuperäisen arkkitehtuurin varjelemiseksi koulun liikuntasalin iv-putkille jouduttiin tekemään lattian alle tunnelit. Alapohjan alla tulikin vastaan kallio lähempänä kuin oli oletettu.
Maanrakentaja pystyi varastoimaan väliaikaisesti työmaa-alueella käyttökelpoista maa-ainesta. Saman aineksen käyttäminen uudelleentäytöissä vähensi sorarallia naapuristossa.
Vastaava työnjohtaja Juha Kantola kehuu yhteishenkeä tilaajan ja käyttäjän kanssa.
‑ Myös rakennusaika oli riittävä, ja pystyimme luovuttamaan kohteen jopa kaksi kuukautta etuajassa.
