Kainuun uusi sairaala rakennettiin lohko kerrallaan, mikä mahdollisti toiminnan siirtymisen vaiheittain uusiin tiloihin. Uudessa sairaalassa energiankulutusta säädetään kiinteistönhallintajärjestelmän avulla tilojen käytön mukaan. Lisäksi kiinteistössä syntyvää hukkaenergiaa käytetään uudelleen.
Vuonna 2017 aloitettu sairaalarakentaminen saatiin Kajaanissa päätökseen kesäkuussa, kun Kainuun uuden sairaalan kolmas lohko valmistui. Viimeinen lohko käsittää noin 9650 bruttoneliötä, ja sinne sijoittuvat vanhassa sairaalassa vielä toimineet poliklinikat ja osastot sekä sairaalakoulu. Lisäksi kolmanteen lohkoon tuli lisää potilashuoneita. Vuodepaikkoja on kaikkiaan noin 240.
Ensi talvena puretaan 1960-luvulla valmistuneet sairaalarakennukset ja kesällä 2022 viimeistellään piha-alueet.
– Sairaalan rakentaminen ja valmistuminen useassa eri vaiheessa oli toiminnallisesti onnistunut ratkaisu, sillä rakennusaikana ei tarvittu erillisiä väistötiloja. Rakennusteknisesti olemme voineet keskittyä pienempiin kokonaisuuksiin, ja muutosvaiheessa sairaalan sujuva toiminta on voitu turvata hyödyntämällä sekä vanhaa rakennuskantaa että vaiheittain valmistuvan uuden sairaalan tiloja, kertoo Kainua-allianssin projektijohtaja Timo Markkanen Skanskalta.
Kainuun uudessa sairaalassa on tilaa sosiaali- ja terveydenhuollon toimijoille noin 46 200 bruttoneliömetriä. Näistä noin 3000 neliötä koostuu vuonna 2010 valmistuneesta ensiapupoliklinikasta, joka on saneerattu uudenveroiseksi lasten ja nuorten psykiatrian sekä kehitysvammahuollon käyttöön. Tämä niin sanottu E-rakennus on ainut vanhan sairaalakokonaisuuden säilytettävä osa.
– Tilaa on noin 10 prosenttia vähemmän kuin aikaisemmin. Tilankäyttö on suunniteltu tehokkaasti: uudessa sairaalassa esimerkiksi hyödynnetään yhteiskäyttöhuoneita ja -työpisteitä. Lisäksi aikaisemmin sote-toiminnot olivat hajautuneet useisiin kiinteistöihin, kertoo Kainuun soten viestintäpäällikkö Terho Pekkala.
Kuuma sairaala valmistui ensimmäisenä
Ensimmäisen vaiheen rakennustyöt aloitettiin tammikuussa 2017 vanhan sairaalan läheisyyteen.
– Logistiikkaan ja turvallisuuteen liittyi haasteita, sillä ykkösvaiheen pohjatöiden yhteydessä räjäytystöitä tehtiin aivan toimivan sairaalan vieressä, Terho Pekkala toteaa.
Ensimmäisen vaiheen 30 000 bruttoneliötä valmistuivat loppuvuodesta 2019. Tiloihin sijoittui kuuma sairaala, johon kuuluvat muun muassa päivystyspoliklinikka, synnytys-, leikkaus- ja teho-osastot sekä suurin osa vuodeosastoista. Lisäksi ykkösvaiheen tiloihin siirtyivät päiväsairaala, toimenpideyksikkö ja välinehuolto.
Ensimmäisen vaiheen rakennustöiden yhteydessä rakennettiin niin sanotun 2a-vaiheen runko.
– Lopulta 2a-vaiheen runsaan 4000 neliömetrin lohko valmistui noin puoli vuotta etuajassa elokuussa 2020 tarjoten tilaa vanhassa sairaalassa toimineille poliklinikoille ja osastoille. Kolmas uuden sairaalan osa, vanhan sairaalan päivystysrakennuksen saneeraus, puolestaan valmistui tammikuussa 2021, Pekkala kertoo.
Uudisrakentamisen viimeisen vaiheen eli niin sanotun 2b-lohkon perustus- ja runkotyöt aloitettiin elokuussa 2020. Tilaajalle päärakennuksen viimeinen lohko luovutettiin kesäkuun 2021 lopussa.
Alkuvuodesta 2020 koronapandemia toi lisähaasteita terveydenhuollon toimijoille myös Kajaanissa, mutta siinä tilanteessa toiminta ykkösvaiheen tiloissa oli saatu jo käyntiin.
– Olimme onnekkaita, että uusi sairaala oli toiminnassa. Vanhan sairaalan tyhjentyneitä tiloja kyettiin edelleen käyttämään, kun koronan vuoksi tarvittiin enemmän kapasiteettia, Pekkala kertoo.
Allianssi piti kustannukset kurissa
Kainuun sairaalahankkeen budjetti on noin 159 miljoonaa euroa, johon tulee Terho Pekkalan mukaan 6–7 miljoonan euron ylitys.
– Ylitys ei ole suuri, kun otetaan huomioon hankkeen koko. Allianssin ansiosta kustannukset ovat pysyneet kurissa, Pekkala toteaa.
Allianssimallissa rakentamisen keskeiset osapuolet muodostavat yhteisen organisaation, joka vastaa yhdessä projektin suunnittelusta ja toteutuksesta. Kainuun sairaalan allianssissa olivat mukana Kainuun sote, Sweco, Skanska Talonrakennus ja Caverion.
Kainua-allianssin projektijohtaja Timo Markkanen pitää allianssia hyvänä mallina sairaalahankkeissa.
– On silti muistettava, että allianssimalli toimii vain, jos kaikki hankkeessa toimivat sitoutuvat sen pelisääntöihin. Allianssi mahdollistaa monimutkaisessa hankkeessa keskustelun myös vaikeista asioista. Esimerkiksi Kainuun sairaalan kohdalla kävimme avointa keskustelua laatuun liittyvistä kysymyksistä. Organisaation toimintatapa hioutui koko ajan sujuvammaksi, kun hanke eteni, Markkanen sanoo.
Kainuun uusi sairaala oli vuonna 2017 Suomen ainoa allianssimallia hyödyntävä sairaalakohde. Hyvien kokemusten vuoksi allianssia käytetään nyt muun muassa Oulun yliopistollisen sairaalan ja Hämeenlinnaan rakennettavan Ahveniston sairaalan rakennushankkeissa.
– Kaikkein työläin vaihe allianssissa on alkuvaihe kilpailutuksineen. Kun se tehdään huolella, valmiina on hyvä pohja myöhemmälle toiminnalle. Osaamisemme tilaajana ei olisi riittänyt näin massiivisen hankkeen toteuttamiseen, jos olisimme itse kilpailuttaneet erikseen kaikki hankinnat ja palveluntuottajat, Terho Pekkala sanoo.
Luontoteemoja, puuta ja taidetta
Vaikka sairaalan uudisrakennus on rakennettu kolmesta lohkosta, käyttäjälle se näyttäytyy yhtenäisenä rakennuksena. Ulospäin näkyy kolme kokonaisuutta: sairaalan päärakennus, uusi logistiikkaterminaali ja vanhan sairaalan saneerattu E-rakennus.
– E-rakennukseen on tehty uudisrakennuksesta maanpäällinen yhdyskäytävä, joka palvelee asiakkaita. Logistisia toimintoja hoidetaan maanalaisilla kulkureiteillä, jotka yhdistävät sairaalan myös erillään olevaan logistiikkaterminaaliin, Timo Markkanen kertoo.
Rakennusteknisesti päärakennuksen 2a- ja 2b-lohkot ovat samankaltaisia ykkösvaiheen kanssa. Jäykistävät pystyrakenteet on valettu osittain paikalla neljänteen kerrokseen saakka, josta ylöspäin nousevat kerrosten 5–7 potilassiivet on tehty teräsbetonielementeistä.
Myös arkkitehtuuriltaan kokonaisuuden ilme on yhtenäinen. Puu on tilaajan toiveiden mukaisesti näyttävästi esillä niin sisätiloissa kuin ulkona. Julkisivussa puu on tuotu näkyville käyttämällä julkisivu- ja räystäselementtejä. Sisätiloissa luonto ja kainuulaisten metsäsuhde on nostettu esille taideteosten teemoina sekä käyttämällä runsaasti puuta rakennusmateriaalina.
Sairaalan erityisenä teema on kuntoutus, jonka vuoksi jokaiseen potilaskerrokseen on suunniteltu erityinen kuntoutuskatu. Potilashuonekerrosten kuntoutuskadut ovat hieman erilaisia. Esimerkiksi seitsemännessä kerroksessa kadun toiminnot on suunniteltu psykiatrian ja geriatrian tarpeita ajatellen.
Älykästä ohjausta energiankäyttöön
Sairaalan rakentaminen useassa lohkossa piti ottaa tarkoin huomioon talotekniikan suunnittelussa.
– Keskeiset talotekniset ratkaisut asennettiin jo ensimmäisessä vaiheessa, mutta niiden liittymät kuten kaapeloinnit ja putkilinjaukset myöhemmin rakennettuihin lohkoihin piti miettiä tarkoin. Muutenkin sairaalat ovat runsaan tekniikan ja monimuotoisten toimintojen vuoksi haastavimpia kohteita rakennusalan ammattilaisille, kertoo talotekniikkapäällikkö Timo Malinen Caverionilta.
Smart Hospital -periaatteella rakennettuun sairaalaan sisältyy runsaasti älykkäitä taloteknisiä ratkaisuja, joita ohjataan väyläpohjaisella Caverion Drive -kiinteistönhallintajärjestelmällä. Järjestelmään on integroitu lvi-tekniikan lisäksi muun muassa valaistus. Sairaalan lämmityksen ja jäähdytyksen jako on toteutettu säteilijäpaneeleilla, joihin ohjataan 6-tieventtiilillä kylmää tai lämmintä vettä tarpeen mukaan.
– Väyläpohjainen järjestelmä tuottaa seurantatietoa esimerkiksi siitä, onko jokin tila käytössä vai ei. Kun tila ei ole käytössä, sen olosuhteet ohjataan energiansäästötilaan, Malinen kertoo.
Käyttäjät voivat säätää huoneiden käyttöpaneeleista valaistusta, ilmanvaihtoa ja myös lämpötilaa ennalta asetettujen rajojen sisällä. Samasta paneelista hoidetaan myös hoitajakutsun kuittaus. Integroinnin ansiosta ovenpielen erilaiset kytkimet voitiin jättää kokonaan pois, kun kaikkia toimintoja on mahdollista säätää yhdestä paneelista.
Kun koko rakennuksen olosuhteista saadaan riittävästi dataa, voidaan säästää energiaa. Esimerkiksi ilmanvaihdon esilämmitys kuluttaa kovilla pakkasilla huomattavan määrän energiaa. Kun ilmanvaihtoa ohjataan huonekohtaisesti tilojen käytön perusteella, voidaan turhaa energiankulutusta välttää.
– Huoneiden ilmamäärää ja poistoilman lämpötilaa seurataan ilmamääräsäätimien ultraäänimittauksella, mikä tuottaa tarkkaa tietoa kiinteistön eri huoneiden ja kerrosten ilmanvaihdosta ja lämpötiloista. Ultraäänimittaus on tarkka ja huoltovapaa tapa mitata talotekniikan toimintaa.
Leikkaussalien Opera-potilasohjausjärjestelmä keskustelee kiinteistönhallintajärjestelmän kanssa. Kun vanhassa sairaalassa hoitohenkilökunta sääti leikkaussalin lämpötiloja, valaistusta ja anestesiakaasujen poistoa manuaalisesti, uuden sairaalan salit säätyvät oikeisiin olosuhteisiin leikkaussalin potilasohjausjärjestelmästä tulevan datan perusteella.
– Tämä mahdollistaa sen, että paljon energiaa kuluttavat leikkaussalit menevät lepotilaan, kun ne eivät ole käytössä. Lisäksi salien automaattinen olosuhteiden säätö estää inhimilliset virheet, kun oikeat olosuhteet tulevat automaattisesti operaation etenemisen mukaan potilasohjausjärjestelmästä. Menetelmän avulla leikkaussalien energiatalous voidaan optimoida, Malinen kertoo.
Jokaisella leikkaussalilla on oma iv-koneensa. Leikkaussalit sijaitsevat kolmannessa kerroksessa, ja neljäs kerros on varattu talotekniikan tiloille. Ratkaisun ansiosta iv-kanavoinnit leikkaussaleihin ovat lyhyet.
– Tällä ratkaisulla saavutettiin myös säästöjä rakentamisvaiheessa sekä helpompi toteutus ylläpidon ja huollettavuuden näkökulmasta.
Malisen mukaan taloteknisten ratkaisujen suunnittelussa on kuunneltu paljon myös hoitohenkilökunnan ajatuksia, sillä tavoitteena on ollut käyttäjiä palveleva rakennus.
– Tämän päivän sairaaloissa on niin paljon tilaa vaativaa talotekniikkaa, ettei vanhojen rakennusten peruskorjaus olisi ollut järkevää tai edes mahdollista matalan kerroskorkeuden vuoksi.
Rakennuksessa on tehokas energiankierrätys, jossa hyödynnetään muun muassa hiilidioksidilämpöpumppuja. Niiden avulla talteen otettua hukkaenergiaa voidaan hyödyntää joko jäähdytyksessä tai lämmityksessä. Sairaaloissa on jäähdytystä vaativia tiloja talvellakin.
– On selvää, että sairaalan energiankulutus on aivan eri tasolla kuin esimerkiksi toimistokiinteistön, minkä vuoksi mahdollisuus hyödyntää hukkaenergiaa tuo selkeitä säästöjä. Toteutetuilla suunnitteluratkaisuilla sairaala kuluttaa noin 30 prosenttia vähemmän energiaa verrokkisairaaloihin nähden, Malinen huomauttaa.
Teksti: Timo Sillanpää | Kuvat: Timo Heikkala
