Ympäristöministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle ehdotuksen hallituksen esitykseksi kaavoitus- ja rakentamislaiksi. Uusi laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain. Lakiuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että Suomi saavuttaa hiilineutraaliuden vuonna 2035.
– Nyt vahvistetaan hiilineutraalin Suomen kivijalkaa. Uusi laki määrittää seuraavat vuosikymmenet, miten Suomessa rakennetaan ja miten alueidemme käyttöä suunnitellaan. Kasvihuonekaasupäästöistä kolmannes aiheutuu rakennetusta ympäristöstä, eli sieltä on löydettävissä vähintään yhtä iso lohko ilmastoratkaisua. Varmistamme nyt, että kaavoitusta ja rakentamista ohjaava laki vastaa yhteiskuntamme nykyisiin ja tuleviin tarpeisiin, ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen sanoo.
Lakiehdotuksessa on lähes 400 pykäläluonnosta. Ehdotuksen mukaan ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen olisi jatkossa otettava huomioon kaikessa kaavoituksessa, rakentamisessa ja rakennusten ylläpidossa. Kaavoituksella olisi esimerkiksi vahvistettava yhdyskuntarakenteen eheyttä erityisesti kaupunkiseuduilla ja ohjattava rakentamista jo olemassa olevan infran ja palveluiden pariin. Kaavoituksen olisi myös luotava edellytyksiä vähähiiliselle liikenteelle ja vähähiilisille ja uusiutuville energiamuodoille. Luonnon monimuotoisuuden, kulttuuriympäristöjen sekä maailmanperinnön turvaaminen sisältyisivät kaikkien kaavojen vaatimuksiin.
Uutta lakiehdotuksessa on, että laadun varmistamiseksi vastuun rakennushankkeesta kantaisi päävastuullinen toteuttaja, ja rakennushankkeisiin säädettäisiin viiden vuoden vastuuaika. Hankkeiden osapuolet olisivat velvoitettuja yhteistyöhön laadun varmistamiseksi. Myös rakennusvalvontojen osaaminen pyritään saamaan tehokkaammin kaikkien kuntien käyttöön.
Ehdotuksen mukaan rakennukset olisi suunniteltava pitkäikäisiksi, monikäyttöisiksi sekä helpommin korjattaviksi. Rakennus- ja purkumateriaalien pitäminen kierrossa mahdollisimman pitkään vähentäisi luonnonvarojen kulutusta ja kehittäisi materiaalien jälkimarkkinoita.
Kaavat ja rakentamisluvat laadittaisiin jatkossa sähköiseen ja valtakunnallisesti yhteentoimivaan muotoon. Rakentamisluvan tarvetta vähennetään siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliöisen varaston tai pihasaunan voisi rakentaa ilman lupaa, kunhan muut rakentamisen säädökset ja määräykset täyttyvät.
Lakitekstissä ei luoda uusia kaavatasoja, mutta käyttöön otettaisiin kaupunkiseutusuunnitelma, jolla edistettäisiin yhdyskuntarakenteen toimivuutta, taloudellisuutta ja kestävyyttä Suomen suurimmilla kaupunkiseuduilla.
Maankäyttö- ja rakennuslain uudistusta vuodesta 2017. Valmisteluun on ottanut aktiivisesti osaa yli 250 henkilöä. Uudistuksesta on keskusteltu säännöllisesti sidosryhmäfoorumissa, jossa on edustettuina noin 100 keskeistä tahoa yhteiskunnan eri aloilta. Lausuntoja voi antaa Lausuntopalvelun kautta 7.12.2021 asti.
