Teema ei ole valittu tai teema on poistettu.
Teksti: Irene Murtomäki | Kuvat: Aki Aro
Pääsuunnittelija, arkkitehti SAFA Pia Helin Arkkitehtitoimisto Ark´Aboa Oy:stä sanoo, että Kaarina-talo on keskustan tärkein rakennus niin toiminnoiltaan kuin näkyvyydeltään. Kaarina-talo sijoittuu kaupungin virastotalon ja Uudenmaantien välissä olevalle tontille.
Kaarina-talon rakentaminen alkoi vuoden 2016 kesällä. Kaarinan rakennuttajapäällikkö Markku Leinonen kertoo rakentamisen sujuneen aikataulussa. Rakennus vastaanotettiin marraskuussa 2017, ja ensimmäinen tilaisuus oli Suomen 100-vuotisjuhla. Tämän jälkeen tehtiin kalusteasennuksia ja viimeistelytöitä.
Kirjaston osalta avajaiset olivat presidentinvaalin äänestyspäivänä.
– Talon valmistumista odotettiin kyllä malttamattomasti, ehtihän uusi kirjasto olla tapetilla kaikkiaan kolmisenkymmentä vuotta, Leinonen toteaa.
Kolmikerroksisen, 8,6 miljoonaa euroa maksavan rakennuksen kokonaispinta-ala on 3891 neliömetriä. Suurin käyttäjä on kirjasto 1878 neliön pinta-alallaan.
Rakennuksen tulevan torin puoleinen julkisivu on lasia, joka luo avoimuutta ja houkuttelee poikkeamaan. Pitkän räystään alla olevaa pääsisäänkäyntiä korostaa punainen tehosteväri. Julkisivumateriaalina tällä puolella taloa on myös vaalea rappaus.
Uudenmaantien puolella on kaksoisjulkisivu, jonka uloin osa perforoitua alumiinilevyä. Julkisivussa on valaistus, jonka väriä voi muuttaa teeman ja vuodenajan mukaan, esimerkiksi itsenäisyyspäivän aikaan se valaistiin sinivalkoiseksi.
Kaksoisjulkisivu lisää talon näyttävyyttä. Arkkitehti Pia Helin toteaa Kaarina-talon olevan alueensa ykkösrakennus, joten sen pitää olla sitä myös massaltaan. Koska talo sijaitsee ikään kuin montussa, oli suunnittelun haasteena saada se näyttämään neliöitään isommalta ja korkeammalta.
Kirjasto ja paljon muuta
Kaarina-taloa on kuvailtu Suomen monipuolisimmaksi kirjastotaloksi, joka pitää sisällään eri toimintoja. Kirjastolla on ensimmäisessä kerroksessa aikuisten, lasten ja nuorten osastot sekä lehtitila, jonka vieressä on kahvio.
Rakennuksen ensimmäisen kerroksen tilat on tarpeen mukaan jaettavissa siirtolasiseinillä.
– Kantavana ajatuksena on, että talo olisi mahdollisimman paljon käytettävissä eri tapahtumilleja tilaisuuksille muiden toimintojen häiriintymättä, Pia Helin toteaa.
Projektiarkkitehtina toimineen Esa Virtasen mukaan talossa on kiinnitetty erityistä huomiota akustiikkaan; kaiun välttämiseksi akustoivaa pintaa on joka puolella.
Yksi Kaarina-talon keskeisistä toiminnoista on kaupungin palvelupiste Fiskari. Sen vieressä on uusinta tekniikkaa edustava kirjojen palautusautomaatti, talon logistiikkakeskus ja henkilökunnan työskentelytiloja.
Talon toisessa päädyssä sijaitsee lasten satuhuone, joka on kuin sammaleinen pehmeä keidas. Satuhuoneen keskellä on kirjaston maskottina oleva kettu. Vieressä on nuorten tila, joka sekin keittiöineen ja pelikoneineen on suunniteltu monitoimitilaksi.
Kirjasto jatkuu toiseen kerrokseen, jossa sijaitsevat muun muassa musiikki- ja aikuisten tietokirjaosasto, soittohuone, digitointihuone, kirjaston henkilökunnan työtiloja ja koko talon yhteinen taukotila.
Niin kutsuttua lukusiltaa pitkin pääsee torin suuntaan aukeavalle parvekkeelle. Toinen silta johtaa kokoushuoneeseen, jossa muun muassa kaupunginhallitus kokoontuu.
Kaarina-talon kolmannessa kerroksessa on kaupungin henkilökunnan työtiloja. Ne ovat tämän päivän trendin mukaisesti monikäyttötiloja eikä työntekijöillä ole omaa työhuonetta tai -pöytää.
– Pyrkimys on avoimuuteen ja läpinäkyvyyteen. Toki välillä tarvitaan rauhallistakin paikkaa, jolloin neuvottelutilat ovat käytettävissä, Pia Helin toteaa. Kaarina-talossa on myös monenkokoisia kokoustiloja, joita paikalliset yhdistykset ja yhteisöt voivat varata käyttöönsä.
Kolmanteen kerrokseen on sijoitettu poikkeuksellisesti myös kaupunginarkisto. Tähän päädyttiin, jotta arkisto olisi toiminnallisesti paremmassa ja rakennukselle saataisiin lisää massaa.
Monikäyttöinen Kaarina-sali
Kaarina-talon ensimmäisessä kerroksessa on Kaarina-sali, jonka materiaalit tuovat tilaan juhlavuutta. Salin korkeat seinät ja katto ovat kudottua kupariverkkoa. Toinen hallitseva pintamateriaali on tammiviilu.
Kaarina-sali toimii valtuuston kokoontumispaikkana, mutta tila sopii myös muuhun käyttöön.
– Sali on muutettavissa noin 220-paikkaiseksi konserttisaliksi, ja siellä voi esittää myös muuta taidetta. Lisäksi salissa on mahdollisuus järjestää juhlatilaisuuksia ja pienimuotoisia messuja, Esa Virtanen kertoo.
Taide- ja muita näyttelyjä varten aulan näyttelytilan seinille on piiloasennettu ripustuskiskot. Myös katossa on ripustuslenkkejä koko korkean tilan alueella.
Kirjastosalin toisen kerroksen ulkoseinään heijastuu pyöreä teksti- ja valoteos, jonka on suunnitellut turkulainen taiteilijaryhmä IC-98. Genius Loci -nimisessä teoksessa vaihtelevat runotekstit, hitaat valopulssit ja animaatiokatkelmat. Näitä ohjaavat sääaseman tuottama ajantasainen informaatio sekä kalenteriin perustuvat kosmiset ja arkiset tapahtumat.
Kaarina-talon sisäarkkitehtuurin yleisilme on moderni. Sitä hallitsevat vaaleat sävyt, lasipinnat, tekstiilimatot sekä tehosteena puu. Sisätiloihin on tuotu myös julkisivusta tuttua reikäkuvioitua levyä.
Kaarina-talon värimaailma on raikas. Sisustussuunnittelusta on vastannut Pia Helinin ja Esa Virtasen lisäksi sisustussuunnittelija Sanna Hokka Arkkitehtitoimisto Ark’Aboasta.
Valkoisen ja hillityn harmaan rinnalla seinissä ja lattioissa toistuvat sininen, keltainen ja vihreä. Tehovärinä on punainen, joka korostaa paitsi pääsisäänkäyntiä myös eri toimintoja kuten palvelupistettä ja lainaustiskiä.
Maalämpöä ja aurinkosähköä
Kaarina-talon lämmitys tuotetaan maalämmöllä. Pihaan on porattu 16 energiakaivoa, jotka ovat syvyydeltään 230 metriä.
– Talon alakertaa on asennettu kaksi maalämpöpumppua, joista kumpikin on teholtaan 54 kilowattia. Varajärjestelmänä on 52 kilowatin sähkökattila, Kaarinan kaupungin LVI-asiantuntija Petteri Kerminen kertoo.
Kaarina-talo tulee olemaan kaupungin ensimmäinen julkinen rakennus, johon asennetaan aurinkopaneelit. Taloon on suunnitelmissa asentaa noin 90 kWp-tehoinenaurinkosähköjärjestelmä. Sen on laskettu tuottavan sähköä 70 megawattituntia vuodessa, kun talon vuotuiseksi kokonaiskulutukseksi on arvioitu 240 megawattituntia.
Energiatehokkuus on muutenkin otettu huomioon. Rakennusautomaatio ohjaa kiinteistön lämmitystä, ilmanvaihtoa ja jäähdytystä. Taloon on asennettu lämpö- ja hiilidioksidianturit, joiden välittämän tiedon mukaan laitteistot säätyvät automaattisesti.
Kirjastosalin korkean tilan lattiassa on asennuslattia, joka kätkee sähkö- ja tietoliikennekaapelit ja korkean tilan tuloilmakanavat. Asennuslattia lisää tilan muunneltavuutta, kun sähköä voidaan ottaa sinne, missä sitä kulloinkin tarvitaan. Salin kattosäleikön taakse kätkeytyvät poistoilmakanavat ja savunpoistopuhaltimet.
Kiinteistön perustus paalutettu
Kaarina-talon tontin maaperä on alueelle tyypillisesti pehmeää savikkoa. Siksi rakennuksen pohja on teräsbetonipaalutettu, rakennesuunnittelija Jari Rannikko Sweco Rakennetekniikka Oy:stä kertoo.
Myös pohjatutkimuksessa esille tulleet painumaennusteet on otettu huomioon. Rakennuksen ulkopuolelle on valettu kantavia laattoja, ja rakennusta kiertävät siirtymälaatat ehkäisevät painumaeroja.
Talon kantava runko muodostuu betonipilareista ja teräsliittopilareista. Vaakarakenteina on jännebetoni- ja teräspalkkeja sekä ontelolaatastoa. Ulkovaippa on sisäkuorielementin ulkopuolelle paikalla rakennettu termorankaseinä, jossa ovat lämmöneriste ja tuulensuojalevy tuulettuvine julkisivuverhouksineen. Uudenmaantien puoleisen ja osin talon päätyjä peittävän kaksoisjulkisivun alumiinirakenne on ripustettu katolta, koska se ei ulotu maahan saakka.
Koska kyseessä on kolmikerroksinen rakennus, on rungossa kahden tunnin palonkestävyys. Yläkerrassa olevan arkiston vuoksi rakenteiden palonkestävyys on osin kolme tuntia.
Kaarina-talossa on pulpettikatto toteutettuna kovavilla-eristeratkaisulla. Aurinkokeräimiin on varauduttu lisäämällä katon villaeristeiden lujuutta ja asentamalla kolmas kumibitumikermikerros. Vedenpoistostahuolehtivat ulkopuoliset räystäät, jotka on asennettu kaksoisjulkisivun osien väliin.
Nykyajan ratkaisuja
Kaarina-talon pääurakoitsijana toimi Rakentajamestarit Oy, Fin. Projektipäällikkö Kari Pyölin mukaan Kaarina-talo isoine lasijulkisivuineen ja avarine tiloineen edustaa nykyajalle tyypillistä rakentamista.
Erikoisratkaisuista hän nostaa esille Kaarina-salin pintamateriaalit kuten kupariverkon. Myös akustoinnin runsaus poikkesi tavanomaisista projekteista.
Rakennustyöt sujuivat aikataulussa, tosin välillä oli kirittävää tavaratoimitusten viivästyessä. Rakentamisen vilkas pöhinä näkyi Pyölin mukaan myös siinä, että tarjouspyyntöihin
tuli aikaisempaa vähemmän vastauksia.
Keskeisestä paikasta huolimatta tontilla oli tilaa rakentaa. Työmaan käytössä oli viereinen parkkipaikka, ja lisäksi kaupunki sulki Lautakunnankadun ajoneuvoliikenteeltä, mikä edesauttoi rakennustyömaan turvallisuutta.
Kari Pyöli korostaa hyvää yhteistyötä rakennuttajana toimineen Kaarinan kaupungin kanssa. Hänen mielestään oli hienoa olla mukana rakentamassa Kaarina-taloa, jota kaupunkilaiset ovat pitkään odottaneet.
Kaarina-talon ympäristö ehostuu
Kun Kaarina-talo on saatu valmiiksi, alkaa sen ympäristössä tapahtua. Pääsisäänkäynnin puolella olevalle katualueelle tulee tori, jonka tieltä puretaan vanha liikerakennus. Torin toiseen päähän tehdään kaupunkipuisto.
Virastotalossa tehdään peruskorjaus: sen julkisivu ja sisätilat remontoidaan. Suunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto Ark’Aboa Oy.
Kaarina-talo
Rakennusaika: 8/2016–1/2018
Pinta-ala: 3891 neliötä
Kustannukset: 8,6 miljoonaa euroa
Tilaaja: Kaarinan kaupunki
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Ark´Aboa Oy
Pääurakoitsija: Rakentajamestarit Oy
