Teksti Ilpo Lommi | Kuvat Akseli Muraja
Koulu sijaitsee Jynkän puistomaisessa ja metsäisessä ympäristössä sointuen siihen hyvin poltetun oranssin, oliivinvihreän ja harmaan värimaailmallaan.
– Suunnittelijan näkökulmasta Jynkän koulun rakennuspaikka on kiinnostava sekä haasteellinen, sillä kallioisen tontin korkeuserot ovat suuret. Rakennuksen päämassa haluttiin kumpareen päälle niin, että kirjasto avautuu Jynkän liikekeskuksen suuntaan. Tämä johti rakennuksen sijoittumiseen osin kalliorinteeseen. Se mahdollisti korkeuserojen hyvän haltuunoton ja toimi inspiroivana lähtökohtana, projektiarkkitehti Laura Sorri ja pääsuunnittelija Joona Koskelo arkkitehtisuunnittelun tehneestä Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy:stä sanovat.
Tilavuudeltaan 32 500 kuutiometrin ja kerrospinta-alaltaan hieman yli 6000 neliömetrin kiinteistössä työskentelee 480 alakoululaista, 60 esikoululaista sekä 40 opettajaa ja muita henkilökuntaan kuuluvia.
Alakoulu- ja esikoulutilojen lisäksi kiinteistössä toimii iltaisin Jynkän lähikirjasto Jynkkä-Leväsen lähiön asukkaiden iloksi. Teknisen käsityön tilat ovat kansalaisopiston kurssikäytössä. Liikuntasalissa pelaavat ja jumppaavat useat urheiluseurat sekä liikuntaryhmät. Kokoukset ovat alakerroksen suuressa aulassa tai pienemmissä tiloissa.
Kaksikerroksisessa koulukiinteistössä ei ole perinteisiä luokkahuoneita. Tilat ovat hyvin muunneltavia monenlaiseen opetuskäyttöön avointen oppimissolujen ja luokattomuuden periaatteella.
– Jynkän koulussa opetustilat on sijoitettu ikäluokittain niin, että keskellä oleva soluaula toimii avoimena oppimisympäristönä. Reunoilla ovat suljetummat luokkatilat, joka ovat yhdistettävissä toisiinsa, Sorri ja Koskelo kertovat.
Samoissa tiloissa voi olla useita opetusryhmiä yhtä aikaa hyvän akustiikan ja kalusteryhmittelyn sekä siirrettävien väliseinien ansiosta. Erikoisuutena ovat kaksi suurta ryhmätilaa, joissa voi kerrallaan työskennellä jopa kuusi opetusryhmää.
Hyvää akustiikkaa on toteutettu lattioiden muovi- ja tekstiilimattojen ominaisuuksia yhdistävällä flotex-lattianpäällysteellä sekä polyuretaanipinnoitteilla ja pehmeillä kalusteilla.
Lämmityksen ostoenergia kymmenesosaan
Ilmanvaihdossa palattiin mekaanisesti toimiviin säätöpelteihin sähkötoimisten IMS-peltien sijaan luotettavuuden ja kustannustehokkuuden vuoksi. Arkipäivisin aamusta iltaan käytössä olevassa, henkilömäärältään vaihtelevassa monitoimikoulussa on suuret ilmanvaihdon ja -säädön haasteet.
Koulu lämpenee kaukolämmön ja geoenergian yhdistelmällä. Lämpöä nostetaan kymmenestä maalämpökaivosta matalaenergiajärjestelmään.Lämmitykseen tarvittavan ostoenergian osuus on pudonnut rakennuskuutiolta neljään kilowattituntiin. Se on kymmenesosa Kuopion koulujen keskimääräisestä lämmönkulutuksesta.
Lemminkäinen Talo Oy:n elinkaarimallilla ja KVR-urakkana toteuttaman Jynkän koulun rakentamiskustannukset olivat budjetin mukaiset noin 13,65 miljoonaa euroa. Rakennusurakka valmistui suunnitellusti 18 kuukaudessa. Uudisrakennuksen alta piti purkaa vanha koulu, joka oli ilmanlaatuongelmien vuoksi ollut useita vuosia käyttämättömänä.
Koulun rakennesuunnittelijana oli Joensuun Juva Oy. LVI-urakoitsijana toimi Kuopion LVI-Talo Oy ja LV-suunnittelijana oli Pöyry Finland Oy. Sähkösuunnittelusta vastasi Granlund Kuopio Oy ja sähköasennuksista JOB Kiinteistötekniikka Oy.
– Olemme olleet rakennus- ja suunnitteluvaiheessa vastuussa kaikista alihankkijoista. Kiinteistöhuollossa, käyttäjäpalveluissa ja vartioinnissa käytämme paikallisia osaajia, sanoo Lemminkäisen aluejohtaja Ville Kettunen. Yhteistyö suunnittelijoiden kanssa on toiminut hänen mukaansa hyvin ja hioutuneesti.
20 vuoden varmuus
Kaupungin Tilakeskuksen rakennuttajapäällikkö Veli-Matti Paanasen mukaan Jynkän koulu on viides opetustilojen elinkaarihanke Kuopiossa. Ensimmäinen oli vuonna 2010 valmistunut Martti Ahtisaaren koulu Saaristokaupunkiin. Kaikkien elinkaariurakoiden toteuttajana on ollut Lemminkäinen Talo Oy. Elinkaarikoulujen omistajana ja hankerahoittajana on Kuopion kaupungin KOy Kuopion Koulutilat.
Elinkaarihankkeiden pituus oli alussa 25 vuotta, mutta nyt on siirrytty 20 vuoteen.
– Elinkaarimalli on kaupungille kokonaistaloudellisesti edullinen ratkaisu niin investointi- kuin käyttökustannuksiltaankin, Paananen toteaa. Elinkaarimalli sisältää koulurakennuskokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen KVR-urakkana sekä kiinteistönhoidon, käyttäjäpalvelut, palvelusopimuksen aikaiset perusparannusinvestoinnit ja mahdolliset korjaukset esimerkiksi vesivahingoista.
Veli-Matti Paananen korostaa elinkaarihankkeen etuja riskien jaossa.
– Kiinteistöön liittyvän riskin kantaa osapuoli, jolla on paras vaikutusmahdollisuus sen eliminointiin tai minimointiin. Elinkaarimalli motivoi sopimuskumppanin kestäviin ratkaisuihin ja tarkastelemaan kokonaiskustannuksia hankkeen alusta loppuun.
Se kannustaa rakentamaan laadukkaasti, ripeästi ja pitämään tilat kunnossa. Yksittäisten osapuolten edut eivät aja kokonaisedun edelle ja osaoptimointi poistuu.
– Riskitarkastelussa riskit nimetään ja kuvataan, niiden taloudellinen vaikuttavuus ja todennäköisyys arvioidaan sekä käydään vuoropuhelu tarjoajien kanssa kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä. Riskinsiirto otetaan huomioon myös hankemallien hintavertailussa ja kannattavuutta arvioitaessa. Ratkaisevaa urakkamallien ja investointivaihtoehtojen vertailussa on kokonaiskustannus elinkaarihankkeen ajalta. Kokonaiskustannuksesta on tehty arviot, mutta varmuus toteutumisesta selviää toki vasta aikaisintaan vuonna 2037, Paananen toteaa.
Halvempi ja kalliimpi
Vertailulaskelmilla on Kuopiossa todettu, että elinkaarihanke on noin 15 prosenttia edullisempi rakentaa kuin perinteinen jaetun urakan hanke.
– Toisaalta elinkaarihankkeissa palvelumaksut ovat keskimäärin 25 prosenttia kalliimpia kuin perinteisen hankemallin ylläpitovastike. Palvelumaksulla käyttäjä saa kuitenkin olosuhde- ja käytettävyystakuun tiloihin. Omassa toteutuksessa kaupunki maksaa itse lähes kaikista käyttöongelmista takuuajan jälkeen, Paananen sanoo.
Hän toteaa Kuopion koulujen elinkaarisopimuksiin sisältyvän enemmän sanktiopykäliä kuin kannustinporkkanoita.
– Sopimusmallissamme voi palveluntuottaja saada vain virheettömällä ja laadukkaalla tuotteella tavoittelemansa tulovirran ja tuoton. Ongelmat kohteiden käytettävyydessä tai palvelutasossa heikentävät tulosta ja kannattavuutta.
– Eräässä elinkaarikoulussamme ilmeni joidenkin vuosien jälkeen kosteus- ja ilmanlaatuongelmia. Palveluntuottajan piti omalla kustannuksellaan korjata ja korvata ne. Toisessa elinkaarikoulussa palvelutuottaja hankki väistötilat ison vesivahingon korjaamisen ajaksi. Veli-Matti Paanasen mukaan Kuopio ja Espoo ovat olleet viime vuosikymmenen lopulta lähtien elinkaarimallin uranuurtaja koulurakentamisessa.
– Yksi elinkaarimallin keskeisiä kehittäjiä talonrakennukseen oli kuopiolainen Mikko Hollmén. Ensimmäinen elinkaariurakkamme vuosikymmenen taitteessa oli pioneerityötä, kun sopimuskäytäntö piti paljolti rakentaa itse. Saksalaiset ja englantilaiset mallit eivät oikein soveltuneet oloihimme.
Jynkän koulu Kuopio
Kustannukset: 13,65 miljoonaa euroa
Rakennuttaja: Kuopion kaupunki, Tilakeskus
Arkkitehti: Arkkitehtitoimisto Lukkaroinen Oy
Rakennesuunnittelu: Joensuun Juva Oy
Sähkösuunnittelu: Granlund Kuopio Oy
LVI-suunnittelu: Pöyry Finland Oy
Rakennusurakoitsija: Lemminkäinen Talo Oy
