Vuonna 1951 valmistuneelle Jännevirran sillalle asetettiin käyttörajoituksia sen jälkeen, kun yksi sillan jänneteräksistä katkesi huhtikuussa 2015. Pian selvisi, ettei vanhaa siltaa voi peruskorjata kustannustehokkaasti. Pohjois-Savon ELY-keskuksen ja Liikenneviraston yhteinen kanta oli, että uusi silta pitäisi suunnitella ja rakentaa mahdollisimman nopeasti.
Vanha silta todettiin tuolloin myös liian kapeaksi ja vesiliikennettä ajatellen alikulkukorkeudeltaan riittämättömäksi. Uusi silta tarvittiin siis sekä turvallisuus- että toiminnallisuussyistä sekä parantamaan Vt 9:n liikenteen sujuvuutta, koska vanha vesiliikenteelle avattava silta ruuhkautti valtatien liikennettä.
Näistä lähtökohdista Ramboll sai tehtäväkseen laatia tie- ja rakennussuunnitelman. Suunnitteluaikataulu oli tiukka, sillä työmaa oli aikataulutettu käynnistettäväksi täysin valmiilla suunnitelmilla lokakuussa 2016.
‒ Siltarakenteen suunnittelun optimointi johti siihen, että uusi silta päätettiin toteuttaa betonin ja teräksen liittorakenteena. Kansilaatta on betonoitu jatkuvana valuna, ja kansirakennetta tukee teräspalkisto, kertoo Jännevirran uuden sillan pääsuunnittelija Jouni Tiainen.
Sillan rakenteet, erityisesti sillan teräsosat, olivat myös vaativat asentaa. Sekä asennuksessa että teräsrakenteiden suunnittelussa oli avuksi pitkälle kehitetty tietomallinnus: tie- ja siltarakenteisiin kehitettiin lisäksi keskenään erilaisia tietomalleja, jotka yhdistettiin saumattomasti toisiinsa.
Jännevirran silta parantaa Kuopion seudun liikenneoloja merkittävästi. Jännevirran yli voi ajaa normaalia valtatienopeutta. Vesilläliikkuja puolestaan pääsee alittamaan sillan ilman harmillisia keskeytyksiä, jotka eivät olleet epätavallisia vanhan avattavan sillan mekanismien reistaillessa.
Jännevirran sillan rakentamisen lisäksi hankkeella parannettiin valtatien geometriaa lähes 3,2 kilometrin pituisella tieosuudella, johon sisältyi myös runsaasti melusuojausrakenteita. Lisäksi kehitettiin yksityistiejärjestelyjä muun muassa rakentamalla Jänneniemen risteyssilta. Liikenneturvallisuus koheni ylikulkukäytävän ja kahden alikulkukäytävän rakentamisen myötä.
‒ Myös liittymien rakentaminen paransi turvallisuutta. Jalankulun ja pyöräilyn olosuhteet taas paranivat yli- ja alikulkujen rakentamisen lisäksi myös siksi, että valtatien varteen rakennettiin yhtenäistä jalankulku- ja pyöräilytietä noin kuuden kilometrin matkalle, toteaa projektipäällikkö Seppo Parantala Rambollilta.
