Projektiuutiset.fi
  • Uutiset
    • Uutiset
    • Kaupallinen yhteistyö
    • Tuoteuutuudet
    • Nimitykset
  • Artikkelit
    • PU 2023
      • PU 1 – 2023
    • PU 2022
      • PU 1 – 2022
      • PU 2 – 2022
      • PU 3 – 2022
      • PU 4 – 2022
      • PU 5 – 2022
      • PU 6 – 2022
    • PU 2021
      • PU 1 – 2021
      • PU 2 – 2021
      • PU 3 – 2021
      • PU 3 – 2021 Projektisisustus
      • PU 4 – 2021
      • PU 5 – 2021
      • PU 6 – 2021
    • PU 2020
      • PU 1 – 2020
      • PU 2 – 2020
      • PU 3/4 – 2020
      • PU 5 – 2020
      • PU 6 – 2020
    • PU 2019
      • PU 1 – 2019
      • PU 2 – 2019
      • PU 3 – 2019
      • PU 4 – 2019
      • Pu 5 – 2019
      • PU 6 – 2019
    • PU 2018
      • PU 1 – 2018
      • PU 2 – 2018
      • PU 3 – 2018
      • PU 4 – 2018
      • PU 5 – 2018
      • PU 6 – 2018
    • PU 2017
      • PU 1 – 2017
      • PU 2 – 2017
      • PU 3 – 2017
      • PU 4 – 2017
      • PU 5 – 2017
      • PU 6 – 2017
    • PU 2016
      • PU 1 – 2016
      • PU 2 – 2016
      • PU 3 – 2016
      • PU 4 – 2016
      • PU 5-6 2016
    • PU 2015
      • PU 1 – 2015
      • PU 2 – 2015
      • PU 3 – 2015
      • PU 4 – 2015
      • PU 5 – 2015
      • PU 6 – 2015
    • PU 2014
      • PU 5 – 2014
      • PU 6 – 2014
    • PU 2013
      • PU 1 – 2013
      • PU 6 – 2013
    • PU 2012
      • PU 1 – 2012
      • PU 2 – 2012
      • PU 3 – 2012
      • PU 4 – 2012
      • PU 5 – 2012
    • PU 2011
      • PU 1 – 2011
      • PU 2 – 2011
      • PU 3 – 2011
      • PU 4 – 2011
      • PU 5 – 2011
      • PU 6 – 2011
  • Lehti
    • Tilaa Projektiuutiset
    • Tilaa näköislehti
    • Lue näköislehteä
      • 2022
      • 2021
      • 2020
      • 2019
      • 2018
      • 2017
      • 2016
      • 2015
      • 2014
      • 2013
      • 2012
  • Rakennusalan trendit
  • Yritys
    • RPT Byggfakta Oy
    • Citymark toimitilapalvelut
    • Rakennusfakta – Tuotteet ja ratkaisut
    • SIR – Kiinteistöalan tietokanta
    • RPT SMART – rakennusalan tietopalvelu
  • Yhteys­tiedot
    • Mediatiedot
    • Mainostajalle
    • Mediakortti
Olet täällä: Alkuun / Artikkelit / Jakomäen sydän sykkii kaikille

Jakomäen sydän sykkii kaikille

12/05/2021

Jakomäen keskustassa uusi palvelurakennus tuo nostetta vanhaan lähiöön. Uudisrakennus korvasi viisi huonokuntoista rakennusta, ja saman viherkaton alla toimivat nyt peruskoulu, kaksi päiväkotia, leikkipuisto ja nuorisotalo.

Helsingin kaupunki pyrkii pitämään kaikki sen kaupunginosat kiinnostavina ja elinvoimaisina, niin uudet kuin vanhat. Helsingin koillisosaan 1960-luvulla nopeassa tahdissa rakennettu Jakomäen kerrostalolähiö kuuluu niihin vanhempiin. Vantaan rajan tuntumassa, Lahdenväylän ja Porvoonväylän välissä sijaitsevassa lähiössä on nykyään noin 5 800 asukasta. 

– Kaupunki lähtee siitä ajatuksesta, että on arvokasta kehittää asuinalueita, toteaa projektinjohtaja Erkki Huitti Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialalta. Hän edusti Jakomäen hankkeessa rakennuttajaa.

Pitkän­omainen ruokasali lähtee ulospäin rakennuksen takaosasta ja yhdistää uudis­rakennuksen vanhaan liikuntasaliin.

Jakomäen uusi palvelurakennus oli kaupungin ensimmäinen allianssimuotoinen talon­rakennushanke: monen erillisen toteuttajan sijasta valittiin ryhmittymä, joka kehitti rakennuksia ja ympäröivää aluetta kokonaisuutena sekä etsi paikalle parasta vaihto­ehtoa. Pääurakoitsijaksi valikoitui NCC Suomi Oy, joka tuli mukaan hankkeen kehitysvaiheeseen yhdessä suunnittelutoimisto Optiplan Oy:n kanssa jo vuonna 2016.

Täydennysrakentamista

Hanke lähti kunnolla vauhtiin vuonna 2017, kun alueen kehittämiseksi julistettiin arkkitehtuurikilpailu. Kilpailuun kutsuttiin viisi osallistujaa ilmoittautumisen perusteella. Voittajaksi selvisi työryhmä, johon kuuluivat arkkitehdit Claudia Auer (Arkkitehdit Auer & Sandås Oy) sekä Matias Kotilainen, Tuomas Martinsaari ja Paul Thynell (Arkki­tehtitoimisto Opus Oy).

Jakomäen sydän -nimisen uuden palvelu­talon lisäksi työryhmän suunnitelmaan sisältyi asuntorakentamista pois purettavien rakennusten tilalle. Vapautunut alue onkin nyt kaavoitettu asunnoiksi 600 asukkaalle ja tonttien kehittäminen on käynnissä. Täydennysrakentamisen toivotaan tuovan Jakomäkeen uutta kohtuuhintaista asumista ja monipuolisempia asumismuotoja vuoteen 2025 mennessä.

Talo on suuri, mutta siinä on samalla harmoniaa ja rauhaa. Rakennuksen arkkitehtuurin avulla haluttiin viestittää lapsille ja nuorille, että talo on tehty heille ja että heitä arvostetaan.

Jakomäen keskiosan uusi asemakaava valmistui arkkitehtuurikilpailun voittajatyön pohjalta. Rakentaminen alkoi tyhjien rakennusten purkamisella vuonna 2018, ja uudisrakennustyöt alkoivat vuonna 2019.

Kankarepuiston peruskoulu, varhais­kasvatusyksikkö Kankarepuisto, leikkipuisto Kankarepuisto sekä Jakomäen nuorisotalo muuttivat uuteen monitoimitaloon syksyllä 2020. Uudisrakennuksessa on 11 000 neliötä, ja lapsia taloon mahtuu 1 000.

Arkinen arvokkuus

Jakomäen sydän on näkyvä maamerkki alueen keskellä. Massiivinen, suorakaiteen muotoinen matala rakennus on looginen ja selkeä. Vaaleasta tiilestä muurattua rakennusta ympäröi laaja puisto- ja viheralue, ja pohjoispuolelle jää mäntyinen metsikkö. Koulun vieressä ovat Jakomäen liikuntapuiston urheilukentät. Uudisrakennuksen taakse jätettiin paikoilleen vanha yläasteen liikuntasali, jonka remontti valmistui maaliskuussa. Liikuntasalin alapuolella sijaitsee Jakomäen uimahalli. 

Jakomäen sydän on näkyvä maamerkki alueen keskellä. Vaaleasta tiilestä muurattua rakennusta ympäröi laaja puisto- ja viheralue, ja pohjoispuolelle jää mäntyinen metsikkö. Uudisrakennuksen takana on vanha yläasteen liikuntasali, jonka remontti valmistui maaliskuussa. Liikuntasalin alapuolella sijaitsee Jakomäen uimahalli.

Pääsuunnittelija Claudia Auer vertaa uudisrakennusta vanhaan kaupunginmuuriin, joka suojaa rakennuksen sisällä olevia mutta avautuu samalla ulospäin muurissa olevien, erimuotoisten aukkojen kautta. 

Koululaiset kulkevat rakennukseen sisälle kaaren- ja neliönmuotoisista aukoista, päiväkotilasten kulkuaukko on kolmion muotoinen. Rakennuksen kolmella sivulla olevien sisäänkäyntien yhteydessä on pieni atrium­piha, joka korostaa julkisivun muurimaisuutta. Sisäpihojen punaiset tiilijulkisivut erottuvat hyvin vaaleasta rakennuksesta.

– Kaari, neliö ja kolmio ovat tuttuja symboleja erilaisista kulttuureista tuleville. Ne näkyvät myös rakennukseen sisälle ja auttavat hahmottamaan tilaa, Auer sanoo. 

Suuren rakennuksen viherkatto aurinkopaneeleineen on rakennuksen viides julki­sivu. Aurinkopaneelit tuottavat noin 10 prosenttia rakennuksen sähkönkulutuksesta.

Jakomäkeläiset nuoret olivat mukana suunnittelemassa uusia tiloja, joihin kuuluu mm. kahvila, bändihuone ja paljon esitystekniikkaa. Nuoriso-ohjaaja Lassi Jokisen mukaan alueen nuoret odottavat innokkaasti tilojen avautumista.

Tuomas Martinsaarelle ja Matias Kotilaiselle Jakomäki ei ollut ennestään tuttu paikka. Metsälähiön ilmapiiri oli kuitenkin tuttua ja inspiroivaakin nuorille suunnittelijoille.  

– Metsä antoi idean rakennuksen hori­sontaaliselle massoittelulle. Suunnittelimme matalan ja laakean talon avoimeen maisemaan. Tavoitteenamme oli tehdä kokoava ja yhteisöllinen rakennus. Talo on suuri, mutta siinä on samalla harmoniaa ja rauhaa.

Rakennuksen arkkitehtuurin avulla haluttiin viestittää lapsille ja nuorille, että talo on tehty heille ja että heitä arvostetaan. Arkkitehdit toivovat, että käyttäjät ottavat talon omakseen, ja että heille syntyy siihen hyvä suhde.

– Suunnitelman henkeä ja tavoitetta voisi kuvailla ilmaisulla arkinen arvokkuus, Martinsaari tiivistää.

Talosta tulee harrastus- ja vapaa-ajanviettopaikka kaikenikäisille. Jakomäen sydämen tilat on suunniteltu niin, että tulevaisuudessa niitä voivat käyttää myös muut kaupunkilaiset.

Kahden kerroksen väkeä

Uudisrakennuksen sydämen muodostaa sen keskellä oleva avara, kattoon asti avoin tila, jossa maaliskuisena iltapäivänä opeteltiin tansseja ohjaajan johdolla. Projektitilaksi kutsutun tilan toisella laidalla olevat puiset portaat toimivat katsomona silloin, kun ovet avataan viereiseen tanssisaliin.

Keskellä aulaa seisoessa ei heti hahmota, miten runsaasti tilaa on rakennuksen reunoilla. Talon ”kulmakohtiin” on sijoitettu taide- ja taitoaineiden pajat, tilat nuoriso­talolle, päiväkodille ja leikkipuistolle. Pitkän­omainen ruokasali lähtee ulospäin rakennuksen takaosasta ja yhdistää uudis­rakennuksen vanhaan liikuntasaliin. 

Ruokasalin seinällä on taiteilija Laura Pehkosen keramiikkaa – pieniä hauskoja teoksia, joita on sijoitettu ruokasalin lisäksi eri puolille koulua oppilaiden löydettäviksi. 

Projektitilasta nousevat kahdet puiset portaat toisen kerroksen parvelle. Parven katto on matalalla, vastakohtana korkealla aulalle. 

Parvelta on kulku toisen kerroksen reunoille, jonne yleisopetustilat on sijoitettu kahteen vyöhykkeeseen: ensimmäisessä vyöhykkeessä on kaikille avoimia tiloja, taaimmaisessa on erikokoisia, toisiinsa yhteydessä olevia luokkahuoneita. 

Toisessa kerroksessa on henkilökunnan yhteinen oleskelutila, jonka suuren lasi­seinän läpi avautuu laaja näkymä parvelle ja projektitilaan.

Päivänvaloa syvärunkoisen talon keskelle tulee talon kolmannen kerroksen valoseinän läpi. Kolmas kerros, joka ei ulotu rakennuksen reunoille asti, on ilmasta katsoen kuin valolyhty rakennuksen katolla. Sen molemmissa päissä sijaitsevat IV-konehuoneet.

Paljon puuta, paljon lasiseiniä, paljon avointa tilaa ja pitkiä näkymiä. Elementtejä, joiden avulla suunnittelijat ovat luoneet rauhaa ja harmoniaa hektiseen koulu­maailmaan. Auerin mukaan puu tunnetusti vähentää stressiä. Sosiaalinen kontrolli toimii, kun lähes koko talon läpi voi nähdä. 

Toisessa kerroksessa on henkilökunnan yhteinen oleskelutila, jonka suuren lasi­seinän läpi avautuu laaja näkymä parvelle ja projektitilaan.

Allianssi ja yhteistoiminnan voimaa

Helsingin kaupungin organisaatiossa Jakomäen sydän oli pioneeri, mutta urakoitsijalle, NCC Suomi Oy:lle, allianssimuotoinen työskentely on tuttua. Jokainen allianssi on kuitenkin yksilö, muistuttaa hankkeen projektipäällikkönä toiminut projektijohtaja Riitta Jokivuo NCC:stä. 

– Tavallisesti rakennusurakkasopimukset tehdään kahden toimijan, tilaajan ja urakoitsijan, välille. Allianssissa urakoitsija on yksi allianssiosapuoli ja palveluntuottaja, yhtäläisin oikeuksin ja vastuin.

Jakomäessä allianssisopimusosapuolia oli viisi: kaupunki tilaajana, NCC pääurakoitsijana sekä kolme suunnittelijatahoa. 

Allianssisopimukseen sisältyvän peruskirjan mukaan kaikki päätökset tehtiin Hankkeen parhaaksi -periaatteella. Yksimielisyyden vaatimuksen voisi kuvitella hidastuttavan hanketta, mutta Jokivuon mukaan Jakomäessä näin ei käynyt. Haasteita aikatauluun tuli rakentamisvaiheessa, jolle allianssimallissa ei ole varattu sen enempää aikaa kuin perinteisessä urakkamuodossa. 

Talosta on haluttu tehdä viihtyisä, arkkitehtonisesti korkeatasoinen, terveellinen ja turvallinen. Erityistä huomiota on kiinnitetty luonnonvaloon ja akustiikkaan.

– Itse rakentaminen etenee täsmällisen aikataulun mukaisesti, mikä saattaa luoda haasteita kehittämisvaiheessa luoduille yhteisille toimintatavoille. Allianssin etuna on kuitenkin ehdottomasti yhteistoiminnan voima, joka syntyy, kun yhteinen tavoite on kirkkaana osapuolten mielessä, Jokivuo toteaa.

Alliansseilla on tyypillistä bigroom-työskentely. Koronaepidemian alkaessa keväällä 2020 kokoukset ja palaverit siirrettiin nopeasti Teamsiin.

Rakenne-, purku- ja elementtisuunnittelua

Jakomäen sydämen päärakennesuunnittelijana toimi Optiplan Oy. Teräsrunkorakenteiden suunnittelusta vastasi SS-Teracon Oy. 

– Rakennuksen runko on selkeä teräksen ja betonisten kantavien rakenteiden yhdistelmä. Rakennuksen kantavina pystyrakenteina toimii pääosin teräsliittopilarit ja teräs­betoniset seinärakenteet, vaakarakenteina kerrosten teräspalkit ja ontelolaattatasot, kertoo vastaava rakennesuunnittelija Ilkka Helander Optiplanista.

Rakennuksen keskellä sijaitsevassa korkeassa projektitilassa kantavat vaakarakenteet ovat teräsristikoita, jotka tukeutuvat liitto­pilareihin. Yläpohjarakenne projektitilassa on kevytrakenteinen: kantavan profiili­pellin, lämmön- ja vesieristeiden yhdistelmä.

Paljon puuta, paljon lasiseiniä, paljon avointa tilaa ja pitkiä näkymiä; suunnittelijat ovat luoneet rauhaa ja harmoniaa hektiseen koulu­maailmaan.

Korkean aulatilan portaikko on betonirakenteinen, pääosin paikallavaluna.

Koulun julkisivut ovat pääosin paikalla muuratut. Pelti-villa-pelti -rakenteiset IV-konehuoneet on verhottu alumiiniritilöillä.

Uudisrakennuksen ja vanhan liikuntasalin rajakohdan rakennesuunnittelu ja yhteen­sovitus vaativat suunnittelijoiden ja rakentajien hyvää yhteistoimintaa. Myös julkisivujen sisäänkäyntien ympyränkaaren ja kolmion muotokieli toi omat haasteensa. Näiden sisäänkäyntien kantava rakenne toteutettiin paikallavalettuina betonirakenteina, ulkoverhous on muurattua tiiltä.

Uudisrakentamisen ohella kohteen rakenne­suunnitteluun liittyi myös mittava määrä purku- ja korjausrakentamisen suunnittelua.

Helander kiittää suunnittelijoiden yhteistoimintaa haastavassa ja mielenkiintoisessa projektissa, työmaan toteutusta unohtamatta. Elementtisuunnittelussa Optiplanilla oli mukana laaja työryhmä jonka vastaavana suunnittelijana toimi Jari Kähtävä. SS-Teraconilla suunnittelusta vastasivat Pasi Koivisto ja Maria Tuominen.

Toisen kerroksen parven katto on matalalla, vastakohtana korkealla aulalle. Parvelta on kulku toisen kerroksen reunoille, jonne yleisopetustilat on sijoitettu.

Suunnittelua ja valmistautumista

Koulun tulevat käyttäjät eivät olleet osa alli­anssia, mutta heidän roolinsa projektissa oli silti keskeinen ja tärkeä, sanoo käyttäjä­yhteistyötä Jakomäen hankkeessa vetänyt arkkitehti Juha Vihma Opti­plan Oy:stä. 

Palvelurakennuksen kaikki käyttäjät – peruskoulun, päiväkodin, leikkipuiston ja nuorisotalon edustajat – valmistautuivat hankkeen aikana yhdessä uuteen ympäristöön ja työtapojen muutokseen. Työpajoissa ja käyttäjäklinikoissa pohdittiin yhdessä, minkälaiset tilaratkaisut parhaiten tukevat tulevaa toimintaa. Myös koulun tulevat iltakäyttäjät otettiin mukaan suunnitteluun. 

Kaupunki halusi Jakomäen projektin avulla myös kehittää tilasuunnitelmia ja vakio­käytänteitä kouluihin, joita rakennetaan jatkossa ja joiden halutaan tukevan uusien opetussuunnitelmien mukaista opetusta. 

Palvelurakennuksen kaikki käyttäjät – peruskoulun, päiväkodin, leikkipuiston ja nuorisotalon edustajat – valmistautuivat hankkeen aikana yhdessä uuteen ympäristöön ja työtapojen muutokseen.

– Koska mitään valmista ei ollut, oli tärkeää saada tietoa siitä, minkälaisia tiloja ja toimintoja käyttäjät haluavat ja tarvitsevat. Oivalluksia syntyy, kun yhdessä syvennytään koulun toimintaan ja arvoihin.

Vihman tehtävänä oli varmistaa, että käyttäjien ja suunnittelijoiden välinen yhteistyö oli sujuvaa. 

– Muutos vanhoista, 1970-luvulla rakennetuista kouluista uudenlaiseen oppimis­ympäristöön oli kaikille iso. Uusi oppimisympäristö on monimuotoinen, yhteisöllinen ja muuntojoustava. Sopeutuminen uusiin tiloihin ja tapoihin vie aikaa.

Korona-aika on tuonut omat haasteensa, sillä oppilaat eivät ole voineet liikkua koulussa niin vapaasti kuin on tarkoitus. Vihma toivoo, että tilanne helpottuu pian ja niin oppilaat kuin opettajat pääsevät pian hyödyntämään täysillä monipuolista koulurakennusta.

Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Vesa Voitto Sakari

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail
  • Jakomäen sydän -arkkitehtuurikilpailu ratkesi

    Jakomäen sydän -arkkitehtuurikilpailun voittajaksi ja palvelurakennuksen suunnittelijaksi selvisi nimimerkki Demos

  • Ramirent Finland Oy ja NCC Roads Oy yhteistyöhön

    Ramirent Finland Oy ja NCC Roads Oy ovat allekirjoittaneet asfalttialalle uuden tyyppisen yhteistyösopimuksen, jossa Ramirent…

  • Hevac-Konsultit Oy ja Visatek Oy osaksi Wise Groupia

    Wise Group Finland Oy:n kattava talotekniikkaosaaminen vahvistuu entisestään, kun Hevac-Konsultit Oy ja Visatek Oy liittyvät…

Kategoriassa: Artikkelit, PU 2 - 2021, PU 2021 Avainsanoilla: allianssi, Arkki­tehtitoimisto Opus Oy, Arkkitehdit Auer & Sandås Oy, arkkitehtuuri, arkkitehtuurikilpailu, asuntorakentaminen, atrium­piha, aurinkopaneelit, bigroom-työskentely, Claudia Auer, Erkki Huitti, Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala, Helsingin kaupunki, Ilkka Helander, IV-konehuoneet, Jakomäen nuorisotalo, Jakomäen sydän, Jakomäki, Jari Kähtävä, Juha Vihma, julkisivut, Kankarepuiston peruskoulu, kerrostalolähiö, Laura Pehkonen, leikkipuisto, liikuntapuisto, liikuntasali, Maria Tuominen, Marja Hakola, Matias Kotilainen, Monitoimitalo, muuntojoustava, NCC Suomi Oy, nuorisotalo, ontelolaattatasot, oppimis­ympäristö, Optiplan Oy, Päiväkoti, palvelurakennus, Pasi Koivisto, Paul Thynell, Peruskoulu, Projektitila, puistoalue, Rakennesuunnittelu, rakennusurakkasopimukset, Riitta Jokivuo, ruokasali, Sähkönkulutus, seinärakenteet, SS-Teracon Oy, talon­rakennushanke, tanssisali, täydennysrakentaminen, teräsliittopilarit, teräspalkit, tiilijulkisivut, Tuomas Martinsaari, ulkoverhous, urheilukentät, Uudisrakennus, varhais­kasvatusyksikkö Kankarepuisto, Vesa Voitto Sakari, viheralue, viherkatto, Yläpohjarakenne

Ensisijainen sivupalkki

Lue näköislehti

# Lue aiempia näköislehtiä

Yhteistyössä

Nimitysuutiset

Harri Kailasalo Visonin executive advisoriksi

Toni Wikberg Nuukan liiketoiminnan kehitysjohtajaksi

Maija Joutsenkoski CapMan Buyoutin partneriksi

Lisää nimitysuutisia

Footer

Projektiuutiset

Projektiuutiset on rakennusalan asiantuntijoille suunnattu aikakausilehti joka esittelee valmistuneita upeita hankkeita.

Viimeisimmät

  • Grundfos: MIXIT-yksikkö sekoituskiertoon
  • Katajanokan Laiturin ensimmäiset puuelementit on asennettu
  • Vantaan raitiotien budjetti: 40 vuodessa 10 miljoonaa euroa plussalle 
  • Tutkimushanke ehdottaa suuria muutoksia ARA:n energia-avustukseen
  • Harri Kailasalo Visonin executive advisoriksi

RPT BYGGFAKTA Oy

Ruukinkuja 3
02330 Espoo
09-809911

  • Instagram
  • LinkedIn
  • YouTube
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Copyright © 2023 · Projektiuutiset | RPT Byggfakta Oy

RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet


Jatkamalla verkkosivustomme ja palvelujemme käyttöä hyväksyt, että keräämme tietoja vierailuistasi. Tietosuojaperiaatteissamme kerromme, mitä tietoja keräämme ja miksi sekä mihin tarkoituksiin tietoja käytetään.
Toivomme, että käytät hetken aikaa periaatteiden huolelliseen lukemiseen. Tämä on tärkeää! Muista, että sinulla on myös valintamahdollisuuksia tietojesi ja yksityisyytesi käsittelyyn ja suojaamiseen.

OK, ymmärrän Lue lisää
RPT Byggfakta Oy:n tietojenkäsittelyä, tietosuojaa ja evästeitä koskevat periaatteet

Privacy Overview

This website uses cookies to improve your experience while you navigate through the website. Out of these cookies, the cookies that are categorized as necessary are stored on your browser as they are essential for the working of basic functionalities of the website. We also use third-party cookies that help us analyze and understand how you use this website. These cookies will be stored in your browser only with your consent. You also have the option to opt-out of these cookies. But opting out of some of these cookies may have an effect on your browsing experience.
Necessary
Aina käytössä

Necessary cookies are absolutely essential for the website to function properly. This category only includes cookies that ensures basic functionalities and security features of the website. These cookies do not store any personal information.

Non Necessary

Any cookies that may not be particularly necessary for the website to function and is used specifically to collect user personal data via analytics, ads, other embedded contents are termed as non-necessary cookies. It is mandatory to procure user consent prior to running these cookies on your website.

Tallenna ja hyväksy