Viimeisimmät julkaisut

Itä-Poriin moderni oppimis- ja liikuntakeskus

Itä-Porissa sijaitsevaan Sampolan kaupunginosaan on valmistunut uusi, Itätuuleksi nimetty modernin opetussuunnitelman mukainen oppimis- ja liikuntakeskus.

Pinta-alaltaan 12 200 neliömetrin suuruisessa rakennuksessa toimii nyt Itätuulen yhtenäiskoulu, Tuulikellon erityiskoulu, Itätuulen sivukirjasto sekä alueen asukkaille tarkoitettu yhteisö- ja kokoontumistila.

Hankkeen arkkitehtisuunnittelusta on vastannut porilainen arkkitehti Matti Asmala, joka kertoo, että kokonaisuus on suunniteltu palvelemaan alueen asukkaita monipuolisesti.

– Siellä on kaksi koulua, mutta myös kirjasto, liikuntasali ja monitoimitila, jotka on rakennettu niin, että myös ulkopuoliset voivat niitä käyttää. Pihalla on muillekin kuin koululaisille tarkoitettuja urheilualueita. Tämä luo hyvät edellytykset sille, että kokonaisuus alkaa toimia alueen asukkaita yhdistävänä toiminnallisena juttuna, Matti Asmala sanoo.

Vanhat rakennukset purettiin uuden tieltä. Asmala kertoo, että uudisrakentamiseen päädyttiin sekä taloudellisista että toiminnallisista syistä. Toiminnallisista syistä vanhoihin rakennuksiin olisi tarvittu massiivisia muutoksia, ja mikäli kustannukset olisi haluttu pitää kurissa, niin toiminnallisuus olisi kärsinyt.

Rakennuksen lämpöenergian lähteenä on kaukolämpö, jota jaetaan vesikiertoisella patterilämmityksellä. Katolle on asennettu aurinkopaneeleja.

Avointa ja läpinäkyvää tilaa

– Kosteusongelmat vaivasivat vanhoja rakennuksia. Tässä tilanteessa tilaaja teki päätöksen uudisrakennuksesta, joka toteutettiin täyttämään nykyaikaisen opetussuunnitelman vaatimukset. Se tarkoittaa avointa, läpinäkyvää ja muunneltavaa tilaa, jossa kiinteitä luokkahuoneita ei juurikaan ole.

Suunnitteluvaiheessa tehtiin tiivistä yhteistyötä opetushenkilökunnan kanssa, kokouksia oli kymmenittäin, Asmala kertoo.

– Koulu on sikäli hybridi, että kyseessä ei ole yksi avonainen halli vaan mukana on myös suljettavia tiloja. On myös erillisiä soluja: ala-asteella ikäkausittain ja yläasteella opetustoiminnoittain.

Oman lisänsä tuo se, että koulu on kahden erilaisen koulun kimppa. On erityiskoulu, jonne haluttiin luoda rauhallinen oppimisympäristö, ja jossa oppilaiden erityisvaatimukset voidaan ottaa huomioon, sillä esimerkiksi avustajien määrä on varsin iso.

Kaiken lisäksi kahden koulun toiminnot on saatava toimimaan yhdessä. Näitä opettajakunnan kanssa käytiin läpi ja haettiin hyvää kompromissia.

Seinissä ja alakattorakenteissa on käytetty vaimentavia pintoja akustiikan parantamiseksi.

Värikkyys heijastuu ulos

Asmala luonnehtii rakennusta perinteiseksi julkiseksi kouluksi, jossa on betonirunko, elementtijulkisivut ja kulutusta kestävät pinnat. Sisätilojen värikkyys kuitenkin heijastuu ulos ja kertoo siitä, että kyse on nuorille tarkoitetusta rakennuksesta.

– Koulu on kengätön. Kengällisillä lattia-alueilla on muun muassa keraamista laattaa, sukallisilla alueilla on puolestaan käytetty runsaasti tekstiilimattoja. Lattialla voi istua, käytävätilojakin voi käyttää opiskeluun.

Seinissä ja alakattorakenteissa on käytetty vaimentavia pintoja akustiikan parantamiseksi. Lähes kaikki opettajat ovat panneet merkille akustiikan paranemisen verrattuna aikaisempaan.

Lasiseinissä on käytetty värillisiä kalvoja. Valaistus perustuu luonnonvalon ja ledivalon yhteistoimintaan.

Sampolan vanhimmat rakennukset ovat 1970-luvulta, jolloin alue oli yksi Suomen suurimmista lähiörakentamisen kohteista. Koulu sijaitsee elementtivaltaisen kerrostaloalueen ja omakotitaloalueen välimaastossa.

– Koulusta haluttiin hyvä julkinen rakennus, joka ei erotu liikaa ympäristöstään. Tästä syystä mittakaava pidettiin matalana toiseen suuntaan ja toisella puolella korkeutta nostettiin, Asmala toteaa.

Hybridikoulu: avoimutta, mutta myös suljettavia tiloja. On myös erillisiä soluja: ala-asteella ikäkausittain ja yläasteella opetustoiminnoittain.

Maaperä tuotti yllätyksiä

Rakennuttajakonsulttina hankkeessa on toiminut kaupungin täysin omistama Porin YH-Asunnot Oy. Rakennuttajainsinööri Rauno Isomäki kertoo, että kokonaan uuden kiinteistökokonaisuuden rakentaminen todettiin edullisemmaksi vaihtoehdoksi kuin paikalla sijainneen vanhan koulurakennuksen kunnostaminen, varsinkin, kun sitäkin olisi jouduttu laajentamaan.

– Vanhaan koulurakennukseen oli aikaisemmin tehty sisäilmakorjauksia, jotka todettiin pian riittämättömiksi, ja yläasteen oppilaat jouduttiin hajasijoittamaan muihin kouluihin. Uuden koulurakennuksen suunnittelu aloitettiin 2016 kesällä.

– Heti alussa todettiin, että koulusta suunnitellaan uuden opetussuunnitelman mukainen koulu, mikä teetätti arkkitehdille ja muillekin suunnittelijoille paljon työtä.

Urakkalaskentaan suunnitelmat saatiin keväällä 2017, ja työt alkoivat saman vuoden elokuussa, Isomäki sanoo.

Pinta-alaltaan 12 200 neliömetrin suuruisessa rakennuksessa toimii nyt Itätuulen yhtenäiskoulu, Tuulikellon koulu, Itätuulen sivukirjasto sekä alueen asukkaille tarkoitettu yhteisö- ja kokoontumistila.

Yhtenäiskouluun luokille 1–9 sijoittuu 450 ja Tuulikellon erityiskouluun 145 oppilasta.

Hankkeen alkuperäinen budjetti 25 miljoonaa euroa ylittyy ennakoimattomien pohjavahvistustöiden ja budjettiin kuulumattomien av-laitehankintojen takia jonkin verran.

– Maaperä tuotti yllätyksiä. Pohjalla oli vastassa löysää soraa eikä soramoreenia, kuten pohjatutkija oli päätellyt. Paalujen pituuden kasvusta tuli 200 000 euron lisälasku. Toinen yllätys on se, että paaluilla tuetun vanhan rakennuksen tuulettuvan ala pohjan alla oleva maa painuu nopeammin kuin ympärillä oleva maa, ja korjaaminen nostaa lopullista hintaa toistasataa tuhatta euroa, Isomäki sanoo.

Toteutusmuoto oli jaettu urakka. Tilaaja eli Sampolan Palvelukeskus Oy kilpailutti pääurakan sekä LVIA- ja sähköurakat erikseen.

– Rakentamisen aikana tavaroiden varastointi ja logistiikka ei tuottanut ongelmia. Sen sijaan vilkas rekkaliikenne kapealla liittymistiellä aiheutti ongelmia, koska samaa yhteyttä käyttivät myös tontille pystytetyn ala-asteen väistötilan oppilaat, Isomäki kertoo.

Liikuntasalin lattiarakenteen välitila on koneellisesti tuuletettu, ja radonputkistoihin on liitetty koneelliset poistoilmalaitteet vesikatolle.

Tabletit käytössä työmaalla

Yhtenäiskoulun rakennusurakasta vastanneet MVR-Yhtymän toimitusjohtaja Rami Viitasaari kertoo, että tietomallia hyödynnettiin työmailla koko ajan muun muassa urakoitsija-, nokkamies- ja risteilypalavereissa. Mallia käyttivät myös työntekijät. Sivuja aliurakoitsijatkin päätyivät hankkimaan tabletteja käyttöönsä.

Viitasaari arvelee, että missään työmaalla Porissa mallia ei ole käytetty vastaavassa mittakaavassa.

– Työt jaettiin aikataulullisesti useampaan lohkoon, ja mahdollisiin aikataulupoikkeamiin puututtiin heti. Näin päästiin hyvin eteenpäin. Ennen aloitusta tehtiin kosteuden hallintasuunnitelma, jonka pohjalta esimerkiksi elementtien kuljetusaikaista suojausta parannettiin, Viitasaari kertoo.

Vedenohjaukselle suunniteltiin väliaikaisia reittejä. Vesikattoihin tehtiin ylimääräisiä nostoja, jotta vedet saatiin valumaan oikeisiin suuntiin. Vesikatot haluttiin valmiiksi mahdollisimman nopeasti, jotta vaippa saadaan suljettua ja jotta lämmitys ja kuivaus voidaan aloittaa. Kuivumista seurattiin muun muassa porareikämittauksilla.

Rakennusurakan euromääräinen koko ilman arvonlisäveroa oli 17 miljoonaa euroa, joten kyseessä oli MVR-yhtymän historian suurin euromääräinen urakka.

– Parhaimmillaan työntekijöitä työmaalla oli 163. Hanke toteutettiin lähes kokonaan satakuntalaisten urakoitsijoiden voimin, joten alueellisesti hankkeen työllistävä vaikutus oli hyvin suuri. Tekemistä helpotti paljon se, että ihmiset tulivat töihin läheltä, Viitasaari sanoo.

Viitasaaren mukaan kohteen ratkaisut on suunniteltu niin, että kohde on tulevaisuudessa helposti huollettavissa ja ylläpidettävissä. Kohteeseen on nimetty myös taloisäntä vastaamaan talon huollosta ja kunnossa pidosta. Kun yksi mies oppii tuntemaan talon läpikotaisin, niin talo pysyy tavallista paremmin kunnossa.

Sisätilojen värikkyys kertoo, että kyse on nuorille tarkoitetusta rakennuksesta. Luokkatilojen ilmamääriä säädetään tilan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan mukaan.

Helppohuoltoisia LVIA-ratkaisuja

Kohteen LVIA-suunnittelusta vastannut Ilkka Hämäläinen Etteplanista kertoo, että suunnittelussa haettiin yksinkertaisia, energiatehokkaita ja helposti huollettavia perusratkaisuja. Näillä valinnoilla päästiin energialuokkaan B.

Rakennuksen lämpöenergian lähteenä on kaukolämpö, jota jaetaan vesikiertoisella patterilämmityksellä. Katolle on asennettu aurinkopaneeleja.

– Kaikkien tilojen ilmastointikoneet on varustettu lämmöntalteenotolla. Ainoastaan teknisen työn ja kemian sekä fysiikan luokkien kohdepoistot puhalletaan suoraan ulos vesikatolle, Hämäläinen kertoo.

Kolmessa konehuoneessa on yhteensä kymmenen ilmanvaihtokonetta, jotka on jaettu eri käyttötarkoitusten mukaan. Keittiötä, käsityöluokkaa, liikuntasalia, sosiaalitiloja ja opetusluokkia varten on omat koneensa. Ilma luokkiin puhalletaan katosta suutinhajottimien kautta.

Koulu on kengätön. Kengällisillä lattia-alueilla on muun muassa keraamista laattaa, sukallisilla alueilla on käytetty runsaasti tekstiilimattoja. Lattialla voi istua, ja käytävätilojakin voi käyttää opiskeluun.

– Luokkatilojen ilmamääriä säädetään tilan hiilidioksidipitoisuuden ja lämpötilan mukaan. Muunneltavien ja yhdistettävien luokkien ilmanvaihdossa on otettu huomioon myös tilojen muuttuvat oppilasmäärät, Hämäläinen toteaa.

Liikuntasalin lattiarakenteen välitila on koneellisesti tuuletettu, ja radonputkistoihin on liitetty koneelliset poistoilmalaitteet vesikatolle.

– Hankkeen rakennus- ja talotekniikka hiottiin yhteen mallintamalla kohde kokonaisuudessaan. Lisäksi kohteen osapuolien yhteistyö oli sujuvaa suunnitteluvaiheesta rakentamisen loppuun, Hämäläinen sanoo.

Nykyisin järjestelmien käyttöönotossa ja säädöissä on oltava huolellinen ja niihin on varattava riittävä aika, jotta laitteet toimiva kuten tarkoitus on. Hämäläisen mukaan tähän haasteeseen törmättiin myös tämän hankkeen aikana.

Teksti Matti Valli | Kuvat Esa Kyyrö

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmailFacebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail