Isomäki Areena
Valoisasta Isomäki Areenasta on avarat näkymät
Teksti: Matti Valli Kuvat: Ari Korkala
Tulija kohtaa ensimmäisenä itäpäädyn kolmikerroksisen uudisosan ja sen isot lasipinnat, joiden taakse kätkeytyvät toisen kerroksen yleisöravintola ja kolmannen kerroksen VIP-tilat. Julkisivun
mustanpuhuva Ässä-logo kertoo, kuka paikkaa isännöi ja kenen reviirille astutaan. Sisällä huomio kiinnittyy kaukalon valaistukseen.
–Vanhan hallin kaukaloa valaisseet 64 monimetallivalaisinta on korvattu 160 ledivalaisimella. Valoteho on kasvanut 600–700 luksista 2100 luksiin. Ratkaisu miellyttää televisioyhtiöiden
kuvausryhmiä, jotka toivovat halleihin vähintään 1500 luksin valaistusta. Jääkiekkoliigan vaatimus valaistuksen teholle on vähintään 1200 luksia, Porin kaupungin hallimestari Jani Rantanen toteaa.
Paljon lasipintaa
Halliuudistuksen ensimmäiset luonnokset piirrettiin jo noin yhdeksän vuotta sitten. Hallista haluttiin ja siitä on tehty kaikin tavoin moderni. Lasipintojen kautta Isomäen alueen metsäiset maisemat avautuvat sisätiloihin.
Arkkitehtisuunnittelusta vastanneen Arkkitehtitoimisto Küttner Ky:n projektipäällikkö Sebastian Küttner kertoo, ettei ilmanvaihto- eikä muunkaan tekniikan mahduttaminen 19 metriä korkeaan halliin tuottanut suurempia ongelmia vaikka haasteitakin oli.
–Laajennusosan runko on pääosin betonia. Ensimmäisen kerroksen ulkoseinät sekä uusi porrashuone on toteutettu sandwich-elementeistä. Uuden osan toisessa ja kolmannessa kerroksessa on ulkoseinissä käytetty teräspeltielementtejä ja osittain peltikasettiverhousta, Küttner kertoo.
Vesikatto on PVC-muovia. Vanhan osan vesikatetta uusittaessa myös katon lämmöneristystä lisättiin. Laajennusten yläpohjat ovat ontelolaattarakenteisia ja osittain SPU:n yläpohjaelementtejä.
–Erityisen tyytyväinen olen vanhan hallin hengen ja tunnelman säilymiseen sekä siihen, että yleisön liikkuminen hallitiloissa ja oheispalveluiden hyödyntäminen on nyt melko sujuvaa, Küttner sanoo.
Paremmat tilat – parempaa palvelua
Liigajääkiekko on elämysviihdettä. Tässä suhteessa Isomäen vuonna 1971 rakennettu jäähalli alkoi olla auttamattomasti elinkaarensa päässä niin palveluiden kuin tekniikkansakin osalta. Viimeisin suuri peruskorjaus on tehty 1998.
Porin Ässien toimitusjohtajana vuodesta 2004 lähtien toiminut Jukka Hirsimäki sanookin, että kiekkoyhtiön toivomus oli hallin palvelutason nostaminen 2000-luvun vaatimuksia vastaavalle tasolle. Peliuralla Hirsimäen seuroja olivat Ilves, FoPS sekä Tappara, ja hän voitti kolme Suomenmestaruutta.
–Halusimme tarjota aikaisempaa paremmat tilat ja palvelut niin katsojille, yhteistyökumppaneille kuin itse joukkueellekin, joka pelaa ja harjoittelee hallissa lähes 11 kuukautta lähes joka päivä, Hirsimäki sanoo.
Haasteena hallin korkeus
Kohteen rakennusurakoitsijana on toiminut MVR-Yhtymä Oy. Sen toimitusjohtaja Rami Viitasaari kertoo, että pelikausien aikana keskityttiin laajennuksiin, jotka eivät haitanneet vanhassa osassa tapahtuvaa toimintaa. Kesätauon aikana töitä painettiin kahdessa vuorossa, ja myös muiden taukojen aikana ehdittiin saada paljon aikaan.
– Tilojen korkeus ja rakenteiden kaarevuus ovat urheiluhallirakentamisen erikoispiirteitä, jotka on hallittava. Halliosan kahteen suuntaan kaareva katto aiheutti haasteita
niin rakentajille kuin lvi-suunnittelijoillekin. Tekniikan asentaminen korkealle ja kattorakenteiden maalaus on hankalaa kuten myös isojen hallien lämmittäminen ja sen ilman
kuivaaminen, Viitasaari toteaa.
Energiatalous on tärkeätä myös jäähallissa, sillä sitäkin lämmitetään, tosin vain kohtuullisesti, ettei jää sula. Ravintola-, puku-, huolto-, toimisto- ja myymälätiloissa vallitsee normaali lämpötila.
Kylmän tuotanto on hallin ydinprosessi
Kylmän tuotannosta huolehtii Suomen Tekojää Oy:n vuonna 2011 toimittama ratakylmän tuotantolaitos. Ratakylmäverkoston nesteenä käytetään Freeziumia. Itse kylmälaitoksen kylmäaineena toimii ammoniakki.
Kylmälaitokselta jääalueelle johtavat ratakylmäputket uusittiin. Halliin johdettiin myös roudansulatusputkisto, lauhdelämpöputket sekä lauhdelämpövaraajalta tulevat putket. Kohteessa on kaukolämpö, jota kuitenkin käytetään vain toissijaisesti. Ensisijainen lämmönlähde on kylmälaitoksen kylmäprosessista talteenotettu lauhdelämpö.
–Kylmän tuotannossa syntyvä lauhdelämpö käytetään ilmanvaihtokoneiden tuloilman esilämmitykseen. Lauhdelämpöverkoston nesteen lämpötilaa korotetaan lämpöpumpulla ja varastoidaan varaajaan. Varastoitu lämpö hyödynnetään käyttöveden, patteriverkoston ja lattialämmitysverkoston lämmityksessä, kertoo, hallin kylmäja lvi-tekniikan suunnittelusta vastannut Aki Mikkelson LVI-insinööritoimisto Vahvacon Oy:stä.
Vaativat olosuhteet
Olosuhteiden hallinta on haastavaa, koska käyttäjämäärä voi vaihdella muutamasta pelaajasta tuhansiin katsojiin. Järjestelmän tulee toimia tasaisesti, vaikka ulkoilman lämpötila ja kosteus vaihtelevat.
Halliosan lämpötila on erittäin kerrostunutta. Jääalueella lämpötila on pakkasella ja lähellä kattoa lämpö saattaa kohota pariin kymmeneen asteeseen. Tämä asettaa omat vaatimukset ilmanjaolle tilanteissa, joissa tuloilma puhalletaan yläkautta.
–Mikäli hallin huoneilma on viileämpää kuin ylhäältä puhallettava tuloilma, niin lämmin raikas ilma ei laskeudu alas. Jos taas huoneilma on lämpimämpää kuin tuloilma, niin sisään puhallettava viileä laskeutuu nopeasti ja synnyttää vedon tunnetta, Mikkelson kertoo.
Rakennuksen eri tilaryhmät on varustettu omilla ilmanvaihtokoneilla. Halliosaa palvelee kolme kiertoilmaa käyttävää ja lämmön talteenottolaitteilla varustettua konetta. Kiertoilman osuutta säädetään hallitilan hiilidioksidipitoisuuden mukaan.
Halliosassa tuloilman päätelaitteina käytetään pyörrevirtahajottajia. Säätö perustuu sekä oleskeluvyöhykkeen että tuloilman lämpötilojen mittaukseen, minkä mukaan tuloilman päätelaitteiden heittokuviota ja päätelaitteelle tulevaa ilmamäärää ohjataan. Näin on varmistuttu, että ilma laskeutuu vedottomasti oleskeluvyöhykkeelle.
Liigamestaruus ponnahduslautana
Ponnahduslautana remontille toimi Porin Ässien keväällä 2013 voittama liigamestaruus. Syksyllä 2013 kaupunki myöntyi vajaan kuuden miljoonan euron rahoitusosuuteen ja remonttipäätös tehtiin saman tien. Halli käy hyvin Ässien ottaman pankkilainen vakuudeksi. Kaikki ei vielä ole valmista, esimerkiksi kaikki istumapaikat eivät vielä ole punamustia.
– Osana saneerausprosessia areenakiinteistö on yhtiöitetty Kiinteistö Oy Porin Jäähalliksi. Ässät tulee halliyhtiön osakkaaksi kaupungin rinnalle kevään 2016 aikana. Aiemmin tehdyssä osakassopimuksessa Porin kaupunki ja Ässät sopivat saneeraushankkeen läpiviennistä ja sen yksityiskohdista, halliyhtiön isännöitsijä Toni Wahlman sanoo.
Saneerauksen 11,2 miljoonan euron kustannuksista kaupungin osuus oli noin kuusi miljoonaa euroa ja Ässien runsas 4,6 miljoonaa. Valtio tuki hanketta 750 000 eurolla. Neliöitä Areenassa on runsaat 11 600, 4500 neliötä enemmän kuin vanhassa hallissa.
VIP-tiloja yrityskäyttöön
Vanhastaan hallissa on 14 yritysaitiota, eikä niiden määrää lisätty. Kolmanteen kerrokseen toteutettiin VIP-vieraille oma avoravintola ja saunallinen aitio, josta pelin kulkua voi seurata lauteilta lasiseinän läpi.
Saunassa on eristyslasi, joka tehtyjen laskelmien mukaan ei mene huuruun. Lisäksi ikkunassa on sähköinen lämmitys ja ikkunan päällä suutinkanavapuhallus huurtumisen
estämiseksi. Ennen käyttöönottoa henkilökunta testasi saunan ja ikkunoiden toimivuuden.
Kolmas kerros on kokonaisuudessaan yrityskäytössä paitsi päiväsaikaan, jolloin siellä toimii lounasravintola. VIP-ravintolan varustukseen kuuluvat pöydille sijoitetut tabletit, joilla voi tehdä ravintolatilauksia ja pelata Veikkauksen live-pelejä. Peruskatsojan ravintolatilat sijaitsevat toisessa kerroksessa.
