Teksti: Ismo Myllylä, Kuvat: Petteri Kivimäki
Ylioppilastalo Ilokivi on yksi Alvar Aallon Jyväskylän yliopiston Harjun kampukselle suunnittelemista rakennuksista ja olennainen osa kampusaluetta. Vuonna 1965 valmistuneen rakennuksen julkisivut on suojeltu, mutta sisätiloja on myllerretty useaan otteeseen vuosikymmenten mittaan.
Uusin vaihe rakennuksen elinkaaressa alkoi elokuussa 2016, kun vähän yli vuoden kestänyt mittava peruskorjaus valmistui. Noin kahdeksan miljoonaa euroa maksaneessa remontissa Ilokivi laitettiin käytännössä kokonaan uusiksi.
– Oikeastaan vain julkisivu ja rakennuksen runko säilyivät ennallaan. Kaikki muu uusittiin: katto, suurin osa ikkunoista, lämpöeristykset, pinnat, väliseinät, viemäröinnit, salaojitukset, kaikki talotekniikka, rakennuttajana olleen Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunnan JYYn kiinteistöpäällikkö Kimmo Moilanen kertoo.
– Samoin tilojen käyttö mietittiin uusiksi. Suunnittelussa otettiin huomioon myös se, että tiloihin ja tilajakoihin on helppo tehdä muutoksia, jos käyttötarkoitukset muuttuvat tulevaisuudessa, JYY.n toimitusjohtaja Marko Huttunen toteaa.
Peruskorjauksen jälkeen rakennuksen ensimmäisessä kerroksessa on lounasravintola ja Jyväskylän ylioppilaskunnan toimistotiloja. Toinen kerros on vuokrattu Arkkitehtipalvelut Oy:lle ja kellarikerroksessa on suuri monitoimitila ja talotekniikan vaatimia tiloja.
Aallon hengessä
Erityisen kiinnostavan peruskorjauksesta tekee se, että rakennus palautettiin monen vuosikymmenen jälkeen lähemmäs Alvar Aallon alkuperäisiä ajatuksia. Arkkitehtisuunnittelusta vastannut arkkitehti SAFA Tapani Mustonen Arkkitehdit Mustonen Oy:stä sanoo, että tämä oli koko ajan tavoitteena: peruskorjaus haluttiin tehdä alkuperäisiä muotoja ja materiaaleja kunnioittaen.
– Vuosikymmenten aikana sokkeloisiksi ja pimeiksikin muuttuneita tiloja selkiytettiin, avarrettiin ja niihin tuotiin lisää luonnonvaloa. Huomiota kiinnitettiin myös tilojen monikäyttöisyyteen ja muunneltavuuteen, hän kertoo.
Koko rakennuksen läpikulkeva kumarrus Aallon suuntaan ovat alakattojen alkuperäisen kaltaiset puupaneelit. Ne on tosin toteutettu alkuperäistä vaaleampina.
– Tässä tilojen valoisuus pidettiin etusijalla. Toisaalta huomioon otettiin sekin, että aika patinoi kattoa, Tapani Mustonen sanoo. Muita alkuperäisiä ratkaisuja ovat suurten, yhtenäisten ikkunoiden palauttaminen rakennuksen sisäpihan puoleiselle seinälle, tuloaulan tiililattia, neljän betonirakenteisen kattoikkunan ottaminen alkuperäiseen käyttöön ja valaminen osittain uudestaan sekä alkuperäisten riippuvalaisimien käyttäminen ensimmäisen kerroksen lounasravintolassa ja toisen kerroksen maisemakonttorissa.
Tarvittavaa pohjaa peruskorjaukselle saatiin Aalto-säätiön tekemästä Ilokiven rakennushistoriallisesta selvityksestä. Säätiö oli mukana myös suunnittelussa.
Aulatila väljeni alkuperäiseksi
Hyvän kuvan peruskorjauksen mittavuudesta saa heti astuessaan sisään Ilokiveen. Ahtaaksi käynyt aulatila laajennettiin alkuperäiseen leveyteensä. Samalla purettiin vuonna 1995 rakennettu ja ensimmäisen kerroksen katkaissut portaikko. Kulku kerrosten välillä palautettiin talon päädyssä olevaan alkuperäiseen portaikkoon. Muutoksen yhteydessä esiin saatiin myös alkuperäiset lattiatiilet, jotka olivat suurelta osin jääneet piiloon aikaisempien muutosten yhteydessä. Myös alkuperäiset pilarit tuotiin esiin.
– Lisää avaruuden tuntua saatiin aikaan toteuttamalla aulan ja lounasravintolan välinen seinä lasisena, arkkitehti Mustonen sanoo.
Ensimmäisestä kerroksesta suurimman osan vievä lounasravintola laajeni jonkin verran. Tosin tila tuntuu kasvaneen huomattavasti enemmänkin ulkoseinän suurten ikkunapintojen ja lasiseinän ansiosta.
– Tärkeä muutos oli, että keittiö ja linjastot uudistettiin täysin. Ruokailijoiden käytössä on nyt kaksi linjastoa entisen yhden lisäksi, mikä nopeuttaa palvelua. Keittiö uudistettiin täysin ja automatisoitu moderni keittiö tehostaa toimintaa ja tarjoaa keittiöhenkilöstölle ajanmukaiset työtilat, Kimmo Moilanen kuvailee.
Peruskorjauksessa JYY:n toimistotilat keskitettiin ensimmäiseen kerroksen päätyyn. Huttusen mukaan ratkaisulla haluttiin tehdä toiminnot helposti lähestyttäviksi. Samoin uuden tyyppinen monitoimitila helpottaa ja lisää sisäistä yhteistyötä työntekijöiden välillä.
– Keskellä on yhteinen tila ja tarvittavat erilliset toimistotilat on erotettu lasiseinin. Se luo avaruutta ja tuo yhteiseen tilaan valoa, hän sanoo.
Alvar Aallon ovet löysivät uuden kodin
Mielenkiintoinen yksityiskohta niin JYY:n toimistotiloissa kuin muuallakin rakennuksessa ovat väliovet. Ne ovat peräisin Enso Gutzeitin pääkonttorista, joka on myös Alvar Aallon suunnittelema ja rakennettu samoihin aikoihin kuin Ilokivikin.
– Kuulimme, että hyviä, tukevarakenteisia ovia jäi käyttämättä, kun Enso Gutzeitin pääkonttori remontoitiin avokonttoriksi. Saimme ovet käyttöömme ja puuseppä kunnosti ne siten, että vanhat lasitukset ja heloitukset säilytettiin. Näitä ovia käytettiin kaikissa oleellisissa paikoissa, Mustonen kertoo.
Yläkerta avattiin maisemakonttoriksi
Ilokiven toisessa kerroksessa oli alun perin ravintola. Jo 1980-luvulla tilat otettiin kuitenkin toimistokäyttöön, ja ennen remonttia se muodosti sokkeloisen ja hajanaisen tilan. Nyt rakennelma avattiin ja sinne toteutettiin avokonttori, jonne Arkkitehtipalvelut Oy muutti syyskuun lopulla.
Toisen kerroksen avokonttorissa vaalea panelointi, valkoiset kattopalkit, suuret yhtenäiset ikkunat ja kattoikkunat tuovat tiloihin ilmavuutta, vaikka huonekorkeus onkin osittain varsin matala runkorakenteen takia. Esillä on nyt myös katon alkuperäinen linja, joka oli peittynyt aikaisemmissa muutostöissä.
Suuri monitoimitila hallitsee kellarikerrosta
Kellarikerroksesta suurin osa on monikäyttötilana, joka soveltuu teatteritilaksi, elokuvien esittämiseen, seminaaritilaksi ja klubikäyttöön. Kellarissa ovat lisäksi konehuoneet ja lämpökeskus.
– Pohjakerroksessa oli paljon vuosikymmenten mittaan tehtyjä ratkaisuja. Ne purettiin, jolloin tilankäyttöön saatiin selkeyttä. Osittain rakennettiin myös alaspäin, jolloin saatiin lisää huonekorkeutta, Mustonen kertoo.
Talotekniikka uusittiin täydellisesti
Keskeinen ja kenties haastavin osa Ilokiven peruskorjausta oli talotekniikan täydellinen uusiminen. Etenkin nykyvaatimusten mukaisen ilmastoinnin toteuttaminen vaati paljon mietintää ja poikkeuksellisiakin ratkaisuja.
– Suojelun takia ilmastoinnin vaatimia rakenteita ei voitu viedä katolle. Runkorakenteen mitoitukset olivat puolestaan niin tarkat, ettei uusia rei’ityksiä voitu tehdä. Onneksi purkutöiden yhteydessä löytyi näkymättömissä olleita rei’ityksiä, jotka helpottivat työtä, kertoo LVI-suunnittelusta vastannut Kari Haikarainen Granlund Jyväskylä Oy:stä.
Raittiin ilman johtaminen rakennukseen toteutettiin lopulta kanaalien avulla. Tarvittavat raitisilmakanavien tuloilmasäleiköt vietiin takapihalle. Keittiön tuloilmakammio on terassin uudessa huoltorakennuksessa ja toinen sijoitettiin alaterassilta yläterassille johtavien uusien portaiden yhteyteen.
Talotekniikan uudistaminen vaati suuria järjestelyjä myös kellarikerroksessa. Sinne rakennettiin muun muassa kaksi konehuonetta yhden sijasta. Toinen niistä palvelee keittiötä ja toinen muuta rakennusta. Myös lämpökeskuksen paikka vaihtui.
Haastava, kiinnostava ja onnistunut palapeli
Harri Valkonen rakennuttajakonsulttina toimineesta Wise Group Finland Oy:stä arvioi, että kyseessä oli mieleenpainuva projekti kaikille osapuolille. Urakoitsijoille haastavaa oli ennen kaikkea työmäärän vaikea ennustettavuus, mikä aiheutti paineita aikataulussa pysymisessä.
– Peruskorjauksessa käytettiin myös poikkeavia ratkaisuja ja materiaaleja, jotka laittoivat aikataulun lisäksi rakentajien ammattitaidon kunnolla koetukselle. Kattojen paneloinnit, kattoikkunoiden valu, tuloaulan lattia ja kovabetonilattiapinnoitteet olivat tällaisia erityistä osaamista ja aikaa vaativia ratkaisuja. Talotekniikan sovittaminen tiukasti rajattuihin raameihin oli myös haastavaa, hän lisää.
Valkonen korostaakin pääurakoitsija Peab Oy:n sekä heidän aliurakoitsijanaan LVI- ja sähkötöistä vastanneen ARE Oy:n merkitystä siinä, että urakka vietiin lävitse likimain budjetissa ja aikataulussa pysyen.
– Tämä vaati kaikilta urakoitsijoilta avarakatseisuutta ja hyvää yhteistyöhalua. Myös osaavan työnjohdon merkitys korostui. Tärkeitä kokonaisuuden hallinnan kannalta olivat viikoittaiset työmaapalaverit, joissa myös arkkitehti oli tarvittaessa mukana, hän sanoo.
