Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Ilmarisen ennusteen mukaan kuluva vuosi on kolmas perättäinen ja samalla nykyisen nousukauden viimeinen nopeamman kasvun vuosi. Bruttokansantuotteen ennakoidaan kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia, mikä johtuu tasaisen hyvästä kehityksestä viennissä, investoinneissa ja kulutuksessa.
Ensi vuonna kasvu hidastuu selvästi, vajaaseen 1,5 prosenttiin.
– Kyseessä ei ole taantuma, mutta kuitenkin niin merkittävä talouskasvun hidastuminen, että varsinaisen nousukauden voi katsoa toistaiseksi päättyneen, sanoo Ilmarisen yhteiskuntasuhdejohtaja Jaakko Kiander.
Tärkeimmät taustatekijät ovat kansainvälisessä talouskehityksessä. Kiristyvä rahapolitiikka ja keskuspankkielvytyksen vähentäminen hidastavat talouskasvua, ja samaan aikaan poliittiset riskit lisäävät epävarmuutta osakemarkkinoilla.
Kotimaisista tekijöistä kasvun hiipumista ennakoivat erityisesti rakennusinvestointien pieneneminen sekä kuluttajien luottamuksen kääntyminen laskuun.
– Uusia rakennuslupia on myönnetty tänä vuonna aiempaa vähemmän, mikä ennakoi sekä rakentamisen että kokonaisinvestointien kääntyvän ensi vuonna pakkaselle. Kuluttajien luottamus on edelleen korkealla, mutta sekin on kääntynyt alaspäin, Kiander sanoo.
Viennin kasvu jatkuu vielä ensi vuonna. Syynä ei kuitenkaan ole vientikysynnän kasvu, vaan suurten laivatoimitusten ajoittuminen vuoteen 2019.
Työllisyys kasvanut odotettua nopeammin
Työllisyys jatkaa kasvuaan vielä ensi vuonna, mutta nopeimman kasvun vaihe on siinäkin ohitse.
– Talouden nousukaudella on ollut odottamattoman voimakas vaikutus työllisyyteen, joka on viime vuosina kasvanut enemmän kuin bkt:n nousun perusteella olisi ollut ennakoitavissa. Ilmiön kääntöpuolena on tuottavuuden ja samalla myös reaaliansioiden heikko kehitys. Tämä on yhteinen piirre monille teollisuusmaille 2010-luvuille, eikä sen syitä tunneta vielä kovin hyvin, Kiander arvioi.
Myös työntekijämäärien kehitystä kuvaava Ilmarisen suhdanneindeksi näyttää nopeimman kasvun taittuneen, vaikka kasvu onkin edelleen vahvaa. Kuukausittain julkaistava indeksi seuraa reaaliaikaisesti työntekijämäärien kehittymistä yhteensä 15 000 suomalaisyrityksessä. Elokuussa työntekijämäärät kasvoivat 5,6 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, ja koko alkuvuoden kasvu on 5,9 prosentin tasolla. Viime vuoden huippulukemiin ei kuitenkaan enää ole päästy. Rakennus- ja kuljetusaloilla työntekijämäärien kasvu jäi elokuussa alle 4 prosenttiin.
Heikko syntyvyys varjostaa pitkän ajan näkymiä
Työllisyyden kasvu on parantanut Suomen julkisen talouden tasapainoa nopeasti ja velan kasvu pysähtyy. Vuodesta 2009 alijäämäisenä ollut julkinen talous on ensi vuonna kokonaisuutena tasapainossa.
Pitkällä aikavälillä näkymiä varjostavat väestön ikääntyminen ja syntyvyyden lasku. Tällä hetkellä Suomessa syntyy vähemmän ihmisiä kuin kuolee, mikä on hyvin poikkeuksellista. 2030-luvulla yli 65-vuotiaita tulee olemaan suhteessa työväestöön lähes kaksi kertaa enemmän kuin vuonna 2010.
– Kun jatkossa entistä harvalukuisempi joukko on osa työvoimaa, on entistäkin tärkeämpää panostaa työllisyyteen, työkykyyn ja tuottavuuden parantamiseen. Myös maahanmuutto ja maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää, Kiander muistuttaa.
