Ilmalanlinna on monessa ensimmäinen
Ilmalanlinnan kaksi vastavalmistunutta toimistorakennusta täydentää viiden toimistorakennuksen linnamaisen kokonaisuuden Helsingin Ilmalassa Hakamäentien laidassa. Kiinteistö on kansainvälisen sijoittajan ensimmäinen kohde Suomessa. Ilmalanlinna oli urakoitsijan ensimmäinen uudiskohde, ja sen arkkitehtuurissa ja sisustussuunnittelussa noudatettiin ensimmäistä kertaa New Normal -konseptia.
Helsingin Ilmalaan, Ilmalanportin ja Hakamäentien väliin, valmistui kolme 6-kerroksista toimistorakennusta vuonna 2015. Kiinteistön omisti Sponda Oyj, urakoitsijana oli ollut Lemminkäinen ja pää- sekä arkkitehtisuunnittelusta vastasi arkkitehti Paula Jaatinen Parviainen Arkkitehdit Oy:stä (nykyään Arkkitehtitoimisto Olla).
Rakennukset A, B ja C vaativat valtavan louhinnan, ja siksi samalla vaivalla ulotettiin kaksikerroksinen pysäköintihalli myös kahden myöhemmin rakennettavan toimistorakennuksen alle. Nyt nuo rakennukset D ja E ovat valmiit. Ne muodostavat Ilmalanlinnan, jonka pääovi avautuu Ilmalantorille, aivan lokakuussa 2022 valmistuneen raitiolinja 9:n kääntöpaikan viereen.
Valmiit A, B ja C sekä suunnitteilla olleet D ja E siirtyivät Spondalta kansainväliselle sijoittajalle vuonna 2019. Kohde on sijoittajan ensimmäinen Suomessa.
Ilmalanlinnan rakennusprojektin aikana sijoittaja-tilaajaa edusti CBRE Finland Oy, joka jatkaa kohteen kiinteistömanagerina valmistumisen jälkeen. CBRE:n kiinteistöpäällikkö Federico Waltari toteaa, että sijoittaja on hyvin kokenut, vaikka tämä oli sille ensimmäinen kehitys- ja rakennusprojekti Suomessa.
Waltari ei ihmettele sijoittajan kiinnostusta.
– He uskovat tähän projektiin ja vuokramarkkinaan. Koko Ilmalan alue on kehittynyt paljon. Alueeseen uskovat myös Helsingin kaupunki ja kotimaiset sijoittajat. Ratkaiseva asia kansainväliselle sijoittajalle oli erinomaiset julkiset kulkuyhteydet: lähellä on juna-asema, bussipysäkit ja raitiotielinja.
Muita tärkeitä asioita sijoittajalle ovat olleet työturvallisuus rakentamisen aikana sekä hankkeen taloudellinen, sosiaalinen ja ympäristövastuullisuus.
– Vastuullisuus on kiinteistön myyntivaltti tulevaisuudessa, Waltari sanoo.
Waltarin mukaan omistajat ovat käyneet aktiivisesti katsomassa kohdetta ja olleet säännöllisesti mukana projektikokouksissa, mutta CBRE:llekin jäi paljon tehtävää.
– Tilaaja kysyi paljon ja halusi monipuolisesti raportointia, tarkkoja ja luotettavia lukuja määräaikoihin mennessä. Tarvittiin paljon seurantaa ja viestintää, Waltari kertoo.
Federico Waltari kiittää hyvästä yhteishengestä hankkeessa mukana olleita kuten Swecoa, joka vastasi Ilmalanlinnassa kaikesta muusta suunnittelusta kuin arkkitehtisuunnittelusta, ja Consti Korjausrakentamista, joka oli hankkeen pääurakoitsija.
– Meillä oli ammattitaitoinen ja luotettava organisaatio. Consti ja Sweco ymmärsivät omistajan tarpeet ja tekivät minun työstäni helpompaa.
Kokenut ensikertalainen
Ilmalanlinna on Consti Korjausrakentamisen ensimmäinen uudisrakennusurakka.
– Rakentaminen on rakentamista. Hankkeiden alussa uudis- ja korjausrakentamisessa on eroa, mutta jossain vaiheessa tekeminen on samantyyppistä. Meillä on paljon kokemusta tiiminä lähteä tarjoamaan uudisrakentamista, ja kansainvälinenkin aspekti on tuttua, Consti Korjausrakentamisen julkisten hankkeiden johtaja Yianni Charalambous toteaa.
Ilmalanlinna toteutettiin projektinjohtourakkana, jossa kilpailutetiin kaikki alihankkijat.
– Hankkeessa oli paljon sidosryhmiä. Alihankkijoilla oli sopimussuhde Constin kanssa ja suunnittelijoilla tilaajan kanssa, Charalambous kertoo.
Constilla oli runko- ja julkisivukumppanit mukana jo tarjousvaiheessa. Auralainen JPV Engineering toimitti teräsrungon ja virolainen Metek teräselementtijulkisivun, jossa oli ikkunat valmiina.
Vaikka tilaaja oli Charalambousin mukaan tehnyt due diligencen huolella ja perehtynyt Suomen markkinaan ja rakentamisen standardeihin, yllätyksiä tuli, mutta hyviä sellaisia.
– Tilaaja oli positiivisesti yllättynyt digitaalisuudesta ja teknologian tasosta, puutelistoista ja katselmuksista ja siitä, että pidettiin lupauksista kiinni. Luottamus syntyi.
Korona ja sota Ukrainassa vaikuttivat tähänkin työmaahan; suunnittelutyö käynnistyi Teams-kokouksina.
– Ei mennyt niin kuin ajateltiin, mutta eteni ketterästi, sanoo Yianni Charalambous ja korostaa yhteistyötä, sujuvaa kommunikointia ja toimivaa ohjausryhmäkäytäntöä.
Vaikka Ilmalanlinnasta tuli onnistunut kohde Constin referenssilistalle, tekeminen jatkuu suunnilleen entiseen tapaan.
– Constin strategiassa fokus on korjausrakentamisessa. Jos vastaan tulee meille sopivia uudishankkeita, niitä voidaan tarjota, mutta uudisrakentamisen osuus on enintään 10–15 prosenttia liikevaihdosta, Charalambous toteaa.
Tyypilliset toimistorakennukset
Swecon rakennesuunnittelijoiden ryhmää veti Lena Jauhiainen, joka oli mukana jo rakennusten A, B ja C sekä parkkihallin rakennesuunnittelussa.
– Kaikkiaan Ilmalanlinnan rakennesuunnittelun tiimissä on ollut eri vaiheissa 5–10 suunnittelijaa, heistä betonipuolella 3–4 ja teräspuolella muutama. Julkisivusuunnittelun teki Andreas Limnell ja rakennusfysikaalisen suunnittelun Anna-Liisa Laukkanen, Lena Jauhiainen kertoo.
Jauhiaisen mukaan Ilmalanlinnan D ja E ovat rakenteiltaan tyypillisiä toimistorakennuksia, jotka on suunniteltu 50 vuoden käyttöikää varten.
Viiden rakennuksen kokonaisuuden suunnittelu alkoi 10 vuotta sitten, ja siksi nyt päästiin hieman vähemmällä kahden viimeisen rakennuksen suunnittelussa ja toteutuksessa.
– Kaksi kolmasosaa rakennesuunnittelusta tehtiin ensimmäisessä vaiheessa ja yksi kolmasosa kahden uuden rakennuksen aikana, Lena Jauhiainen toteaa.
Jauhiaisen mukaan kahdessa uudessa on melko sama rakenteellinen ratkaisu kuin kolmessa aikaisemmassa: betoniteräsliittopilarit ja muut tyypilliset elementtirunkoratkaisut. Eroakin on: A:ssa, B:ssä ja C:ssä on deltapalkit, kahdessa uudessa WQ-palkit.
– Mielenkiintoinen lisä on uudessa D-talossa oleva neljä kerrosta korkea avoin tila, jonka reunoilla on roikkuvat neuvotteluhuoneet. Niissä on teräsrungot ja liittopelti-paikallavalulattiat. Swecon terässuunnittelija Tomi Eloranta on vastannut siitä.
Rakennusten yläpohja on ontelolaattaa, sen päällä villat ja bitumikermi. Ilmanvaihdon teräsrakenteiset konehuoneet ovat vesikatoilla.
Swecolaiset ovat päässeet suunnittelemaan itselleen. Swecon pääkonttori on vuonna 2015 valmistuneissa A-, B- ja C-rakennuksissa, ja uudesta D:stä tulee Swecon käyttöön kaksi kerrosta. Tilat on yhdistetty uudella liikkumista helpottavalla A-talosta E-taloon ulottuvalla bulevardilla. Swecon lisäksi uusiin rakennuksiin siirtyy muiden muassa Uponor.
Runkomelun ja tärinän vaimennus
Akukon Oy:n akustiikkasuunnittelijat ovat tehneet tiivistä yhteistyötä Ilmalanlinnan rakennesuunnittelijoiden kanssa.
– Ilmalanlinna on teknisesti mielenkiintoinen rakennus. Melkoinen osa Helsingin raskaasta ja raideliikenteestä kulkee ihan vieressä, ja vilkas Hakamäentie hipoo rakennusta. Ilmalan puolella rakennus on uuden raitiotien kääntöpaikan vieressä. Lisäksi ympärillä on paljon kalliota, joka kytkeytyy rakennukseen, akustikko ja rakennus- ja huoneakustiikan tiimipäällikkö Jaakko Kestilä Akukonilta kertoo.
Akustiikan kannalta vaativinta hankkeessa oli runkomelun ja tärinän vaimennus.
– Se ratkaistiin yhteispelillä rakennesuunnittelijoiden kanssa. On olemassa ratkaisumalleja runkomelun ja tärinän torjuntaan, ja me esitimme rakennesuunnittelijalle meidän mielestämme toimivaa ratkaisua. Rakennesuunnittelijat katsoivat, ettei ratkaisusta synny rakennusfysikaalisia ongelmia, ja sitten palloteltiin, kunnes sopiva ratkaisu löytyi katkomaan melun ja tärinän reitit.
Ilmalanlinnassa Akukonille kuului myös rakennuksien sisäpuolen akustiikkasuunnittelu. Suunnitteluparametreina olivat ääneneristävyys, askeläänitaso, melutaso ja jälkikaiunta.
– Akustiikkasuunnittelu on riskienhallintaa. Huoneakustiikan täytyy olla standardien ja käyttäjien tarpeiden mukaista. On myös tärkeää toteuttaa akustiikan ratkaisut niin, että arkkitehdin näkemys toteutuu. Ja koko paketti kustannustehokkaasti, Kestilä toteaa.
Toteutuksen laatu varmistetaan äänieristyksen, huoneakustiikan, tärinän vaimennuksen ja jälkikaiun vastaanottomittauksilla.
– Ilmalanlinnassa toteutus on vastaanottomittausten perusteella onnistunut paremmin kuin hyvin, urakoitsija on saanut hyviä tuloksia aikaan, Jaakko Kestilä sanoo.
Ilmalanlinnan akustisiin erikoisuuksiin Kestilä nostaa neljännen kerroksen neuvotteluhuoneet, joihin arkkitehti toivoi puun näköistä alakattopintaa.
– Me etsimme ratkaisun ja tuotteet: puulta näyttävät mikroperforoidut levyt. Niiden käyttö toimistoympäristössä ei ole vielä kovin yleistä.
Jaakko Kestilä sanoo, että nykyään on tarjolla paljon erilaisia akustiikkatuotteita, mutta tuote ei yksin riitä hyvään lopputulokseen.
– Tiloja omin avuin toppaamalla ei välttämättä päästä ääniongelmista. Huonevaimennusta lisäämällä ei pysty ratkaisemaan esimerkiksi tilasijoittelun ongelmia. Akustiikkasuunnittelija osaa ohjata oikeisiin ratkaisuihin.
Hankala rakennuspaikka
Rakennusuarakoitsijan kannalta Ilmalanlinnan rakennuspaikka oli hankala ahtauden ja korkeuserojen kannalta. HSY:n Ilmalan vesitornin puolella maanpinta on kaksi kerrosta korkeammalla kuin Hakamäentien puolella. Vesitornin puolelta tullaan uusien rakennusten ensimmäiseen kerrokseen. Hakamäentien sillan alta ajetaan sisään K2-kerrokseen. E-rakennuksen pääsisäänkäynti Ilmalantorin puolella on rakennuksen kolmannessa kerroksessa.
Kun perustukset oli jo tehty D:tä ja E:tä varten kymmenisen vuotta sitten, rakentaminen lähti rivakasti liikkeelle olemassa olevan parkkihallin kannen päältä. Molempia uusia taloja nostettiin yhtä aikaa.
– Elokuussa 2021 parkkihallin vanha vesikatto purettiin, ja hallin päälle asennettiin uudet palkit, Consti Korjausrakentamisen vastaava työnjohtaja Mikko Tabell kertoo.
Ilmalantorin ympäristössä tapahtuu nyt paljon. Ilmalanlinnan työmaan vieressä oli useampia työmaita, joihin E-talo rajautui.
– Viikoittain oltiin naapurityömaan kanssa tekemisissä turvallisuusasioissa. Raidetyömaan rakentaminen pakotti vaiheistamaan rungon pystytystä. Siitä tuli viivettä, joka kuitenkin kurottiin kiinni, Tabell toteaa.
Ilmalanlinnan molemmat rakennukset on rakennettu D-talon nurkalta, Ilmalan puoleiselta Ilmalanportilta, jonne saatiin torninosturi. Avustava nosturi oli Hakamäentien puolella Ilmalanrinteellä kevyempiä nostoja varten.
– Kuormat tulivat 99-prosenttisesti Ilmalanporttiin, ja siihen tarvittiin liikenteenohjausta. Kaikki sujui ajallaan, ja viimeinen rungon betonielementti asennettiin paikalleen 17.3.2022, Mikko Tabell sanoo.
Vaikka aikataulu piti ja tilaaja oli tyytyväinen, oppiakin saatiin.
– Jos on runkorakenneratkaisu, jossa on teräselementtijulkisivu, julkisivu ei nouse talon mukana ja vaipan vesitiiviys saadaan vasta, kun julkisivu-urakka on valmis.
– Runko rakennettiin ylös asti, sitten julkisivu perään. Tarvittiin väliaikaisia muoviseinärakenteita ja vedeneristystä, että voitiin alkaa sisätyöt talotekniikkaa varten. Vei pitkään ennen kuin sisällä uskallettiin ruveta maalaamaan. Tällainen runkorakenneratkaisu kannattaa ottaa huomioon sisätöiden aikataulutuksessa, Tabell toteaa.
New Normal uusiin tarpeisiin
Ilmalanlinnan D- ja E-rakennusten arkkitehtuurisuunnittelun teki A-, B- ja C-rakennusten tapaan Arkkitehtitoimisto Olla. Suunnittelu alkoi joulukuussa 2019.
Ilmalanlinnaa ei voi esitellä mainitsematta New Normal -konseptia, joka luotiin Ilmalanlinnaa varten ympäröivän maailman muutosten paineessa.
– Korona pakotti ajattelemaan uusiksi. Tarvittiin kokonaisvaltaista suunnittelua, jota tehtiin yhteistyössä kaikkien suunnittelualojen kanssa. Siitä syntyi New Normal, arkkitehti SAFA ja Ilmalanlinnan pääsuunnittelija Maria Björklund kertoo.
– New Normal on toimistoympäristö, joka on terveysturvallinen mutta joka mahdollistaa sosiaalisen kanssakäymisen, sisustusarkkitehti Tea Ellala sanoo.
– Ja houkuttelee kotoa työpaikalle, Björklund toteaa.
Arkkitehtuurin ja sisustussuunnittelun tavoitteena oli luoda hybridityöskentelyä tukevia muuntojoustavia tiloja, jotka muodostavat helposti lähestyttävän kylämäisen sisätilan, jossa teknologia ei näy.
Terveysturvallisuus näkyy tilasuunnittelussa ja materiaaleissa. D-rakennuksen neljä kerrosta korkeassa sydäntilassa oli alun perin iso katsomoporras, joka suunnittelun edetessä jaettiin pienempiin osiin ja saatiin lisää kohtaamistiloja. Kulkureiteissä on väljyyttä.
Sisustuksen materiaaleina on luonnostaan antimikrobista kuparia, puuta ja villaa. Porraskaiteiden maali on antimikrobista, ja vihersisustukseen on valittu sisäilmaa puhdistavia kasveja.
New Normal -tiimin moniammatillisuus näkyy muun muassa wc-tilojen led-valoissa, joissa on bakteereja tappava valonpituus, ja käsienpesupisteissä, joita on asennettu kaikkien kerrosten aulatiloihin. E-rakennuksen kolmannen kerroksen pääsisäänkäynnin alakatossa on vinot villaiset alakattolevyt ja niiden yläpuolella musta holvi, jossa on talotekniikka.
– Ulkonäkö yhdistyy talotekniikan toimivuuteen, Maria Björklund sanoo.
Terveysturvallisuuden ja ihmisten hyvinvoinnin lisäksi New Normal on ekologisuutta ja kestävää kehitystä. Sisustuksessa on käytetty kulutusta kestäviä materiaaleja ja kalustuksessa aikaa kestäviä klassikoita. Nopeasti vanhentuva AV-tekniikka hankittiin leasing-sopimuksella.
– Kestävän kehityksen mukaisia materiaaleja löytää, mutta se vie aikaa. Se on ollut hienoa tässä hankkeessa, että kestävyyteen on panostettu, Tea Ellala sanoo.
Ollalta New Normal -työssä on ollut mukana kaikkiaan 15 henkilöä, arkkitehtien ja sisusarkkitehtien lisäksi palvelumuotoilijoita ja graafikoita. Projektiarkkitehtina on ollut arkkitehti Helmi Mälkönen.
– Olemme itse oppineet paljon New Normalia tehdessä, siitä on saatu lisää työvälineitä tuleviin hankkeisiin, Maria Björklund toteaa.
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen | Kuvat: Vesa Voitto Sakari
