Turun yliopiston ylioppilaskyläsäätiön kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen kertoo, että tulevaa asuintalon rakentamista varten järjestettiin arkkitehtuurikilpailu.
– Oleellista kilpailussa oli seuraavat painopisteet: Rakennuspaikka sijaitsee kahden liikenneväylän välisellä kapealla maakaistaleella. Rakennuksen tuli lisäksi toimia maamerkkinä Helsingistä Turkuun tultaessa. Tontti on todella pieni ja kolmion mallinen ja viettää sitä paitsi voimakkaasti moottoritielle. Neljäntenä painopisteenä arkkitehtuurisuunnittelussa on ollut yhteensopivuus sekä uuden Nummenrannan alueen että vanhan ylioppilaskylän kanssa. Moottoriväylästä johtuen ratkaisuissa tuli ottaa huomioon myös meluhaitta, Ismo Aaltonen summaa kilpailijoille asetetuista vaatimuksista suunnitteluratkaisujen suhteen.
Kilpailuehdotuksia oli seitsemän.
– Osa ratkaisuista oli liian vaikeita soveltuakseen meidän olosuhteisiimme. Kiinteistön pidon kannalta asiaa tarkasteltaessa oli voittavan ehdotuksen myös oltava hoitokuluiltaan optimaalinen. Myös viranomaiset asettivat kohteelle suuret vaatimukset ”maamerkki-sijainnin” johdosta, Aaltonen toteaa.
Arkkitehtuuri
– TYSin valinta oli yksimielinen. Tekijätietojen tultua ilmi olimme iloisia, että suunnittelijaksi paljastui jo Nummenrannan suunnitellut Pekka Mäki, toteaa Ismo Aaltonen.
Arkkitehtitoimisto Sigge on tunnettu rohkeasta arkkitehtuuristaan, joka henkii uutuuden tuntua. Ikituuri ei ole poikkeus tästä. Erityisyys ei kuitenkaan ole tuonut rakentamisessa vastaan ongelmia. Vastaava mestari Harri Aarnio YIT:ltä toteaa, että kunkin hankinnan kohdalla tornin ovaali muoto on otettu huomioon jo tarjousvaiheessa.
– Viranomaiset pitivät ratkaisua luontevana niin tontin kuin rakennuksenkin muodon suhteen. Sijoittuminen valtaväylän varrelle on myös luonteva paikka maamerkille. Soikea muoto on itsessään vauhdikas, ja sitä vielä vauhdittaa julkisivuverhoilu. Massoittelun ja toiminnallisuuden periaate on se, että kolmiomainen jalusta, jolta asuinkerrokset nousevat, sisältää aula- ja aputilat. Porras- ja hissikuilu ovat keskellä rakennusta ja niiden ympäriltä huonetilat avautuvat käytäviltä säteittäisesti, Pekka Mäki tiivistää.
Kussakin kerrostasossa on kahdeksan huoneistoa ja jokaisessa niistä on sisäänvedetty parveke. Huoneet ovat joko yksiöitä tai kaksioita, 30–42 m2:n suuruisia.
Kattokerroksessa on kokoushuone ja saunaosasto. Kokoustila on avara ja näkymä Turun kaupungin ylle upea. Sileiden valujen vaaleanharmaa ja pieni punaisena hehkuva keittiösetti, jollainen on kaikissa asuinhuoneissa, on osa värien jännittävää käyttöä rakennuksen arkkitehtuurissa. Aulassa polkupyörävaraston soikeat sisäseinät ovat yhtä lailla hehkuvan punaiset ja porraskuilu on yltäkylläisen vihreä. Osa värityksestä syntyy materiaaleista itsestään. Kolmion muotoisen jalustan verhoiluna oleva muotoon särmätty ruostutettu verkko antaa miellyttävän vastapainon taivaaseen kurkottavalle turkoosin väriselle kuparille. Sommitelmassa on käytetty vaaleampaa ja tummempaa patinaa.
Opiskelijoilla ei ole oleskelua varten tilaa pihalla. Sen sijaan Pekka Mäki on massoitellut tornin siten, että neljännes yläkerrasta on uurrettu pois. Itse puhdistuvan lasiseinän edessä oleva aurinkoterassi on opiskelijoiden yhteinen olohuone. Sen kansi on lehtikuusta ja öiseen aikaan itse puhdistuvaa lasia oleva lasiseinä on valaistu alhaalta ylös suuntautuvalla valohuuhtelulla. Uurros myös päättää tornimuodon elegantisti.
Rakenne kaaren takana
Erikoisen Ikituurin rakennuksesta tekee sen muoto. Rakenteiden pääsuunnittelija Jukka Sillanpää Insinööritoimisto Narmaplanista kertoo, että perusideana oli suunnitella näyttävä rakennus: Kaarevan muodon tuli näkyä puhdaslinjaisena ja sisääntulon ja aulan yhteydessä tuli näkyä myös säteittäiset kantavat rakenteet.
– Solakka torni toimii tuulen kanssa hieman kuin purje. Paikalla valettu runko on luja, ja helposti suunniteltavissa ottamaan vastaan suuriakin voimia. Korkeaan rakennukseen vaikuttava perustuulikuorma ei siis aiheuta ongelmaa rakennusrungon jäykistämiselle, mutta julkisivun kiinnitys runkoon vaati normaalista poikkeavia ratkaisuja: Pyöreästä muodosta johtuva tuulen imukuorman muotokerroin on tuulen suuntaisella sivulla poikkeavan suuri. Torni toimii kuten rotaatiopurje. Koko julkisivu piti suunnitella siten, että se kestää suuren imukuorman, koska tuulen suunta voi luonnollisesti olla mikä tahansa, Jukka Sillanpää toteaa.
Rakennusrunko on kokonaan paikalla valettua teräsbetonia. Rakennusrungon stabiliteetti on ratkaistu seinärakentein. Rungon sydämen muodostavat varsinaisen porrashuoneen ja varaportaan kantavat seinät. Lisäksi säteittäisesti sijaitsevat huoneistojen seinät jäykistävät rakennetta, vaikka ne kahdessa alimmassa kerroksessa muuttuvat pilareiksi. Paikallavalu tuotannollisena ratkaisuna antaa hyvän mahdollisuuden rakentaa myös kaarevia muotoja.
Rakennuspohja on turkulaiseen tapaan savikkoa. Savipatja oli ohut ja paalupituus jäikin alle viiden metrin.
– Valitsimme perustamistavaksi porapaalutuksen paalujen suuren kuormituskapasiteetin takia. Paalupituuden ollessa alle viiden metrin lyöntipaalutus betonipaaluilla koettiin epävarmaksi ratkaisuksi. Lyöntipaalujen tarvittava määrä olisi raskaasti kuormitetuissa pilarianturoissa muodostunut myös kohtuuttoman suureksi, kertoo Sillanpää.
Sähkökemiallisen korroosion takia kuparipellin rankana on ruostumattomasta teräksestä valmistetut hattuprofiilit. Seinän sisäverhouksena käytettiin kaksinkertaista Gyproc-rakennetta, joka samalla toi mukanaan ratkaisun liikennemelun suhteen. Kaksinkertainen kipsirakenne on suhteellisen helppo saada kaarelle, jolloin tornin muoto toistuu kauniisti ja sujuvasti huonetiloissa.
Kaareva muoto pitää takanaan termorangan, jossa tuulensuojavillan päällä on hattuorsista tehty ristiinkoolaus, johon julkisivun kuparikasetit on kiinnitetty.
Tornin ovaali muoto herättää paljon kysymyksiä jo ammattilaisenkin mielessä sen matemaattisen luonteen vuoksi. Ovaalia muotoa ei ole nimittäin helppoa rakentaa, koska sädettä ei voi mitoittaa perinteisin keinoin saati sitten siirtää muoto esimerkiksi elementtivalmistukseen.
– Rakennuksen muotona oli suunnittelun alkuvaiheessa oikea ellipsi. Urakkalaskentavaiheessa päätettiin toteuttaa julkisivut elementteinä ja tästä johtuen ellipsi muoto koettiin liian vaikeasti toteutettavaksi. Rakennuksen muotoa muutettiinkin siten, että kaareva ulkoseinän muoto koostuu lohkoista, joilla on neljä erilaista ympyrän sädettä. Näin rakennuksen muoto kyettiin pitämään mahdollisimman lähellä alkuperäistä. Ympyrän säde muuttuu huoneistojen väliseinän kohdalla, kertoo Jukka Sillanpää.
Vihreät arvot mielessä
Tilaaja tahtoi, että rakennukseen liittyy myös vihreitä arvoja. Maalämpö on ollut siis luonnollinen valinta ajatellen lämmitystä.
– Ajatus maalämmön hyödyntämisestä syntyi ARA-päivillä noin nelisen vuotta sitten. Siellä esiteltiin Euroopassa tehtyjä maalämpökohteita. Päätimme olla uhkarohkeita ja teimme periaatepäätöksen maalämmöstä. Toimittajan valinta oli haasteellinen, koska myös hänen tuli osallistua suunnitteluun. Laskennallisesti koneiston pitäisi kuolettaa itsensä seitsemän vuoden aikana. Kokemukset ovat positiivisia, suunnittelemmekin rakentavamme lisää vastaavanlaisia kohteita täydennettynä ehkä aurinkoenergiaa hyödyntävällä tekniikalla, kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen kertoo.
Kohteen lvi-tekninen suunnittelu osui Insinööritoimisto Juhani Lehtonen Oy:n kontolle.
– Asunnoissa on pääosin keskitetty koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto varustettuna nestekiertoisella ja järjestelmään integroidulla lämmön talteenotto-, lämmitys- ja jäähdytyslaitteistolla, tiivistää toimitusjohtaja Riku Lehtonen rakennuksen sisäilman hallinnasta.
Maalämpö ei pelkästään ole lämmittämistä varten.
– Lämpimänä vuodenaikana maalämpöä käytetään myös käyttöveden esilämmityksessä. Tarvittava käyttöveden lisälämmitys tapahtuu kaukolämmön kautta, kuten myös lämmitysjärjestelmän varalämmitys. Hienous tässä on se, että lämpimänä vuodenaikana maalämpökaivoja käytetään myös tuloilman jäähdyttämiseen, samalla kun maalämpökenttää ladataan seuraavaa lämmityskautta varten. Maalämpökaivot on sijoitettu tontin pienen koon vuoksi saman kiinteistönomistajan viereiselle pysäköintipaikalle, kertoo Lehtonen.
Haasteena kaareva muoto
Suunnitelmat jalkautuvat todellisuudeksi urakoinnin kautta. Tällä kertaa työn jäljen takana oli YIT ja vastaava mestari Harri Aarnio. Hänen rakentajansa tekivät mahdolliseksi sen, että Pekka Mäen ja Jukka Sillanpään suunnitelmat toteutuivat kauniiksi kokonaisuudeksi.
Aarnio toteaa, että tämäntyyppisessä hankkeessa on tärkeää, että kussakin hankinnassa otetaan huomioon jo tarjousvaiheessa rakennuksen ja rakentamisen erityispiirteet kuten kaareva muoto.
– Näin itse urakointi sujui rutiininomaisesti. Se, että rakennuspaikka on erittäin ahdas, toi logistisia haasteita peliin. Moottoritie rakennuksen toisella puolella ja opiskelija-asuntolan yhteystie toisella puolella eivät paljoa liikkumatilaa meille tarjonneet, mutta ratkaisimme sen siten, että toimitukset ajoitettiin kellon tarkasti. Näin ei myöskään tarvittu paljoa varastointia, Aarnio tiivistää.
– YIT on ollut siis pääurakoitsijana. Urakkamuodoksi valittiin jaettu urakka, jossa rakennustekniset työt suoritimme me. Pääurakkaan alistettiin putki-, ilmastointi-, rakennusautomaatio-, sähkö- ja sprinkleritöiden urakat, kertoo Harri Aarnio, jonka ryhmä vei hankkeen lävitse runsaassa vuodessa.
Ikituuri on Turun näyttävä maamerkki. Yhtä lailla se voisi seistä Pariisissa, Roomassa, Berliinissä tai Buenos Airesissa.
– Uskomme, että valintamme ovat osuneet oikeisiin ratkaisuihin. Olemme antaneet Turulle näyttävän maamerkin ja osoittaneet, mitä opiskelija-asuminen parhaimmillaan on tänä päivänä, ratkaisuilla, jotka rasittavat huomista mahdollisimman vähän, pohtii kiinteistöjohtaja Ismo Aaltonen.
Kuule miten voit kasvattaa rakennusalan myyntiäsi ja markkinoida tehokkaammin palveluidemme avulla
