Villatehtaan vanhan tehdaskiinteistön lähes viiden hehtaarin tontti sijaitsee aivan Hyvinkään keskustassa. Punatiilinen aikansa tehdasarkkitehtuuria edustava rakennus on olennainen osa Hyvinkään kaupunkikuvaa. Kaupungintalo tulikin tavallaan kotiin.
Koko villatehdas on noin 400 metriä pitkä rakennus. Siihen kuuluu myös sivurakennuksia. Osia rakennuksesta on peruskorjattu jo aiemmin muun muassa kulttuuri- ja toimistotilaksi. Tänä keväänä päättyneissä töissä muutettiin rakennuksen itäpääty kaupungintalon uusiksi tiloiksi.
Suojellussa kohteessa rakennustöitä tehtiin vanhaa kunnioittaen. Arkkitehti Heli Javanainen Arkkitehtitoimisto Arkit Oy:stä kertoo, että rakennuksen keskiosaan rakennettiin toinen kerros niin, että pihan puolen suojeltu tiilijulkisivu pidettiin entisellään.
– Alun perin toisen kerroksen rakentamisessa oli tarkoitus käyttää vanhoja ristikoituja puurakenteita, mutta kuntoselvityksissä todettiin, että ne olivat liian huonossa kunnossa, Javanainen kertoo.
Basilikamainen ratkaisu toisen kerroksen luomiseksi
– Meidän piti keksiä rakennuksen korottamiseen käypä ratkaisu, jossa sen ilme ei paljon muuttuisi. Päädyimme soveltamaan Villatehtaan alueelle tyypillistä basilikamallista tilaratkaisua, jossa kolmiosaisen hallitilan sivulaivat ovat matalammat kuin keskilaiva, Javanainen sanoo.
Näin saatiin säilymään alkuperäinen sisäpihan puoleinen julkisivu ja sen korkeus. Uusi toinen kerros sijoitettiin korkeampaan keskilaivaan. Keskilaivan julkisivuihin toteutetut nauhaikkunat korostavat basilikamaista vaikutelmaa.
Vanhan rakennuksen katolla oli ennestään iso kattolyhty, joka oli levytetty umpeen. Vanha kattolyhty avattiin ja lasirakenteet uusittiin. Nyt se tuo lisää valoa syvään rakennusrunkoon ja toimisto-osa hengittää keskellä sijaitsevan valoisan tilan kautta ensimmäisestä kerroksesta ylös asti.
Kattolyhdyssä on säilytetty vanha teräspalkki, johon kiinnitetyllä nostimella siirrettiin tehtaan aikana raskaita tavaroita kerroksesta toiseen.
Sisustuksessa harmaata ja tiilenpunaista
Toimiston sisustuksessa on käytetty tiilenpunaista ja betoninharmaata. Niiden lisäksi tiloissa on runsaasti pehmeitä ja murrettuja värisävyjä. Sisustusarkkitehdit Anni Sund ja Katri Maula Sistem Oy:stä luonnehtivat yhteistyötä arkkitehdin kanssa loistavaksi. Betonisilla ja harmailla pinnoilla pyrittiin luomaan rakennuksen alkuperän mukaista teollisuushenkeä.
Kaupungin työntekijöille vaihto perinteisestä konttorimiljööstä avokonttoritilaan oli suuri muutos. Sund kertoo, että äänenvaimennuksen eteen tehtiin paljon töitä. Katossa ja kaapeissakin on äänenvaimennuslevyjä.
– Idea kokolattiamatosta piti myydä siihen liittyvien mielikuvien vuoksi. Nykyaikainen kokolattiamatto on hiljainen ja helposti puhdistettavissa. Sen paloja voidaan jopa vaihtaa, Sund sanoo.
Rakennuksessa on käytetty nykyaikaisten kalusteiden rinnalla myös vanhoja huonekaluja, jotka on verhoiltu uudestaan. Lisäksi aula- ja neuvottelutiloihin valittiin nostalgiaa henkiviä kalusteita.
Uudet ulkoseinät erottuvat valkoisina
Kankurinkadun puoleisella julkisivulla korjatut ja myös kokonaan uudelleen rakennetut seinät erottuvat vanhoista punatiilisistä seinistä valkoiseksi rapattuina pintoina. Kokonaan uutena seinänä piti rakentaa kahvilan ja aulan ulkoseinä, jonka viereen rakennettiin väestönsuoja.
Vanhan seinän säilyttäminen, tukeminen ja perustusten syventäminen olisi ollut liian suuri työ, kun niiden viereen kaivettiin suuri kuoppa väestönsuojaa varten. Rakennesuunnittelija Pentti Aho Vahanen Oy:stä huomauttaa, että Salpausselän harjun jatkeen maapohja on tasarakeista hiekkaa, jossa kaivannot eivät tahdo pysyä ja joka vaatii loivan luiskauksen. Osin tästä syystä väestönsuojatiloiksi tehtiin kaksi kevyttä K-luokan suojaa alun perin suunnitellun S3-luokan suojan sijaan. Väestönsuojia voidaan käyttää kokoustilana.
– Kuntotarkastuksessa huomattiin, että vanhan rakennuksen ristikkopalkit olivat sortumaisillaan. Ongelmana oli ollut se, että rakennuksen viimeistämöosaston ns. märän puolen toiminnoista noussut kostea ilma oli aiheuttanut yläpohjarakenteisiin tuhoja, Aho sanoo.
Myös kuntotarkastuksesta vastasi Vahanen, mitä Aho pitää hyvänä ratkaisuna, sillä näin tieto kulki vaivattomasti tarkastajilta rakennesuunnittelijoille, jotka olivat käytännössä samoja henkilöitä.
– Kun nähtiin vaurioita, niihin pohjautuen tehtiin esityksiä siitä, minkälaisilla rakenteilla vanhoja korjataan tai uusitaan. Esimerkiksi nykyaikaiset liimapuurakenteiset ulokkeelliset puuristikot ensimmäisen kerroksen itäpäädyssä tehtiin vanhaa rakenneperiaatetta mukaillen, Aho sanoo.
Vanha rakennus toimi sääsuojana
Kun rakennustyöt aloitettiin talvella 2010, oli lunta myös silloin poikkeuksellisen paljon. Projektinjohtourakasta vastanneen SRV Rakennus Oy:n projektipäällikkö Tomi Heinonen kertoo, että kylmän sään vuoksi kattorakenteiden purkutyöt aloitettiin vasta myöhemmin keväällä.
– Vanhaa rakennusta käytettiin sääsuojana sisäpuolen purkutöissä ja uusien perustusten valutöissä. Julkisivua lukuun ottamatta käytännössä kaikki muu purettiin. Myös rakennuksen ulkopuolella, nykyisen väestönsuojan päällä olleet sivurakennukset purettiin, Heinonen sanoo.
Rakennustöiden aikataulu oli Heinosen mukaan äärettömän tiukka. Saneeraustöiden edetessä tuli eteen uusia muutoksia. Myös pihamaalla olleet pilaantuneet maat piti siirtää pois. Valmistuminen siirtyikin noin kuukaudella alkuperäisestä suunnitelmasta, mutta kaupungintalon työntekijät pääsivät muuttamaan suoraan vanhasta talostaan uuteen.
Rakentamisessa onnistuttiin Heinosen mielestä hyvin yhdistämään historiaa ja tätä päivää. Esimerkiksi rakennuksen tiilipinta osoittautui kohtuullisen hyväksi ja se jätettiin vanhaan asuunsa monin paikoin. Rakennusta onkin Heinosen mukaan korjattu hyvin sen ehdoilla.
Kaupunkilaisten olohuone
Vanha kaupungintalo oli suljettu tila. Tänne olohuoneeseensa kaupunkilaiset ovat tervetulleita esimerkiksi aulan kahvilaan. Aulan saa tarpeen mukaan vuokrata seminaareihin, konsertteihin ja cocktail-tilaisuuksiin, Kiinteistöosakeyhtiö Hyvinkään Wanhan Villatehtaan toimitusjohtaja Samuel Kopperoinen sanoo.
Aulan monikäyttöisyydestä kertoo sekin, että aula kalustetaan kahdeksan kertaa vuodessa kaupunginvaltuuston kokouksia varten. Valtuustoryhmät voivat kokoontua kaupungintalon itäpäädyssä olevassa kolmessa neuvotteluhuoneessa. Täällä on myös oma kokoushuoneensa kaupunginhallitukselle.
Neuvotteluhuoneiden seinille tulee Jalmari Ruokokosken maalaus, joka löytyi vanhan elokuvateatterin seinäpanelointien takaa. Villatehtaalla 1990-luvulta lähtien säilytetty teos saatetaan restauroituna näkyville. Kaupungintalon seinille tulee useita töitä kaupungin taidemuseon kokoelmista.
Hyvinkään Villatehdas perustettiin 1800-luvun lopussa. Hyvinkään kaupungille kiinteistö siirtyi vuonna 1996. Vaikka alue onkin suuri, kiinteistössä on kaikkiaan vain 32 000 kerrosneliömetriä, sillä suojellut rakennukset muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta ovat yksikerroksisia.
Teollisuusperinnettä vaalitaan
Haluamme vaalia teollisuusperinnettä, joka näkyy rakennuksesta. Tätä nykyä alueella on noin 100 yritystä, joissa on yhteensä viitisensataa työntekijää. Uudessa kaupungintalossa on noin 150 kaupungin työntekijää. Meillä on tavoitteena, että alueen työntekijämäärä ylittäisi sen, mitä täällä on tehtaan aikoina ollut. Tähän on päästy Finlaysonin vanhoissa tiloissa Tampereella, Kopperoinen sanoo.
Villatehtaan sijainti on edullinen. Hyvinkään asemalle on kilometrin verran ja naapuriin rakentuva kauppakeskus siirtää kaupungin keskustan painopistettä villatehtaan suuntaan.
Aulan kattoon on ripustettu tekstiilitaiteilija Kaarina Kaikkosen työ, jossa on eri-ikäisten naisten ja lasten vaatteita. Näin halutaan tuoda esille naisten vahvaa roolia villatehtaan historiassa.
Kahvion pöytäpinnoissa on käytetty Hyvinkään kaupunginmuseosta saatuja valokuvien suurennoksia. Kuvissa on villatehtaan arkea menneiltä vuosikymmeniltä.
Pääsisäänkäynnin seinissä sekä monitoimitilassa seinät ovat harmaata puhtaaksi valettua betonia, jossa muottilaudoituksen jäljet näkyvät. Vanha ja uusi betonirakenne erottuvat toisistaan niin, että vanhat betonirakenteet on vanhan teollisuuslaitoksen tavoin maalattu valkoisiksi, kun taas uudet rakenteet on jätetty maalaamatta.
Myös aulan monitoimitilassa on kiinnitetty erityistä huomiota akustiikkaan ja riittävään vaimennukseen. Katossa on reikälevyjen alla villakerros, joka sitoo ääntä hyvin niin, ettei isossa tilassa ole häiritsevää kaikua. Aulan lattia on puolestaan tehty erittäin kestäväksi ja helppohoitoiseksi valu- ja viimeistelyvaiheessa käytetyillä lisäaineilla.
Kaupungintalon toimintojen avointa luonnetta korostavat avokonttoritilojen lisäksi myös aulan ikkunaseinät, joiden läpi näkee kaupungintalon alakertaan.
