Hypon markkinakatsaus: Kasvukolmiossa vilkasta asuntokauppaa
Kuva: Jaana Ahti-Virtanen
Hypon mukaan asuntolainakorkojen lasku matalimmalle tasolle koskaan Suomen historiassa lisää kykyä ja intoa ostaa oma tai sijoitusasunto.
– Euriborit ovat jämähtäneet miinuksille ja pysyvät nollilla markkinaodotusten mukaan jopa 2030-luvulle. Samalla tiukka pankkikilpailu on laskenut lainamarginaalit nyt matalimmalle tasolle finanssikriisin jälkeen. Keskimäärin uudenasuntolainan saa alle 0,7 prosentilla, mutta kasvukaupungeissa lukemat ovat jo alle puolen prosentin. Saman suunnan voi odottaa jatkuvan tänä vuonna ilman isoja yllätyksiä, sanoo Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus.
Hypo toteaa, että suomalaisten kotitalouksien veloista on kannettu huolta viime vuodet, mutta kaikki velka ei ole yhtä uhkaavaa, sillä velan käyttökohde ratkaisee.
– Asunnon ostoa varten otettu velka kasvattaa aina myös kotitalouksen varallisuutta: nettovarallisuus eli varat miinus velat pysyvät tyypillisesti ennallaan asuntokauppojen jälkeen. Asunnon osto ei siis heikennä kotitalouden taloustilannetta, ajan myötä jopa toisinpäin, Brotherus toteaa.
Hypon mukaan asuntovelat suhteessa tuloihin ovat viime vuosina laskeneet, ja suomalaisten velat ovat myös pieniä verrattuna muihin Pohjoismaihin.
Vuoden 2021 alku on Hypon mukaan ollut kiivaan asuntokaupan aikaa varsinkin kasvukolmion Helsinki-Turku-Tampere -alueella.
– Asuntojen hintanousu kiihtyy tänä vuonna pk-seudun vedolla. Koko maassa ylletään 1,5 prosentin nousuun, kun pk-seudulla kasvua tulee 4 prosenttia eli eniten yli kymmeneen vuoteen, Juhana Brotherus sanoo.
– Kasvukolmion ulkopuolella sen sijaan hinnat hiipuvat yhä, eikä pohjia ole nähty.
Hypo uskoon kasvukolmion hintakehityksen tasaantuvan vuonna 2022, jolloin myös koko maan hinnat menevät miinukselle.
– Hintavakautta verrattuna muihin maihin tuo halutuille alueille pelättyä parempi kehitys rakentamisessa. Uudistuotannon romahdusta on osa odottanut jo useamman vuoden ja tänäkin vuonna joutuvat ”rommarit” pettymään. Asuntotuotanto pysyy vajaassa 40 000 asunnossa eli vain muutaman prosentin vuoden 2020 aloitusten alapuolella, Brotherus kertoo.
Asuntomarkkinan uudeksi kuvaajaksi Hypon Asuntoluottoluokitus eli Hypo-luokitus on ottanut käyttöön luottoluokitusmaailmasta tutun kymmenportaisen asteikon parhaasta AAA-luokasta heikoimpaan D-luokkaan. Maantieteelliseksi rajaukseksi on valittu kunta.
Yksikään Suomen kunnista ei yllä ylimpään AAA-luokkaan. A-tasolla on 12 kuntaa.
– Noin puolet kunnista sijoittuu C-sarjaan ja on siten vakuudellisten asuntomarkkinoiden riskiryhmää, Hypon nuorempi ekonomisti ja kiinteistöanalyytikko Juho Keskinen sanoo.
Hyvän luottoluokituksen eli BBB:n tai paremman luokan kuntia on yhteensä vain 32 kappaletta.
– Kyseisissä kunnissa asuu noin puolet Suomen väestöstä. Noin 100 kuntaa on hyvän ja riskisen rajamailla, mukaan lukien kasvukeskuksina tunnetut Kuopio, Lahti ja Lappeenranta, Keskinen toteaa.
Hypo toivoo, että sen uusi luokitustapa antaa asunnon ostoa harkitseville ja muille kansalaisille yhdellä silmäyksellä uutta tietoa ja turvaa, kun he miettivät, millaiselta asuntomarkkina-alueelta kotia etsivät.
– Luokitus voi toki aiheuttaa myös harmaita hiuksia päättäjille, jos kuntalaisille on maalattu liian ruusuista kuvaa alueen tulevaisuudesta. Sitä kautta luokittelu myös kirittää kuntapäättäjiä parempaan suoritukseen, Juho Keskinen uskoo.
