Teksti Matti Valli | Kuvat Mikael Lindén
Osoitteessa Yrjönkatu 13 sijaitseva kiinteistö muodostuu kahdesta eri rakennuksesta, joiden historia juontaa Lönnrotinkadulla 1840-luvulle ja Yrjönkadulla 1890-luvulle. Rakennuksia on korotettu ja täydennetty useita kertoja aikojen kuluessa.
– Yrjönkadun suuntaan avautuva rakennuskokonaisuus on alun perin suunniteltu asuinrakennukseksi. Lönnrotinkadun puolella rakennusta laajennettiin muun muassa vuonna 1877 Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjapaino Oy:n käyttöön, hotellin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastannut Arkval Taite Oy:n Pervin Imaditdin kertoo.
Tiloissa ovat toimineet kirjapainon lisäksi muun muassa sanomalehdet Suometar, Uusi Suometar ja Uusi Suomi. Helsingin Suomalainen Klubi on toiminut Yrjönkadun puoleisessa rakennuksessa.
Tilaaja halusi parasta laatua
Suunnittelu alkoi kesällä 2014, ja rakentamaan päästiin alkuvuodesta 2016. Tilaajan tavoitteena oli rakentaa käyttötarkoituksen muutoksen myötä yhdelle Helsingin parhaimmista paikoista korkeatasoinen kansainvälinen hotelli, jossa yhdistyvät parhaat mahdolliset arkkitehtoniset ja tekniset ratkaisut.
– Nykyaikainen kaupunkihotelli on avoin niin turisteille kuin kaupungin asukkaillekin. Se houkuttelee palveluillaan ja arkkitehtonisella miljööllään asukkaita käyttämään sen tiloja ja palveluja, Imaditdin toteaa.
– Liikematkustajia ja lomailijoita kiinnostavat hotellit, joilla on vahva paikallinen ja persoonallinen luonne.
Hotelli St. George vastaa vaatimuksiin kokonaisvaltaisella konseptilla, johon kuuluvat muun muassa ravintola Adrea ja talvipuutarha sekä kylpylä.
Runko toi haasteita
Kiinteistön runko oli haasteellinen niin suunnittelijoille kuin rakentajillekin. Haasteet eivät kuitenkaan tulleet yllätyksenä, sillä kokonaisuudesta oli laadittu kattava historiallinen selvitys. Hotelli St Georgen historiallinen tausta osoittautui erityisen rikkaaksi.
Suunnittelun pohjaksi tehtiin laserkeilauksia, mutta varsinaista tietomallia ei tehty.
– Tietomallista ei olisi saatu tarpeeksi hyötyä. Rakennuksesta ja sen rakenteista ei ollut saatavilla kattavia vanhoja suunnitelmia. Rakenteita oli vuosien saatossa vaihdeltu ja lisätty hyvinkin yllättävällä tavalla, Imaditdin sanoo.
Rakennuksen arkkitehtoniset vaihtoehdot koskivat lähinnä päätilojen, huonejakojen, sisäänkäynnin ja aulatilojen muodostamista sekä myös hotellihuoneiden määrän ja kokojen määrittelemistä.
– Rakennuksesta puuttui hotellille sopiva näyttävä sisäänkäynti ja aulatila. Yrjönkadulle saneerauksen yhteydessä toteutettu pääsisäänkäynti sisääntuloauloineen pohjautuu ensimmäiseen ehdotukseemme, jolle saimme heti täyden tuen rakennuttajalta, käyttäjältä sekä Helsingin kaupunginmuseon ja rakennusvalvonnan edustajilta, Imaditdin kertoo.
Talotekniikka teetti työtä
Nykyaikaisen talotekniikan sovittamien vanhan talon rakenteisiin aiheutti paljon työtä niin suunnittelijoille kuin toteuttajillekin. Ratkaisuja etsittiin aina hotellin valmistumiseen asti.
– Suunnittelijoiden ja toteuttajien keskinäinen yhteistyö oli erittäin tiivistä ja hektistä. Paikan päällä tehtiin katselmuksia ja etsittiin toteutuskelpoisia vaihtoehtoja säännöllisesti koko projektin ajan. Työkokousten ja palaverien määrä oli erittäin suuri, Imaditdin sanoo.
Rakennukselle on myönnetty platinatason Leed-ympäristösertifikaatti. Siihen tähtäävät toimenpiteet jouduttiin tekemään historiallisesti merkittävän ja osin suojellun rakennuksen ehdoilla.
Talvipuutarha hotellin sydän
Hankkeeseen kuului runsaasti lisä- ja uudisrakentamista. Entiselle sisäpihatasolle toteutettiin keittiö aputiloineen sekä sen päälle lasikattoinen talvipuutarha. Sitä arkkitehti Pervin Imaditdin pitää koko hotellin sydämenä.
– Talvipuutarha muodostaa lounge-tilan baareineen ja ympäröivine kokoustiloineen. Viidenteen kerrokseen rakennettiin piharakennukseen lisähuoneita yhdistämään kahden eri rakennuksen tilat toisiinsa.
–Katutasoon Lönnrotinkadun puolelle toteutettiin spa-tilat saunoineen, hoitotiloineen ja uima-altaineen.
–Hotellihuonetarjontaa täydentävät sviitit, joita on toteutettu vanhan rakennuksen erikoisiin tiloihin kuten esimerkiksi Helsingin Suomalaisen Klubin kaareva- ja kupolikattoiseen tilaan.
Imaditdin mukaan hotellisuunnittelu on pitkälle kehittynyt erikoisala, jossa on tärkeätä ymmärtää rakennuttajan asettamat tavoitteet sekä käyttäjän kokonaiskonsepti ja liikeidean tarpeet.
“Vaativampaa kuin odotettiin”
St. Georgen saneeraustyöstä vastasi projektinjohtourakkana Consti Korjausurakointi Oy. Rakennustyöt alkoivat vuoden 2016 tammikuussa, ja luovutus tilaajalle tapahtui maaliskuussa 2018.
Yhtiön toimitusjohtaja Jukka Mäkinen kertoo, että alkuperäisiä kantavia rakenteita, välipohjia ja porrashuoneita haluttiin säilyttää mahdollisimman paljon.
– Purkutyöt olivat mittavia ja monimutkaisia.
Purkuaste rakennuksen eri osissa vaihteli paljon, mutta esimerkiksi pääporrashuone entisöitiin alkuperäisen näköiseksi. Uuden rakentaminen ja purkuvaihe etenivät limittäin, Mäkinen kertoo. Yllätyksiä riitti. Talotekniikka sovitettiin rakenteisiin käsityönä, ja työ oli vaativampaa kuin mitä alkutietojen perusteella oletettiin. Asioita oli selvitettävä paikan päällä.
–Tekijöilleen hanke opetti, että suunnitelmien tasoon ja lähtötietojen oikeellisuuden varmistamiseen ei koskaan kiinnitetä liikaa huomiota, Mäkinen sanoo. Rakennuttajakonsultti hankkeessa on toiminut Ramboll CM Oy:n Harri Kemppainen. Suunnan työlle määritti tilaajan toimeksiantoon sisältynyt kirjaus laadukkaasta lopputuotteesta.
– Vanhan toimistorakennuksen rungon ja muiden rakenteiden kanssa oli jonkin verran ongelmia. Esimerkiksi purkutöiden yhteydessä tuli vastaan rakenteellisia yllätyksiä muun muassa välipohjien osalta, mutta nämä saatiin ratkottua suunnittelu- ja toteutustiimin kanssa, Kemppainen sanoo.
Uudisosan rakenteiden toteutukset osoittautuivat Kemppaisen mukaan helpommiksi, vaikka esimerkiksi sisäpihan väli- ja yläpohjien kannatukset ja uudet hissiperustukset vaativatkin paljon suunnittelua ja ratkaisujen etsimistä.
Yksilölliset huoneet
Hotellin sisustussuunnittelusta on vastannut sisustusarkkitehti Carola Rytsölä tiimeineen.
– Sisustusarkkitehdille projekti oli iso ja monimuotoinen. Jokaisesta huoneesta tuli oma yksilönsä. Vanhojen rakennusten upeaa historiaa haluttiin kunnioittaa. Taloteknisten ratkaisujen yhteensovittaminen tila- ja sisustusratkaisujen kanssa edellytti pohdintaa, Rytsölä kertoo.
Hotellitoimintoja pyörittävällä Kämp Groupilla on oma konseptinsa siitä, mitä ylellisyys tarkoittaa tämän päivän ihmiselle ja miten tämän tulee ilmetä tilasuunnittelussa.
– Konseptiin kuuluu esimerkiksi hotellitoimintojen vaatiman tekniikan häivyttäminen rauhallisen tunnelman saavuttamiseksi. Materiaalivalintojen tulee olla kestäviä, kauniita ja ennen kaikkea käytännöllisiä. Kylpyhuoneissa on käytetty laadukkaita luonnonkiviä. Kiintokalusteissa on rottinkia ja vastaanottoalueella viilukiveä.
– Tämän päivän hotellivieras on tiedostava, ja asiakkaiden mieltymykset ovat erilaisia. Rakennuksen sijainti ja arkkitehtuuri, palvelut, tilojen tunnelmat ja henkilökunta ovat tekijöitä, joista asiakaskokemus muodostuu, Rytsölä sanoo.
Merkittävimmäksi menestyksen ja tilasuunnittelun osa-alueeksi Rytsölä nostaa valaistuksen.
– Hyvällä valaistuksella luodaan toimiva tila ja miellyttävä tunnelma. Tämän päivän tekniikka mahdollistaa muun muassa eri tunnelmiin sopivat ja räätälöidyt valaistustilanteet.
