[Best_Wordpress_Gallery id=”147″ gal_title=”Hotelli Presidentti”]
TEKSTI IRENE MURTOMÄKI | KUVAT MIKAEL LINDÉN
Hotelli Presidentti on valmistunut vuonna 1980. Vanhan talotekniikan lähestyessä tiensä päätä oli aika toteuttaa suuri peruskorjaus vesi- ja viemärijärjestelmineen, ilmastointeineen ja valaistuksineen. Samalla remontoitiin hotellihuoneet.
Original Sokos Hotel Presidentti sijaitsee KOy Salomonkatu 7–9:ssä. Kiinteistön suurin omistaja Keskinäinen Eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen toimi rakennuttajana, vastuuhenkilönä kiinteistöpäällikkö Heikki Niemi. Peruskorjauksen kokonaiskustannukset suunnittelutöineen olivat noin 30 miljoonaa euroa.
Kahdeksankerroksisen hotellin pinta-ala on 28 146 kerrosneliömetriä ja bruttoala on 41 600 neliötä. Uudistuneessa hotellissa on 483 huonetta.
– Peruskorjauksen toteutusvaihe kesti 31 kuukautta. Kyseessä oli iso remontti, joka sujui siihen sisältyneistä haasteista huolimatta hyvin. Huolellisen suunnittelun ansiosta matkan varrella ei tullut vastaan isoja yllätyksiä. Aikataulut oli laadittu realistiksi ja ne pitivät, projektinjohtajana toiminut Pirjo Kemppi-Virtanen Genpro Solutions Oy:stä sanoo. Genpro Solutions vastasi myös
valvonnasta.
Peruskorjauksen arkkitehtisuunnittelusta vastasi Jeskanen-Repo-Teränne Arkkitehdit Oy, ja pääurakoitsijana toimi Peab Oy. LVI-urakoitsijana oli Bravida Finland Oy, sähköurakasta vastasi Aro Systems Oy ja rakennusautomaatiosta Caverion Suomi Oy. Hotellihuoneiden sisustuskonseptin on luonut Ivana Helsingin Paola Suhonen ja sisustussuunnittelun Suunnittelutoimisto KOKO3 Oy.
Hyvällä yhteistyöllä onnistuneesti maaliin
Hotelli Presidentin peruskorjauksessa korostui hyvä yhteistyö rakennuttajan, suunnittelijan, urakoitsijan ja käyttäjien kesken. Projekti vaati paljon yhteensovittamista, koska hotelli oli remontin ajan toiminnassa. Kiinteistössä on myös muita liike- ja toimistotiloja, mikä piti ottaa töiden aikatauluttamisessa huomioon.
– Meillä oli hankkeessa mukana hyvä joukkue, jossa oli tekemisen meininki ja asenne kohdallaan. Jo projektin alkaessa sanoin kohteen olevan vaativa ja vaikeita tilanteita tulevan vastaan. Ja vaikka näille emme voisi mitään, voimme kuitenkin vaikuttaa siihen, miten suhtaudumme toisiimme. Kokemuksesta tiedän, että projektin päätyttyä harva muistaa rakennusteknisiä yksityiskohtia, mutta se muistetaan, miltä työskentely projektissa tuntui, Kemppi-Virtanen toteaa.
Pääurakoitsijana toimineen Peab Oy:n työpäällikkö Tero Vehmaa on tyytyväinen, että työporukassa oli vain vähän vaihtuvuutta. Vehmaa itse aloitti projektissa loppuvuodesta 2015 ja jatkaa edelleen takuuajan puitteissa.
Koska työ eteni neljässä eri vaiheessa, ei alihankkijoiden löytäminen ollut Vehmaan mukaan aina helppoa. Esimerkkinä hän ottaa laatoituksen, jossa oli aina välillä kuukausien tauko. Alihankkijoiden valinnassa kuitenkin onnistuttiin eikä aikatauluhäiriöitä syntynyt.
Hotelli remontissa lohko kerrallaan
Hotellin peruskorjaus tehtiin pystysuunnassa neljässä eri lohkossa, eli kolme neljäsosaa huoneista oli koko ajan käytössä. Remontti vaikutti myös kokoustiloihin, joita tarpeen mukaan suljettiin.
Melua aiheuttaneet työt tehtiin arkipäivisin kello 10–17. Häiritsevää ääntä pitävien töiden ennakointi oli tärkeätä sekä urakoitsijan että käyttäjien kannalta.
– Jokaviikkoisessa yhteisessä tilannekatsauksessa käytiin läpi, mitä lähiaikoina tehdään ja kuinka se mahdollisesti vaikuttaa hotellin elämään. Toisaalta käyttäjien suunnalta saatiin tietoa siitä, milloin meluisia työvaiheita pitää välttää esimerkiksi kokoushuoneessa tapahtuvan striimauksen vuoksi, Pirjo Kemppi-Virtanen kertoo.
Tero Vehmaa pitää hyvänä, että tekijöillä oli selkeät ohjeet meluisten töiden ajoittamisesta.
– Aluksi tähän oli totuttelemista, mutta kaiken kaikkiaan töiden järjestely sujui yllättävän hyvin. Päivän ensimmäiset työtunnit tehtiin hommia, joista ei lähde häiritsevää ääntä, kuten tavaroiden ja materiaalien siirtämistä, maalaamista ja laatoitusta. Kovinta ääntä syntyi, kun hissikuilua jatkettiin ensimmäisestä kerroksesta kellarikerrokseen, Vehmaa kertoo.
– Pyrkimyksenä oli, että hotelli- ja kokousvieraille ei aiheutuisi häiriötä peruskorjauksesta. Asiakkailta saadun palautteen perusteella tässä myös onnistuttiin, Original Sokos Hotel Presidentin hotellinjohtaja Hannele Laurila sanoo.
– Remontin haluttiin näkyvän mahdollisimman vähän. Esimerkiksi työmaa-alueet rajattiin uuden sisustusteeman mukaisilla suojaseinillä, Laurila kertoo.
– Kohde ei saanut ulospäinkään näyttää rakennustyömaalta. Onneksi käytössä oli sisäpiha, jota voitiin hyödyntää logistiikassa, Kemppi-Virtanen sanoo.
Aulassa säihkettä ja rouheutta
Peruskorjauksen pääsuunnittelija, arkkitehti Tuomo Repo toteaa kiinteistön edustavan oman aikakautensa hotellirakentamista, mikä näkyy muun muassa avarassa ja komeassa pääaulassa.
Sisustusarkkitehti, arkkitehti Helka Parkkinen KOKO3:sta kertoo, että aulaa uudistettaessa haluttiin nostaa esiin aulan alkuperäinen vaikuttava arkkitehtuuri. Katosta ja pylväistä riisuttiin vuosikymmenten varrella lisätyt pinnat ja kuorrutteet. Näin tilan ilmettä ja tunnelmaa luovat arkkitehtoniset elementit kuten sisäänkäynnin vapaasti aaltoileva kuparikatto, ankara palkisto ja jyhkeät betonipilarit korostuvat.
Pilarien rouhea pinta ja vastaanottotiskin tummaksi petsattu piiluhirsi antavat kontrastia tyylikkään pääaulan peilipinnoille sekä kuparille ja messingille. Väreillä ja kalusteilla tilaan on tuotu pehmeyttä.
Leveä portaikko ja modernit kattokruunut luovat aulaan ylellistä säihkettä, samoin korkealla olevan kattoikkunan valoa siivilöivä messinkisäleikkö.
Punaisena lankana suomalaisuus
Helka Parkkinen kertoo, että konsepti- ja sisustussuunnittelun pääteemana olivat villi pohjola ja suomalaisuus. Nämä säilyivät punaisena lankana läpi projektin, jonka ensimmäiset luonnokset tehtiin viitisen vuotta sitten.
Hotelli Presidentin viidessä huonekerroksessa on oma teemansa, joka toistuu väreissä, materiaaleissa, kuoseissa ja äänimaailmassakin. Kuoseista valtaosa on Paola Suhosen suunnittelemia. Huoneissa on uniikkeja, teeman mukaisia kalusteita ja sisustusvalaisimia.
Kerroksien nimet ovat Talvimyrsky, Juhannus, Satumetsä, Sisu ja Hiljaisuus.
Talvimyrsky-kerroksessa käytävien seinät ovat syvänsiniset ja maton kuosi kuvaa sulavia jääpaloja. Sama tunnelma jatkuu huoneessa värein ja tekstiilein. Seinällä olevassa ryijyssä on kuvattuna hirvi hangessa ja kylpyhuoneessa suihkuseinän kuviona on lumipyry. Pöydällä on huonelaatikko, josta löytyy kirjepaperien ja kynän lisäksi Mynthon-aski.
Juhannus-kerroksessa on kesäinen tunnelma. Sen äänimaailmassa kuuluvat kuikan huuto ja laineiden liplatus. Tapetissa ja tekstiileissä on kukkakuosit ja seinävaatteessa komeilee hyttynen. Huoneen kaapit ovat hennon vaaleanpunaiset, ja suihkuseinässä on herkkä vanamonkukka.
Satumetsä-kerroksessa on retrofiilis. Käytävämatossa on voimakkaanvihreä pöllökuosi, joka toistuu huoneen tekstiileissä. Sisu-kerroksessa salmiakkikuvio kertaantuu tekstiileissä ja pinnoissa.
Ylimmäinen eli kahdeksas kerros on Hiljaisuus, jossa on rauhallinen ja seesteinen tunnelma. Värit ovat hillittyjä ja tekstiilien kuosina on pelkistettyjä höyheniä. Seinävaatteessa on kuutti. Huonelaatikossa on silmälaput ja korvatulpat.
Huonekerroksissa kaikki uusiksi
Huonekerroksissa remontoitiin kaikki uusiksi, mutta tilaratkaisuihin ei tarvinnut tehdä muutoksia perhehuoneita lukuun ottamatta.
– Huonekerroksissa huoneiden väliset seinät ovat kantavia, kun alemmissa kerroksissa on pilarilaattarunko. Yhdistettäessä huoneita perhehuoneeksi jouduttiin näihin seiniin tekemään aukkoja, arkkitehti Tuomo Repo kertoo.
Hotellihuoneissa oli peltirunkoiset elementtikylpyhuoneet. Ne purettiin ja uudet kylpyhuoneet rakennettiin paikan päällä, minkä ansiosta niihin saatiin jonkin verran lisää tilaa.
Hotellihuoneisiin asennettiin myös uudet ikkunat ja ovet. Ikkunat ovat alkuperäisen mallin mukaiset, joten julkisivussa ei tapahtunut muutoksia.
Talotekniikka mahtui ullakolle
Iso osa remonttia oli ilmanvaihdon uusiminen. Keskeinen haaste oli talotekniikan sijoittaminen ullakkokerrokseen. Tässä onnistuttiin, eikä iv-konehuonetta tarvinnut laajentaa vesikatolle.
– Uudelle iv-tekniikalle saatiin lisätilaa vanhojen asiakashissien konehuoneesta. Tämä vaati sovittamista, ja suunnittelussa hyödynnettiinkin laserkeilausta, Tuomo Repo kertoo.
Hotellihuoneiden iv-reitit sopivat vanhoihin hormeihin. Kiinteistön alimmissa kerroksissa osa hormeista jouduttiin viemään ulkopuolelle. Ne saatiin kuitenkin asennettua sisäpihan puolelle, joten kadunpuoleisiin julkisivuihin ei koskettu. Melkoiseksi palapeliksi Pirjo Kemppi-Virtanen kuvailee iv-koneiden vaihtoa, jolloin tiloja oli joko tulo- tai poistoilman varassa.
– Vaihtotyö suoritettiin taidokkaasti ja olosuhteet eri käyttäjien tiloissa pystyttiin kaiken kaikkiaan säilyttämään melko hyvänä, hän sanoo.
Peruskorjauksessa parannettiin esteettömyyttä. Isoin muutos entiseen verrattuna on hissin vieminen kellaritasolle, jossa sijaitsee sauna- ja allasosasto. Tämä lisää myös hotellivieraiden viihtyvyyttä, kun huonekerroksesta pääsee suoraan alakertaan eikä tarvitse kulkea aulan kautta. Lisäksi yksi hissi pysähtyy kakkoskerroksessa, jossa on muun muassa ravintola. Energiatehokkuus kasvaa ajanmukaisen talotekniikan myötä. Ilmanvaihtojärjestelmän palvelualueet on mitoitettu vastaamaan todellista käyttöaluetta. Uudet vesikalusteet säästävät vettä ja uusi led-valaistus sähköä. Osoituksena energiatehokkuudesta hotellilla on Green Key -ympäristömerkki.
Myös paloturvallisuus koheni, kun majoituskerrosten palo-osastointi toteutettiin nykymääräysten mukaisesti.
Auditorio ja ravintolat uuteen kuosiin
Samaan aikaan ison peruskorjauksen kanssa Original Sokos Hotel Presidentti remontoi alakerrassa olevan 370-paikkaisen auditorion
ja sen kokoustekniikka uusittiin.
Hotelli Presidentin toisessa kerroksessa oleva ravintola keittiöineen kunnostettiin kesällä 2017. Kolmannessa kerroksessa sijaitsevissa tilaus- ja aamiaisravintoloissa sekä presidenttien etunimien mukaan nimetyissä 14 kokoushuoneessa on pinnat ja osin myös kalusteet päivitetty.
Uudistustyöt Original Sokos Hotel Presidentissä jatkuvat. Hotellinjohtaja Hannele Laurilan mukaan vuodenvaihteen jälkeen
vuorossa on sauna- ja allasosasto. Ensi kesän suunnitelmissa on kunnostaa yökerho Pressan tiloja.
