Viimeisimmät julkaisut

Hotelli löysi kodin Vallilan Konepajalta – punatiiltä, rautatiekiskoja ja historiaa

Kolmen eri-ikäisen, rautateiden historiaan liittyvän rakennuksen muuttaminen hotelliksi ei aina kulkenut kuin juna. Lopputuloksena syntyi kuitenkin ainutlaatuinen punatiilinen hotelli keskelle uutta Helsinkiä.

VR:n konepaja Vallilan ja Alppiharjun välisessä laaksossa aloitti toimintansa 1900-luvun alussa. Nyt kolmeen konepajarakennukseen on rakennettu The Folks Hotel Konepaja. Hotellin Konttori-rakennus on vuodelta 1901, Ruokala ja Oppilaskoulu vuodelta 1921 ja Toimistotalo vuodelta 1981.

Vanhoja rakennuksia muutetaan ahkerasti uusiin käyttötarkoituksiin. Muun muassa hotelleja on tehty asuin- ja toimistotaloihin, majakkaan, vesitorniin ja vanhaan vankilaan. Helsingin päärautatieaseman itäsiipeä muokataan parhaillaan hotelliksi, ja hotellia kaavaillaan myös Teknillisen korkeakoulun vanhoihin tiloihin Hietalahteen.

VR:n vanhalla konepaja-alueella Vallilan ja Alppiharjun välisessä laaksossa muutostyöt ovat jo niin pitkällä, että kolmeen punatiiliseen konepajarakennukseen rakennettu The Folks Hotel Konepaja avautuu lokakuun alkupuolella. 

Konepajan alue on Aleksis Kiven kadun, Teollisuuskadun ja Sturenkadun väliin jäävä kaistale, josta Helsingin kaupunki on yhteistyössä eri toimijoiden kanssa kehittämässä viihtyisää, alueen teollista perinnettä kunnioittavaa asuinaluetta. Vanhoja rakennuksia suojellaan osana kaupunkikuvaa ja perus­korjataan uutta käyttöä varten. Uudis­rakentamisessa suositaan ratahistoriasta kumpuavia materiaaleja ja värimaailmaa. Yksi vanhoista konepajan halleista on korjattu Amer Sports Oy:n pääkonttoriksi.

Uutta suunnittelua edustavat poistumistieportaat Konttorin eteläpäädyssä sekä sisäänkäynnin katos pohjoispäädyssä.

”Tulee hieno alue”

Uuden hotellin rakennukset omistaa OP-Palvelukiinteistöt -erikoissijoitusrahasto ja Real Estate Fund Finland III Ky -rahasto. Tilat on vuokrattu Folks Hotel Oy:lle.

Kokonaisuuteen kuuluu kolme eri-ikäistä kiinteistöä: Konttori-rakennus vuodelta 1901, vuonna 1921 valmistunut Ruokala ja Oppilaskoulu sekä toimistotalo, joka rakennettiin kiinni Ruokalan pohjoispäätyyn vuonna 1981.

– Konepaja on poikkeuksellisen mielenkiintoinen ja monipuolinen kohde. Tästä tulee hieno alue, uskoo rakennuttajapäällikkö Kari Kangasmaa OP-Kiinteistösijoituksista.

Rakennusten erilaiset rakenteet, materiaalit ja kunto asettivat haasteita korjausurakan aikataululle. Purkutöitä hidasti muun muassa vanhan uuninpohjan löytyminen talon perustuksista. Haitta-aineet oli poistettava ennen kuin töitä voitiin jatkaa. 

– Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa, ettei ongelmia voi piilottaa, Kangasmaa toteaa.

Korona ei hidastuttanut rakennustöitä. Työmaalla porrastettiin saapumisia ja tauoille menoa, ryhmiä jaettiin eri taukotiloihin ja riskiryhmäläisten työvuoroista sovittiin erikseen.

Huoneiden erilaiset pohjaratkaisut, vaihtuvat kaupunki­näkymät ikkunoista ja historiallisten rakennusten tarjoama tunnelma takaavat hotellin ainutlaatuisuuden.

Yksilöllinen ja yhteisöllinen

– Olemme erittäin tyytyväisiä hotellin sijaintiin Konepajan alueella, ja olemme innolla mukana kehittämässä sitä, toteaa Folks Hotel Oy:n liiketoimintajohtaja Aki Keskitalo.

The Folks Hotel Konepaja on Keskitalon mukaan kohtuuhintainen boutique-hotelli, jonka 146 huonetta tarjoavat erilaisia elämyksiä hotelliin majoittuville. Huoneiden erilaiset pohjaratkaisut, vaihtuvat kaupunki­näkymät ikkunoista ja historiallisten rakennusten tarjoama tunnelma takaavat hotellin ainutlaatuisuuden.

– Tuomme hotellin toiminnassa ja palveluissa esiin alueen ominaispiirteitä ja rauta­teiden rakentamisen historiaa. Joissakin tiloissa on esimerkiksi otettu esille vanhaa tiilipintaa, joka muistuttaa alueen teollisesta luonteesta, Keskitalo kertoo.

Uusi hotelli on lahtelaistaustaisen yrityksen ensimmäinen. Matkailun megatrendien mukaisesti hotelli on suunnattu asiakkaille, jotka arvostavat paikallisuutta, kaupunkikulttuuria sekä hotellin tarjoamia palveluja ja yhteisiä tiloja. Hotellista löytyy kivijalkaan sijoittuvan ravintolan ja saunaosaston lisäksi keittiö, jota hotellivieraat voivat vapaasti käyttää.

– Kotimaassa matkailevat, Linnanmäelle tulevat perheet ja liikematkustajat, Keskitalo luettelee hotellin kolme tärkeintä kohderyhmää.

– Olemme kivenheiton päässä Pasilan asemasta, Messukeskuksesta ja monesta suuresta yrityksestä. Lisäksi tänne on loistavat yhtey­det lentokentältä. Keskustaan on alle kolme kilometriä, ja sinne pääsee sujuvasti vaikka ratikalla, Aki Keskitalo toteaa.

Hotellin kattobaarista, joka sijaitsee nelikerroksisen toimistotalon katolla, avautuu aivan uudenlainen maisema Konepajan alueelle Vallilaan ja Linnanmäen puoleiseen Alppiharjuun. 

Pääsuunnittelijan suurin haaste on ollut talotekniikan sovittaminen kiinteistöihin. Uusia märkätiloja oli lisättävä huomattava määrä.

Haluatko lisää tietoa Suomen hienoimmista hankkeista?

Arkkitehdin matka kolmeen aikakauteen

Kohteen pääsuunnittelija on Tommi Varis JKMM Arkkitehdit Oy:stä. Vankka kokemus auttoi Varista suunnittelemaan toimivan hotellin kolmeen erilaiseen rakennukseen. Suunnittelussa oli otettava huomioon kahden vanhimman rakennuksen suojelutavoitteet.

Arkkitehti Bruno F. Granholmin piirtämä, kansallisromanttista tyyliä oleva Konttori on vanhin alueen suojelluista taloista. Kaksi­kerroksisessa rakennuksessa oli alun perin toimistohuoneita ja piirustussali. Ullakkokerrokseen tehtiin myöhemmin piirustusten kopiohuone.

Kahdesta erikorkuisesta osasta koostuva Ruokala ja Oppilaskoulu edustaa klassisempaa arkkitehtuuria. Ruokala toimi aikoinaan kahdessa alimmassa kerroksessa, kolmannessa kerroksessa annettiin opetusta veturin­kuljettajiksi ja konepaja-ammatteihin pyrkiville. 

Yhteistä kolmelle eripariselle rakennukselle on lähinnä julkisivussa käytetty punainen tiili. Rakennukset muodostavatkin osan kone­pajan kaunista punatiilistä julkisivua Aleksis Kiven kadulle päin.

– Onnistuimme täyttämään kohteille asetetut suojelutavoitteet ja varmistamaan, että alkuperäiset rakennusosat säästyivät. Uudet ikkunat, ovet ja vesikatot vastaavat mahdollisimman paljon alkuperäisiä ratkaisuja, Varis kertoo.

Remontin yhteydessä tiilijulkisivut kunnostettiin ja pestiin. Rakennusten sisältä on purettu kaikki huonokuntoinen materiaali. Uusia välipohjia ja -seiniä on rakennettu paljon, sillä alkuperäiset huonetilat muuttuivat lähes täysin.

Ratakiskoja vahvistuksena

Purkutyöt alkoivat helmikuussa 2019. Vanhimman rakennuksen rungon havaittiin olevan joiltain osin huonokuntoisempi kuin oli oletettu. Siihen oli esimerkiksi tehty edellisissä remontissa talotekniikan reitityksiä, joita ei ollut tuettu asianmukaisesti.

– Konttorista jäi jäljelle julkisivun ja keskirungon tiilimuurit sekä porrashuone. Kaikki orgaaninen materiaali purettiin, kertovat työpäällikkö Timo Valpola ja hankesuunnittelupäällikkö Ville Laankoski NCC Suomi Oy:stä.

Ruokalan ja oppilaskoulun runko on tiili- ja betonirakenteinen, jossa välipohjarakenteena on alalaattapalkisto. Vanhojen rakennusten rungoissa, muun muassa aukkojen tukena, on käytetty runsaasti VR:llä hyvin saatavissa ollutta materiaalia eli ratakiskoja. 

Välipohjien ja -seinien kantavuudessa paljastui poikkeamia vanhoihin suunnitelmiin nähden. Osa rakenteista vaati vahvistuksia peruskorjauksen aikana.

Uusin rakennuksista eli toimistotalo on ontelolaattainen betonielementtitalo.

Kaavavaatimuksena oli, että Konttorin uudet välipohjat tehdään puusta, mikä toi haasteita paloturvallisuutta ajatellen. Iso urakka oli myös monimuotoisen vesikaton puu­rakenteiden ja pellitysten uusiminen. Katolle rakennettiin yksi uusi kattolyhty.

Arkkitehti piirsi muista rakennuksista erillään olevaan Konttoriin 19 hotellihuonetta alkuperäisen ikkunajaon mukaisesti. Ylimpään kerrokseen tehtiin sviitit, joiden vino sisäkatto noudattaa ulkokaton muotoa ja antaa huoneille persoonallisen ilmeen. Ullakkokerroksen käytävässä on alkuperäinen aaltoileva kappaholvikatto.

Suojelu kohdistui vanhimpien rakennusten julkisivuihin ja kattomuotoon. Muun muassa vanhat palotikkaat oli säilytettävä. Konttorin porrashuoneen kaiteet ovat alku­peräiset. Värikkäät, Helsinki- ja rautatie­aiheiset kattomaalaukset ensimmäisen kerroksen eteisaulassa ja porrashuoneen katossa ovat 1950-luvulta. 

Uutta suunnittelua edustavat poistumistieportaat Konttorin eteläpäädyssä sekä sisäänkäynnin katos pohjoispäädyssä. Osa Konttorin ikkunoista oli poistettu aiemmissa remonteissa, ja ne korvattiin uusilla, vanhan mallin mukaan tehdyillä ikkunoilla. Muut vanhojen osien ikkunat kunnostettiin ja toimistotalon ikkunat vaihdettiin uusiin.

Arkkitehti piirsi muista rakennuksista erillään olevaan Konttoriin 19 hotellihuonetta alkuperäisen ikkunajaon mukaisesti. Ylimpään kerrokseen tehtiin sviitit, joiden vino sisäkatto noudattaa ulkokaton muotoa ja antaa huoneille persoonallisen ilmeen.

Idea kattobaarista syntyi matkan varrella

Uuden hotellin vastaanotto, myymälä ja oleskelutila löytyvät Ruokala ja Oppilas­koulu -rakennuksen ensimmäisestä kerroksesta. Sisääntuloaulan seinissä on näkyvissä rouheaa tiilipintaa.

Hotellihuoneet sijaitsevat toisessa ja kolmannessa kerroksessa. Kellarikerrokseen avautuu hotellin ja lähialueen asukkaita palveleva ravintola. Kellarissa ovat myös sauna, kuntosali ja muutama neuvotteluhuone. 

Ravintolan lattia on kiillotettua betoni­pintaa, seinissä on vihreää klinkkeriä. Uusi esteetön sisäänkäynti on tehty pihan puolelle. 

– Tässä rakennuksessa oli otettava huomioon vaihteleva huonekorkeus. Toisessa kerroksessa se oli poikkeuksellisen korkea, Varis huomauttaa.

Huonejaon suunnittelu on täälläkin lähtenyt liikkeelle ikkunajaosta, ja hotellioperaattori on pyrkinyt maksimoimaan huoneiden määrän. Pääsuunnittelijan suurin haaste on ollut talotekniikan sovittaminen kiinteistöihin. Uusia märkätiloja oli lisättävä huomattava määrä.

Ruokala-rakennuksessa ja siinä kiinni olevassa toimistorakennuksessa on yhteensä 127 huonetta. 

Laatikkomaisen toimistorakennuksen huonejako ei lainkaan vastannut hotellia, joten täälläkin jouduttiin purkamaan väliseiniä ja rakentamaan uusia. Rakentamisen yhteydessä syntyi hotellin väelle idea kattobaarista hotellin ylimpään kerrokseen. Katolla ollutta ilmanvaihdon konehuonetta oli mahdollisuus pienentää, joten baari ja sitä kiertävä terassi voitiin rakentaa. 

Hotellin kattobaarista, joka sijaitsee nelikerroksisen toimistotalon katolla, avautuu aivan uudenlainen maisema Konepajan alueelle Vallilaan ja Linnanmäen puoleiseen Alppiharjuun.

Entistä järven pohjaa

Konepajan alue oli vielä 1800-luvun alussa veden alla, sillä paikalla sijaitsi Suvilahteen laskeva Sörnäisten järvi. Järveä alettiin kuitenkin kuivattaa, ja vuoteen 1850 mennessä alue oli jo niittyä ja viljelymaata. 

Ei siis ihme, että kaikki 1900-luvun alkupuolen konepajarakennukset on rakennettu puupaalujen päälle: vesijättömaalle tehtiin miesvoimin paalutuksia ja perusmuureja. 

– Alueen vanhimmat rakennukset on perustettu puupaalujen varaan, uudemmat ovat teräsbetonipaaluilla tai ratakiskoista tehdyillä teräspaaluilla, kertoo kohteen rakennesuunnittelusta vastannut Heikki Aronen Sitowise Oy:stä.

Urakan aluksi paalujen kuntoa selvitettiin ja pohjaveden pintaa seurattiin. Paalujen todettiin olevan hyvässä kunnossa, sillä ne olivat syvällä hapettomassa tilassa. 

– Puupaalujen on oltava kokonaan veden alla hapettomassa tilassa tai niiden lahoamisprosessi alkaa, Aronen sanoo.

Jotta puupaalut pysyisivät jatkossakin kunnossa, tehtiin kahden vanhimman rakennuksen alle käänteinen salaojajärjestelmä: ratkaisussa ylimääräinen vesi johdetaan imeytyskenttään. Järjestelmä vie pois ylimääräisen veden mutta ei kuivata rakennusten pohjaa.

Rakennusten puupaalutukset olivat erilaiset. Konttorissa oli paalujen päällä puuarinarakenne, jonka varaan oli ladottu luonnonkivimuuri. Muurin päälle oli muurattu rakennuksen kantavat tiiliseinät. Alapohjana oli alun perin puurakenteinen rossipohja, joka muutettiin tässä peruskorjauksessa teräs­betonirakenteeksi. Ruokalassa paalujen päälle oli valettu betonilaatta. 

Puupaalujen sekaan ei haluttu laittaa teräspaalutusta, sillä se olisi voinut häiritä maa­perää ja vanhojen paalujen kantavuutta. Siten uutta hissikuilua varten alapohjaan tehtiin vekselipalkki, joka siirtää hissikuilun kuormat välipohjan ja peruspohjan puupaaluille. Puupaaluilla oli ylimääräistä kapasiteettia, koska osa raskaista väliseinärakenteista oli purettu pois.

Urakan yhteydessä rakennuksiin tehtiin kunnallistekniikan liittymät sekä veden että kaukolämmön ja -jäähdytyksen osalta. Rakennukset olivat aikaisemmin liitettyinä Kone­pajan omaan voimalaan.

Teksti Marja Hakola | Kuvat Mikael Lindén

FacebooktwitterredditpinterestlinkedinmailFacebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Näköislehden tilaus

Haluatko Projektiuutiset näköislehden sähköpostiisi?

Tilaa näköislehti sähköpostiisi tästä >>