Teksti: Jaana Ahti-Virtanen Kuvat: Mikael Lindén
Kun Nordea Henkivakuutus Suomi Oy:n omistamassa kiinteistössä Fabianinkatu 6:ssa vuokralla ollut ympäristöministeriö muutti pois, tiloja mietittiin toimisto- tai asuinkäyttöön. Ravintoloistaan ja hotelleistaan tunnetun Royal Ravintoloiden Kasperi Saari näki kuitenkin rakennuksen mahdollisuudet boutiquehotellina. Hotelli F6:n rakennuttamisesta päätettiin vuonna 2014, rakentaminen alkoi toukokuussa 2015 ja valmista oli kesällä 2016.
Hotellihankkeen arkkitehti-, pää- ja sisustussuunnittelusta on vastannut arkkitehti- ja sisustusarkkitehtitoimisto Puroplan Oy. Rakennuttajakonsultiksi valittiin Rakennuttajatoimisto Demaco Oy ja tavoitehintaisen projektinjohtourakan pääurakoitsijaksi Lipsanen-konserniin kuuluva Rakennus Oy Antti J Ahola.
F6:n sisääntuloaulan yhteydessä on aamiaisravintola-baari ja vastaanotto sekä niiden päällä hotellihuoneita neljässä kerroksessa. Sisäpiha on kaksiosainen: ensin kulmikas mutteripiha, jossa on ranskalaisen katukahvilan tunnelmaa ja jonka ympärillä on hotellihuoneita toisesta kerroksesta viidenteen kerrokseen. Mutterin kautta päästään puutarhapihalle, jonka piharakennuksessa on hotellihuoneita. Alimman kerroksen huoneissa on oma sisäänkäynti ja terassi.
Puutarhapihan kaukolämmöllä lämmitettävät käytävät pysyvät sulina talvellakin, ja lumi saa kinostua turistien iloksi käytävien viereen pihan keinonurmialueille. Urakoitsijan ehdotuksesta pihaeristys tehtiin huovalla ja piellä, kun rakenteiden piti pysyä matalina, jotta kaadot toimivat suunnitellusti.
Kellarikerroksessa on henkilökunnan sosiaalitilat, liinavaatehuolto sekä asiakkaiden käyttöön tarkoitettu kuntosali.
– Meillä ei ollut teemaa tätä tehdessä, emme haluakaan sitoutua sellaiseen. Silti pieni sirkus- tai tivoliaihe kulkee läpi tilojen. Tämä on tyylikäs, mutta hauska hotelli. Täällä on huoneissa, käytävillä, aulassa ja sisäpihalla asioita, jotka saavat ihmisen hymyilemään. Tähän ei kyllästy, sisustusarkkitehti Jaakko Puro sanoo. Puroplanista F6-tiimissä olivat mukana myös arkkitehdit Vesa Olkkola, Nina Isojärvi ja sisustusarkkitehti Minna Keltto.
Puroplan suunnitteli hotelliin runsaasti kalusteita, muiden muassa aamiaistilan puisen pöydän, joka illalla muuttuu baaritiskiksi, kun tilasta tulee helsinkiläisten suosikiksi noussut Runar-baari. Hotellin irtokalusteita, somistusta ja valaisimia on hankittu ympäri maailmaa, myös design-huippuja on mukana.
Rakennuksen julkisivu on suojeltu. Siihen Puro ja hotellin operaattorit olisivat toivoneet samaa voimakasta terrakotan sävyä kuin on mutteripihan seinissä, mutta kaupunginmuseo päätti väritutkimuksen jälkeen, että julkisivun oikea väri on vaaleankeltainen ja oikea maali kalkkimaali, josta aiheutui kolmen viikon lisätyö.
– Saatiin kuitenkin ensimmäisen kerran Helsingissä läpi raidalliset markiisit, Puro toteaa hymyillen.
Käyttäjän vahva visio
Sekä Jaakko Puro että hankkeen projektipäällikkö Mikael Wichmann Demacolta toteavat, että tilojen tulevalla käyttäjällä oli vahva visio tavoitteesta, mikä ohjasi arkkitehtuuri-, sisustus- ja toiminnallista suunnittelua.
– Teimme tätä käyttäjälle, ei kiinteistönomistajalle, siinä on ihan eri näkökulma, Wichmann toteaa. Wichmannin mukaan tavoitehintainen projektinjohtourakka sopii hyvin saneerauskohteeseen, jossa tulee aina tarvetta muutoksiin; suunnittelua ja hankintoja täytyy voida kehittää urakan aikana.
Vaativa kohde juoksutti projektinjohtajaa paikalla lähes päivittäin, eikä yllätyksiltä vältytty.
– Yritimme saada hyvän kuvan mittatarkkuudesta, mutta varsinkaan mutterihuoneiden mitat eivät stemmanneet eikä pihankaan rakenne vastannut vanhojen suunnitelmien kuvia, Wichmann kertoo.
Silti hän toteaa, että F6 ei ole kovin monimutkainen rakennus; hotellihuoneet asettuvat pää- ja piharakennuksessa melko siististi päällekkäin. Rakenteellisia muutoksia tehtiin vähän, mutta esimerkiksi mutteripihaa ympäröivien hotellihuoneiden aukkojen päälle rakennettiin vahvistuspalkit.
Wichmann pitää F6:n kehityshanketta toimistosta hotelliksi kohtuullisen kustannustehokkaana.
– Pohjan tilajakoa on hyödynnetty, kantavat rakenteet tukivat tätä hanketta. Kaikista rakennuksistahan saa mitä tahansa, mutta pitää ymmärtää, mitä se maksaa. Kesken projektin Royal Ravintolat myi hotelliliiketoimintansa Kämp-konsernille. F6 siirtyi samassa yhteydessä Saaren perheen ja yrityskumppanin omistukseen.
– Silloin palattiin alkuperäisiin suunnitelmiin, joita oli trimmattu hankkeen alussa urakkakyselyä varten. Aulan tilajako meni uusiksi, hissit päätettiin sittenkin kunnostaa ja samassa kuilussa olleet kaksi vanhaa hissiä korvattiin yhdellä uudella. Ikkunoista piti kunnostaa vain osa, mutta lopulta tilaaja halusi kaikki ikkunat kunnostettaviksi. Urakkamuoto mahdollisti tämän, mutta aikataululle tuli haasteita, Wichmann toteaa.
– Rakennusurakoiden alkupään aikataulutus pitää saada yhtä tavoitteelliseksi kuin lopussa. Hotellihankkeessa aikataulu on a ja o: huoneita aletaan myydä puoli vuotta ennen avajaispäivää, Wichmann sanoo. Toinen mietittävä asia on talotekniikkajärjestelmien yhteensovittaminen.
– Nykyään ostetaan suuria talotekniikkakokonaisuuksia, mutta ne toteutetaan pienempinä paloina, eikä yhteensopivuus ole itsestään selvää. Tekniikan saaminen toimimaan oikein heti alusta on haaste.
Talotekniikalla tehdään hotellivieraiden mukavuus
F6 on liitetty kaukolämpöön ja kaukojäähdytykseen. Olemassa ollut lämmönjakoverkosto hyödynnettiin, lämmönsiirrin vaihdettiin ja venttiilit remontoitiin.
– Kaukolämpöpaketti uusittiin, koska lämmintä vettä tarvitaan hotellissa paljon enemmän kuin toimistossa, LVIA- ja jäähdytyssuunnittelusta vastannut Jussi Ainamo Sweco Talotekniikasta kertoo.
Jäähdytystä jaetaan puhallinkonvektoreilla, koska niiden kapasiteetti riittää vaativien hotellivieraiden tarpeisiin.
Huonevaraus- ja rakennusautomaatio ovat yleensä erilliset järjestelmät. F6:ssa ne on yhdistetty: kun asiakas astuu huoneeseen, ja laittaa avainkorttinsa paikalleen, konvektori käynnistyy.
– Huonetta ei jäähdytetä aktiivisesti, kun se ei ole käytössä. Paras tapa säästää energiaa on olla käyttämättä sitä, Ainamo toteaa. Avainkortilla talotekniikka käynnistyy perusasetusten mukaan, mutta asiakkaalla on mahdollisuus säätää lämpötilaa ja valaistusta.
Vesi- ja viemärinousut kulkevat käytävän varrella avattavan oven takana, jotta ne ovat jatkossa huollettavissa ja korjattavissa rakenteita rikkomatta. Samaan paikkaan on keskitetty vuodonilmaisimet.
Toimistokäyttöä palvellut ilmanvaihdon konejako sopi hotelliinkin. Ullakolla on hotellin ilmanvaihtokone, joka uusittiin, ja yleisten tilojen ilmanvaihtokoneet ovat kellarissa.
Lämmötalteenotto on glykolipohjaista, eli ei parasta mahdollista vuosihyötysuhteen kannalta, mutta muulle ei Ainamon mukaan ollut tilaa.
Huoneiden ja käytävien ilmanvaihtokanavat ovat paloturvallisuus- ja äänisyistä erilliset.
Raitisilmamäärät ovat hotellihuoneissa yli rakentamismääräyskokoelman normin. Raitisilma otetaan mahdollisimman kaukaa kadusta, ylhäältä hotellin sisäpihalta, tehokkaiden suodattimien kautta.
Urakoinnin ahdas rako
Pääurakoitsijana toiminut Rakennus Oy Antti J.Ahola on kokenut vaativien kohteiden korjausrakentaja.
– Tyypillinen keskustaurakka, meillä näitä on jatkuvasti. On vain työmaa, ei sitä palvelevia alueita logistiikkaa varten, työpäällikkö Raimo Railio toteaa.
– Se tarkoittaa, että työmaalla osataan järjestellä asioita, mutta henkilöstölle se asettaa paljon vaatimuksia: ympäristö ei ole aina miellyttävä, työmaatilat kärsivät, joskus on kontista vesi poikki, Railio jatkaa. Parhaimmillaan työmaalla työskenteli yhtä aikaa 65 henkeä.
F6-hanke käynnistyi massiivisilla purkutöillä toukokuussa 2015.
–Päämassojen purussa meni kolmisen kuukautta, ja pienimuotoisia purkutöitä oli pitkin urakkaa. Purkuun sisältyi asbestitöitä, muita erityisiä ongelmajätteitä ei tullut vastaan, vastaava työnjohtaja Jarmo Laitinen kertoo.
Urakan aikaisia muutoksia osattiin odottaa.
– Suunnitelmat tehtiin, kun tilan vuokralaiset olivat vielä paikalla. Silloin ei pääse riittävästi avaamaan rakenteita. Kun vuokralaiset lähtivät, tulivat rakennusmiehet samalla sisälle. Urakan aikana tulee yllätyksiä. Siksi tälläkin työmaalla oli suunnittelukokoukset kahden viikon välein, kun esimerkiksi tekniikalle haettiin reittejä, Railio kertoo.
Urakan aikaisiin muutoksiin kuului hotellin edustan jalkakäytävä. Se aiottiin aluksi jättää ennalleen, mutta myöhemmin se päätettiin pinnoittaa graniittilaatoilla, lämmittää ja asentaa sen laitaan pollarit. Jalkakäytävän lämmitys on aulan siivouksen ja pintojen kannalta tärkeää; suola ja hiekka naarmuttaisivat aulan lattiaa.
– Jalkakäytävän muutokset toivat lisää säpinää, kun niitä töitä ei voinut tehdä yhtä aikaa julkisivun maalaamisen kanssa. Kaikki ulkopuoliset työt tehtiin keväällä 2016. Onneksi oli hyvät kelit rakentaa, silti jouduimme loppuaikana tekemään ylitöitä, Jarmo Laitinen sanoo.
Raimo Railio muistuttaa, että tilaajan kannattaa miettiä, minä vuodenaikana työmaa kannattaa aloittaa.
– Sitä mietitään liian vähän. F6 valmistui kesällä, ja se on hyvä: julkisivutöihin päästiin keväällä. Jos kohteen pitää olla valmis jouluna, tulee julkisivuongelma, koska niitä töitä ei voi tehdä liian aikaisin, kun muu rakentaminen on vielä kesken, eikä julkisivutöitä ei voi tehdä syksyn sateissa.
Urakoitsija luovutti hotellin tyytyväisenä.
– Tästä voi olla ylpeä, saimme käyttäjältäkin kehut luovutusvaiheessa. Arkkitehti ohjeisti urakan alussa, että nyt tehdään Suomen paras hotelli. Ja sen me teimme.
