Teksti: Tommi Salo, Kuvat: Petteri Kivimäki
Vanha päiväkoti seisoi Jyväskylän Holstissa näyttävällä paikalla, mutta se ei hallinnut isännän ottein maisemaa. Kun päiväkodin toiminnot siirrettiin muualle, paikalle päätettiin rakentaa hoivakoti.
Attendo Holstinpuiston hoivakodin rakennus valmistui toukokuussa. Kaksikerroksinen, vaalea tiiliverhoiltu talo otti paikkansa kaupunkikuvallisesti merkittävästä paikasta isännän tai emännän tavoin.
– Moni ihminen näkee paikan kulkiessaan sen ohi, joten mietimme tarkasti, kuinka esitämme rakennuksen ohikulkijoille. Paikka itsessään kertoi paljon vastauksia siihen, miten rakennus saadaan soveltumaan tontille, kohteen pääsuunnittelija Jarkko Kontinen Arkkitehtipalvelu Oy:stä sanoo.
– Paikkana tämä on toimiva. Se on lähellä kaupungin keskustaa hyvien kulkuyhteyksien varrella kuitenkin rauhallisella alueella, rakennuttajana toimineen Tyvene Oy:n rakennuttajapäällikkö Pekka Karsimus toteaa.
Holstinpuiston hoivakodista rakennettiin oikea koti tavallista tai tehostettua palveluasumista tarvitseville ikäihmisille.
Hoivakodissa on yhteensä 66 paikkaa. Asukkaille rakennettiin 52 kappaletta 25 neliömetrin huoneita ja 14 kappaletta 30 neliömetrin huoneita, joissa on oma keittovarustus. Isommat huoneet soveltuvat esimerkiksi pariskunnille.
Jokaisella hoivakodin asukkaalla on oma huoneensa, jossa on valmiina kattovalaisin, moottoroitu sänky ja paloturvalliset verhot. Suihkutiloissa on säädettävät kalusteet. Muuten asukkaat voivat sisustaa huoneensa omannäköisekseen kodiksi.
Tiloja voi muunnella tarpeen mukaan
Holstinpuiston hoivakoti suunniteltiin ja rakennettiin kolmisakaraiseen muotoon mäennyppylän kainaloon. Rakennusta lähestytään hieman vilkkaamman Kolikkotien puolelta. Talon taakse jää siten täysin rauhallinen sisäpiha.
Hoivakodin korkein kohta on rakennuksen keskellä. Katot laskevat kaikkia sivusakaroita kohti. Ilmanvaihdon konehuone sijoitettiin juuri korkeimpaan kohtaan vesikaton alle.
Rakennuksen siivissä on asumisen tilat ja keskellä oleskelu- ja ruokailutiloja sekä valmistuskeittiö. Lisäksi jokaisen siiven päässä on oma pieni oleskelutila.
– Tiloja voidaan yhdistää seiniä avaamalla. Näin saadaan käyttöön isompaa yhteistä tilaa, Kontinen sanoo.
Yhteisten tilojen muunneltavuus on yksi osoitus palveluasumisen muuntojoustavuudesta, jota rakennuksessa korostettiin.
– Kerroskorkeus on normaalia suurempi ja monin paikoin rakennuksessa on tavallista avoimempaa tilaa, rakenne- ja elementtisuunnittelusta vastanneen Sweco Rakennetekniikka Oy:n projektipäällikkö Jan Kuntsi sanoo.
Arkkitehti Kontisen mukaan käytävätilat pyrittiin rakennuksessa minimoimaan, jotta kaikki neliöt pystyttiin käyttämään oleskelutiloihin ja asukkaiden huoneisiin. Käytävän seiniin tehtiin pientä polveilua, millä saatiin tavallaan korostettua jokaisen huoneen omaa sisäänkäyntiä.
Tilojen tehokasta käyttöä asukkaiden näkökulmasta vahvistaa sekin, ettei rakennukseen tehty yhtä työhuonetta lukuun ottamatta toimistotiloja.
Huoneissa ei ole omia parvekkeita, mutta ranskalaiset ikkunat avaavat asukkaille lähiympäristöä. Pihalle näkee helposti vaikka omasta sängystä, sillä ikkunapinnat on jatkettu alas asti.
Yhteisiin tiloihin suunniteltiin tilavat parvekkeet, joille on helppo kulkea liukuovien kautta.
Punainen tiili toi taloon maustetta
Holstinpuiston hoivakoti on ulkoa pääväritykseltään valkoinen. Ympäristön muissa rakennuksissa on kuitenkin punatiiltä, ja samaa tuotiin mukaan uuteenkin rakennukseen. Punatiili on näkyvillä muun muassa parvekkeilla.
Sisältä seinät on pääosin maalattuja. Osaa seinistä koristavat isokokoiset, näyttävät maisematapetit. Sisällä on seinämateriaaleina käytetty myös viilurakenteita.
Hoivakodin rakennuksessa on betonirunko ja rapattu tiiliverhous. Julkisivussa on hyödynnetty osaksi peltimateriaalia.
Hoivakodin rakentamisessa käytettiin maanvaraisia laattoja ja välipohjassa lämpölattiaa.
– Talo tulee olemaan tasalämpöinen, pääurakoitsijan Rakennus K. Karhu Oy:n työpäällikkö Juha Palomäki arvioi.
Sisätilan auloihin asennettiin kuivapuristettua laattaa, muiden tilojen lattiat ovat mattoja. Kosteat tilat laatoitettiin.
Hoivakodin sisustussuunnittelusta vastasi Cisneros & Terho Arquitectosin Hanna Terho ja pihasuunnittelusta Pista Oy:n Ulla Karjalainen.
Rakennushankkeella oli suhteellisen tiukka aikataulu, mutta kaikki saatiin valmiiksi suunnitellusti. Rakennus oli luovutusvalmis toukokuussa, ja pihatyöt valmistuivat lopullisesti kesäkuun puolivälissä.
Töitä pystyttiin tekemään limittäin
Töiden sujuvuutta edisti se, että työmaa jaettiin kahdeksaan lohkoon. Jokaista lohkoa pystyttiin työstämään omanaan ja aikataulullisesti limittäin muiden kanssa.
– Yksi siipi huputettiin, ja sisätyöt päästiin aloittamaan sääsuojan alla. Pääsimme tekemään muuraustyöt hyvissä ajoin, kun ei tarvinnut odottaa vesikaton valmistumista. Kaikki työvaiheet oli suunniteltu tarkasti ennakkoon, Palomäki korostaa.
Töitä auttoi osaltaan hyvä maapohja, johon ei tarvinnut tehdä paalutuksia. Päiväkodin vanhojen perustusten osalta tehtiin maanvaihtoja ja vieressä ollutta kumpua leikattiin hieman.
Jan Kuntsi sanoo, että rakennusurakan suunnittelussa ja toteutuksessa huomioitiin Terve talo -kriteeristön mukaisesti mahdolliset riskitekijät.
– Hoivakodin rakennus on tehty normaalia vaativamman tason mukaan. Rakenteissa on otettu huomioon sadan vuoden ajanjakso. Materiaalivalinnoissa korostettiin kestäviä ja riskittömiä ratkaisuja, Kuntsi kertoo.
Huoneista mitataan koko ajan lämpöä
Hoivakodin suunnittelussa isoja ohjenuoria ovat turvallisuus ja käytettävyys. Käytettävyyttä on haettu esteettömyyttä korostamalla ja tekemällä tiloista mahdollisimman helppokäyttöiset. Tämän vuoksi esimerkiksi kylpytiloissa on säädettävät vesikalusteet ja saunaan pääsee vaikka tuolin tai sängyn kanssa.
Jokaisesta asuinhuoneesta mitataan reaaliaikaisesti lämpötilaa. Mittaustiedot viedään suoraan rakennusautomaatiojärjestelmään, minkä ansiosta voidaan optimoida lämmitysjärjestelmän toimintaa ja havaita mahdolliset ongelmatilanteet. Kosteista tiloista mitataan lattian pintalämpötilaa.
– Yhteistilojen ilmanvaihtoa säädetään tarpeen mukaisesti ilmanlaadun perusteella, LVI-, rakennusautomaatio- ja sähkösuunnittelusta vastanneen Sweco Talotekniikka Oy:n suunnittelupäällikkö Heljo Hakulinen sanoo.
Ulkovalaistusta seurataan ulkovaloisuuslähettimellä ja säädetään tarpeen mukaan. Holstinpuistossa on kiinnitetty erityistä huomiota energiatehokkuuteen. Sitä haetaan lämmitysjärjestelmän hybridiratkaisulla, jossa päälämmitysmuotona on maalämpö ja sen tukena kaukolämpö. Tavoitteena on hyödyntää uusiutuvaa energiaa mahdollisimman paljon sekä rakennuksen lämmityksessä että jäähdytyksessä. Rakennuksen energiatehokkuutta on parannettu myös led-valaistuksella.
Toiminta pitää ikäihmiset virkeinä
Holstinpuiston hoivakoti on ensimmäinen Attendon teemahoivakoti Keski-Suomessa. Ulkoilu- ja puutarhateema näkyy Holstinpuistossa sisätiloissa, piharatkaisuissa ja erityisesti päivien sisällöissä. Ajatuksena on tarjota asukkaille mahdollisuus toiminnalliseen ulkoiluun ja luontoelämyksiin.
– Aktivoiva ympäristö, ulkoilu, puutarhanhoito sekä kulttuuri- ja taide-elämykset lisäävät elämänlaatua ja tuovat iloa arkeen. Puutarha ja kasvit tuovat monille mieleen mukavia muistoja lapsuudesta ja nuoruudesta. Ensimmäiset kokemukset teemallisista hoivakodeista ovat olleet erittäin hyviä, Attendo Oy:n yhteyspäällikkö Meri-Tuuli Hudson sanoo.
Ulkoilu- ja puutarhateemaiset hoivakodit ja toiminta niissä on suunniteltu siten, että asukkaat voivat osallistua kukkien ja muiden kasvien kasvattamiseen joka vaiheessa istutuksesta kasvun seurantaan ja hoitoon asti.
– Käsillä tekeminen on monille tärkeää. Taimien kastelu tai rikkaruohojen nyppiminen voi olla hyvin odotettua aktiviteettia. Asukkaat osallistuvat toimintaan oman kuntonsa ja kiinnostuksensa mukaan, Hudson korostaa.
Attendo Holstinpuiston hoivakoti, Jyväskylä
Rakennusaika: 5/15–5/16
Bruttoala: 3500 neliötä
Rakennuttaja: Tyvene Oy
Arkkitehti: Arkkitehtipalvelu Oy
Pääurakoitsija: Rakennus K. Karhu Oy
Rakennesuunnittelija: Sweco Rakennetekniikka Oy
LVIAS-suunnittelija: Sweco Talotekniikka Oy
