Hoidettavuus keskiöön terveiden rakennusten suunnittelussa
Kaikki tilat, joissa työskentelemme, opiskelemme, hoidamme lapsiamme ja ikääntyneitä läheisiämme edellyttävät puhtautta. Niissä mahdollistetaan itse varsinainen toiminta. Siksi on tärkeää, että ne olisivat terveellisiä ja turvallisia käyttäjilleen. Liian usein tämä ei toteudu.
Kiinteistöjen ylläpidon suunnitteluun tulisi panostaa itse rakennusten suunnittelun, remontoinnin ja rakennusaikaisen puhtaanapidon aikana. Näin varmistettaisiin terveellisempien rakennusten elinkaaren alusta lähtien. Hyvä ja terveellinen rakennus vaikuttaa merkittävästi käyttäjiensä työtehoon ja terveyteen sekä tietysti kiinteistön elinkaarikustannuksiin. Nykyiset suunnitteluratkaisut uusienkaan kiinteistöjen rakentamisessa ei ota riittävästi huomioon hyvän ylläpidon edellytyksiä ja ratkaisuja. Tämä tulee ilmi uusimmassa Puhtaustiedon tekemässä tutkimuksessa.
Puhtaustieto Oy toteutti kyselyn ylläpitopalvelujen tilanteesta Suomessa vuonna 2017. Kyselyssä selvitettiin, miten johtavat puhtauspalveluja tuottavien yhteisöjen ja yritysten työnjohto näkee nykyisen puhtauspalvelujen keskeiset osa-alueet.
Vastaajien määrä oli 259. Edustamiensa julkisyhteisöjen ja yksityisten yrityksien vastaajien suhde oli 75 %/20 % ja lisäksi yleishyödyllisiä yhteistöjä 6 %. Tiloina he vastasivat keskeisesti oppilaitoksien ja päiväkotien (66 %), terveydenhoitolaitoksien ja sairaaloiden (44 %), hoivalaitoksien (44 %), toimistojen ja virastojen (67 %) ja muita tilojen (44%) ylläpidosta. Toimialueena oli pääkaupunki ja Etelä-Suomi yli 30 %:lla ja muu Suomi noin 70 %:lla.
Huonot pintamateriaalit ja ahtaus vaikeuttavat ylläpitoa
Kysely paljasti, että suurin epäkohta tilojen hoidettavuuden näkökulmasta ovat ylivoimaisesti huonokuntoiset tai tarkoitukseensa sopimattomat pinnat. Materiaalien kirjo ja tekstiilipintojen lisääntyminen on vaikeuttanut puhtaanapitoa. Suurina haasteina koettiin myös tilojen ahtaus, kalusteiden suuri määrä, hoidettavuuden ja ylläpidon kannalta riittämätön ja epäkäytännöllinen tilasuunnittelu, huono sisäilma ja vaikea aikatauluttaminen tilojen hoidon näkökulmasta.
Hyvinä asioina tai melko hyvinä asioina puhtaanapidon ammattilaiset sen sijaan kokivat palveluun liittyvät työohjeistukset, työhön perehdyttämisen ja ammatillisen johtamisen/osaamisen.
Huolestuttavina asioina koettiin henkilöstön ikääntyminen, työvoiman saanti ja kilpailutuksen kireys.
Kiinteistöjen ylläpidon suunnittelijoiden koulutukseen tulisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Uudet materiaalit, kalusteet, tilaratkaisut, sisustus, tekniikka ja erilaiset talotekniset järjestelmät haastavat kansallisomaisuutemme hoidon ja mikä tärkeintä tiloissa toimivien henkilöiden terveyden.
-Ammattimaisesti toteutettu rakennusten suunnittelu puhtauden ja hoidon ylläpidon suhteen pidentää terveellisen rakennuskannan elinkaarta, pienentää ylläpidon kustannuksia ja siten lisää rakennusterveyttä merkittävästi sekä parantaa varsinaista toimintaa tiloissa. On merkillisen lyhytnäköistä, ettei rakennusten suunnittelussa oteta vieläkään riittävästi huomioon rakennuksen käytönaikaista hoidettavuutta ja ylläpitoa. Materiaalivalinnat, suunnitteluratkaisut ja siivous- ja huoltokeskustilojen suunnittelussa ja riittämättömyydessään vaikuttavat ylläpitopalvelujen toimintaan ja kustannuksiin. Syyt ja seuraukset ovat hyvin helppo nähdä: suoja-aineella käsittelemätön kivi/betonilattia imee itseensä pysyvästi kaiken lian, koneellistamisen mahdollisuudet tilojen puhtaanapidossa hupenevat, paljaat ilmastointiputket keräävät yläpölyjä, vuosiksi vaihtamatta jääneet ilmanvaihtolaitteiden suodattimet ja -kanavat syytävät tehokkaasti epäpuhtauksia si säilmaan. Myös erikoiset kalustevalinnat ja pinnat lisäävät kustannuksia, Puhtaustieto Oy:n toimitusjohtaja Marjatta Lausjärvi muistuttaa.
Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan koulutus- ja ammattilehtitalo Puhtaustieto Oy järjestää vuosittaiset Huipputapahtuma-kehittämispäivät Finlandia-talolla 16.-17.3.2017. Huipputapahtuma tuo yhteen lähes sata julkisen ja yksityisen sektorin puhtaus- ja hygienia-alan vaikuttajaa pohtimaan alan tilaa, tulevaisuutta ja mahdollisuuksia osana yhteiskunnan laajempaa toimintaympäristöä. Kaksipäiväisen tapahtuman ohjelma käsittelee tämän yhteiskunnallisesti merkittävän työllistäjän ja monipuolisen alan kenttää lukuisten case- ja asiantuntijaesitysten kautta. Mukana ovat mm. Helsingin rakennus- ja ympäristötoimen johtava apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri, Senaattikiinteistöjen sisäolosuhde- ja energiaerityisasiantuntija Pasi Pipatti, ISS Palveluiden Innovation Manager Harri Nikander, Aikakausmedian liittojohtaja Mikko Hoikka, Diacor Terveyspalvelut Oy:n asiakkuus- ja asiakaskokemusjohtaja Jutta Tikkanen ja Postin Kotipalvelut-yksikön johtaja Petri Kokkonen sekä Di gital Robot Finlandin kehitysjohtaja Timo Pässilä.
