Historiallisesta toimitalosta ylellinen asuintalo
Töölön Kesäkatu on tuttu osoite monille radion kuuntelijoille, sijaitsihan siellä Yleisradion toimitalo vuodesta 1968 aina vuoteen 1993 asti. Arvokas rakennus muutettiin vaativassa hankkeessa asuintaloksi alkuperäistä arkkitehtuuria kunnioittaen.
Pitkien käytävien varrella ei ole enää toimistohuoneita, eikä kellarista löydy äänitysstudioita. Yleisradion legendaarisen pääjohtajan Eino S. Revon työhuoneesta ei ole jäljellä muuta kuin ikkunoista avautuva upea näkymä Seurasaarenselälle.
Alkuperäistä 1960-luvun toimistotaloarkkitehtuuria voi ihailla rakennuksen julkisivuissa, pääsisäänkäynnissä, valoisassa ala-aulassa ja kauniissa porrashuoneissa.
Yleisradio osti Sibeliuspuiston vieressä, Mechelininkadun ja Merikannontien välissä sijaitsevan tontin jo vuonna 1955. Televisiotoiminnan nopea kasvu lykkäsi uuden radiotalon rakentamista. Kun Kesäkadun toimitalo vihdoin valmistui vuonna 1968, voitiin saman katon alle sijoittaa yli 500 Yleisradion toimihenkilöä. Pääkonttorin viereen oli kaavailtu myös erillisiä studioita ja konserttisaleja, mutta ne jäivät toteuttamatta.
Modernin rakennuksen suunnitteli arkkitehti Kurt Simberg (1913-1984), jonka käsialaa on myös Töölössä sijaitseva vuonna 1953 valmistunut funkkistyylinen Svenska Handelshögskolan eli Hanken.
Yleisradion Linkki-lehdessä kuvailtiin vastavalmistunutta toimitaloa seuraavasti: ”Talo on 128 metriä pitkä ja noin 20 metriä leveä. Siinä on kellarikerroksen lisäksi 8 kerrosta. Varsinaisissa toimistokerroksissa, joita ovat 2.-7. kerrokset, kulkee pituussuunnassa kaksi pitkää käytävää”. Käytäviä oli kirjoittajan mukaan yli 1,5 km, ja niiden varrella lähes 400 toimistohuonetta.
Yleisradion toimintojen muutettua Pasilaan vuonna 1993 rakennuksessa toimi Suomen ympäristökeskus eli Syke vuoteen 2018. Auratum Asunnot Helsinki Oy:n omistuksessa rakennus on ollut vuodesta 2016. Ennen kauppaa Auratum teki kiinteistökehitystyötä kehittäen asemakaavaa mahdollistamaan muutoksen asuinrakennukseksi.
– Tavoitteenamme on ollut tehdä Töölön Kesäkadusta Suomen hienoin asuntokohde, sanoo aluejohtaja Janne Hietala Auratumista. Asuintalo, joka sijaitsee kävelymatkan päässä Soutustadionista, Hietaniemen uimarannalta, Taivallahden tenniskentiltä ja Café Regatasta, on Hietalan mukaan herättänyt runsaasti kiinnostusta. Ensimmäiset asukkaat muuttivat taloon joulukuun puolivälissä.
Sykähdyttävää henkeä
Laadukkaan rakentamisen ja korkealuokkaisten materiaalien lisäksi Auratum on panostanut asukkaiden yhteisiin tiloihin, sisustukseen ja kalustukseen. Pohjoiseen avautuvan julkisivun pääsisäänkäynti on säilytetty alkuperäisessä asussaan: lasiovien messinkiosat on uusittu, mutta tuulikaapin messinkiprofiilit ovat alkuperäiset.
Avara, lähes neljän metrin korkeuteen ulottuva ala-aula muistuttaa ylellisen hotellin aulaa. Lattiassa on alkuperäinen kalkkikivilaatoitus, ja alkuperäiset ovat myös sisustusarkkitehti Leena Kolisen Yleisradiolle suunnittelemat komeat kattovalaisimet.
Suojellut aulatilat on yhdistetty asukkaiden yhteiseksi olohuoneeksi, jonne on kulku niin talon pohjois- kuin eteläpuolelta. Janne Hietalan mukaan yleiset tilat luovat yhteisöllisyyttä ja kertovat samalla talon historiaa ja tarinaa.
Historiaan ei ole kuitenkaan jääty kiinni, vaan tilat ovat saaneet uutta ilmettä Puroplan Oy:n sisustusarkkitehti Jaakko Puron valitsemista materiaaleista, väreistä, valaisimista ja kalusteista. Seinien puupanelointi, lattian mustavalkoinen laatoitus, turkoosinväriset sohvat, korituolit, lattiavalaisimet sekä kabinettitilan tummasävyinen viidakkoaiheinen tapetti ovat Puron mukaan tarkoitettu luomaan tilaan sykähdyttävää henkeä.
– Yleisradion aika näkyy talon palkistoissa, pilareissa ja ensimmäisen kerroksen puisessa alakatossa. Se mikä on uutta, näyttää uudelta. Toimme tilaan lisää lämpöä, luonnonläheisyyttä ja räväkkyyttä, Puro kertoo.
Ensimmäisen kerroksen länsipäädystä löytyvät kuntosali sekä ylellinen spa-osasto saunoineen, uima-altaineen ja elämyssuihkuineen. Yleisiin tiloihin kuuluvat myös pyöräkellari, pesutupa ja Smartpost-automaatit. Pohjakerroksen Mechelininkadun puoleisessa päässä on kaksi vuokrattavaa liiketilaa.
Talon hisseillä pääsee suoraan rakennuksen kellaritasoon, josta on käynti pihakannen alla olevaan autohalliin.
Hyvät lähtökohdat suunnittelulle
Arkkitehti Jukka Linko Arkkitehtiryhmä A6 Oy:sta sanoo, että rakennuksen käyttötarkoituksen muutos on aina kiinnostava suunnittelutehtävä. Toimisto on aiemmin vastannut muun muassa Kone Oy:n entisen pääkonttorin muutoksesta asuintaloksi Munkkiniemessä.
– Kun käyttökelpoisen rakennuksen alkuperäinen toiminta loppuu, on tärkeää löytää sille hyvä uusi käyttötarkoitus. 50 vuotta vanhan betonirunkoisen rakennuksen tekninen käyttöikä ei ole päättymässä, vaikka rungossa olisikin korjattavia osia, Linko toteaa.
Itse asuntojen suunnittelussa lähdetään liikkeelle olemassa olevan, tyypillisesti syvärunkoisen rakennuksen ominaisuuksista ja mitoista.
– Lähtökohtana on rakennuksen ja sen kantavan rungon mitat ja suojeltavissa rakennuksissa yleensä myös ikkunajako. On mietittävä, minkälaiset asunnot juuri tähän rakennukseen sopivat parhaiten. Näin saattaa syntyä uusia ja mielenkiintoisia oivalluksia ja persoonallisia ratkaisuja, Linko kertoo.
Asumisen kannalta on keskeistä, että kohteen sijainti on houkutteleva. Siinä mielessä Kesäkatu on Lingon mukaan erinomainen kohde. Auratumin toive pääsuunnittelijalle oli, että taloon tulee erikokoisia, hyviä asuntoja. Lingon mukaan sekin oli miellyttävä lähtökohta suunnittelulle.
Ulkoseinän pilasterit tarjosivat luonnollisen jaon huoneistoille. Rakennuksessa on 146 asuntoa, joista pienin on kooltaan 38 neliötä ja suurin 220 neliötä. Monet asunnoista ovat tilavia kaksioita. Isoimmat asunnot sijaitsevat kerrosten päädyissä, ja nämä asunnot aukeavat useampaan suuntaan. Jokaisessa huoneistossa on parveke, osassa jopa kaksi. Kahdeksannen kerroksen asunnoissa on kattoterassin lisäksi lasitetut vilpolat.
Yleisradion aikaan kerroksissa oli kaksi pitkää käytävää, nyt kerroksissa on yksi, kolmen porrashuoneen jakama käytävä, josta on kulku asuntoihin. Suurin osa asunnoista avautuu yhteen suuntaan joko pohjoiseen korttelipihalle tai etelään, jossa sijaitsee 1930-luvulla rakennettu Taivallahden kasarmialue.
Huoneistojen väliset seinät ovat teräsrankaisia kipsilevyseiniä. Kipsirakentaminen olikin mittava urakka kohteessa, kertoo työpäällikkö Toni Sundberg Skanska Talorakennus Oy:stä.
Asukkaat saivat valita rakennuttajan tarjoamista sisustuskonsepteista mieluisimman. Keittiöön on asennettu kotimaiset keittiökalusteet, pesuhuoneissa on valmiina pyykinpesukoneet ja kuivausrummut.
Kaikissa asunnoissa on asuntokohtainen lämmöntalteenotolla varustettu ilmanvaihtokone. Laite on siististi piilossa omassa komerossaan. Rakennus on liitetty sekä kaukolämpö- että kaukokylmäverkkoon. Asunnoissa on vesikiertoinen lattialämmitys. Viilennys saadaan aikaan huoneistokohtaisilla puhallinkonvektoreilla.
Arkkitehti Jukka Lingon mukaan suunnittelua helpotti, ettei asunnoissa ole pattereita vaan lattialämmitys. Näin esimerkiksi parvekkeisiin voitiin laittaa lasiliukuovet. Parvekkeiden lattiasta kattoon ulottuvat lasiseinät tuovat pienempäänkin huoneistoon runsaasti valoa.
Kevytrakenteiset parvekkeet
Simbergin suunnitteleman rakennuksen erityispiirteisiin kuuluvat pitkien julkisivujen pilarit ja nauhaikkunat. Kun hankkeen yhteydessä rakennuksen etelä- ja pohjoisjulkisivuille asennettiin teräsrunkoiset parvekkeet, muuttui talon ulkonäkö huomattavasti.
– Parvekkeiden lisääminen oli tärkeää rakennuttajalle. Ne kiinnostavat ostajia ja lisäävät asumisen laatua. Parvekkeiden rakentamisen mahdollisti jo vuonna 2014 tehty kaavamuutos, jonka yhteydessä sovittiin sallituista muutoksista ja suojeltavista asioista yhdessä kaavoittajan ja kaupunginmuseon kanssa. Tässä hankesuunnittelussa oli keskeisessä roolissa arkkitehti Timo Vormala, Jukka Linko kertoo.
Parvekkeet on toteutettu mahdollisimman siroina ja läpinäkyvinä, jotta talon alkuperäinen hahmo näkyisi parvekkeiden takaa. Ne on Lingon mukaan asennettu systemaattisesti samanlaisina pitkien julkisivujen osalta siten, että julkisivujen pystysuuntaiset pilasterit ja vaakasuuntaiset ikkunanauhat ja umpiosat jäävät näkyviin.
Parvekkeiden rakenteet ja tuennat olivat haasteellisia rakennesuunnittelijalle, kertoo projektijohtaja Joni Tuomi Insinööritoimisto Lauri Mehto Oy:stä.
– Parvekkeiden oviaukot leikattiin ulkoseinälinjojen reunapalkkeihin, joten palkit täytyi tukea rakenteellisesti. Parvekkeita ei voitu perustaa perinteiseen tapaan omille perustuksille, joten ne ripustettiin rakennusrunkoon. Kuorman lisäämisen kanssa täytyi olla tarkkana vanhojen runkorakenteiden kapasiteetin vuoksi. Tästä syystä parvekkeet tukirakenteineen toteutettiin mahdollisimman kevyinä ja yksittäin rakennusrunkoon ripustettuina, Joni Tuomi kertoo.
Uusi julkisivu
Rakennuksen vanha julkisivu purettiin ja uusittiin alkuperäistä muistuttavaksi. Paikalla valetun betonirungon varaan oli aikoinaan kiinnitetty kuorielementit, joiden pintaan oli kiinnitetty Oy Wärtsilä Ab:n Arabian-tehtaan valmistamat lasitetut klinkkerilaatat.
Skanskan Toni Sundbergin mukaan vanhoja keraamisia laattoja oli osin pudonnut ja osin suojattu kanaverkoilla. Vanhat klinkkerilaatat purettiin pois ja tilalle asennettiin uudet, kuitubetonista valmistetut vastaavat elementit. Niiden ulkopintaa uritettiin, jotta ne muistuttaisivat alkuperäisiä laattoja.
– Kaikki työt tehtiin rakennuttajan tahdon mukaisesti sääsuojan alla. 350 kiloa painavat kuitubetonielementit saatiin nostettua vinssin avulla paikoilleen rungon ja sääsuojan välissä, Sundberg kertoo.
– Haasteena tässä oli rakennuksen ulkonäön ja mittasuhteiden säilyttäminen: suojellun julkisivun ulkopinnan tuli pysyä samassa tasossa kuin aikaisemmin. Tästä syystä elementit jouduttiin suunnittelemaan poikkeuksellisen ohuina kuitubetonielementteinä, rakennesuunnittelusta vastannut Joni Tuomi toteaa.
Uudet elementit kiinnitettiin rakennusrunkoon kohteeseen suunnitelluilla erikoiskiinnittimillä. Koska uudet laatat olivat ohuempia ja kevyempiä kuin vanhat, voitiin ulkoseinään lisätä lämmöneristettä.
Vaativiin julkisivutöihin kuului myös ulkoseinälinjoja kannattelevien primääristen ulokepalkkien betonivaurioiden korjaustyö.
Huolitellut piha-alueet
Töölöläiskiinteistön pihasuunnittelusta vastasi maisema-arkkitehti Marja Mikkola Sitowise Oy:stä.
Tuloksena on huoliteltu ja laadukas piha, jonka lukuisat perennat, pensaat, sipulikasvit ja alppiruusut odottavat ensi kesää. Rakennuksen eteläpuolella, entisen asfalttisen autokannen tilalla on nyt kivetty piha, jota koristavat aaltoilevan muotoiset, kookkaat istutusaltaat. Altaiden reunat on tehty ruostuvasta teräslevystä.
Siellä täällä on puisia penkkejä, joihin voi istahtaa ihailemaan istutuksia tai muuten levähtämään.
Merikannontien puoleisessa päätyyn on pystytetty pergola, jonka köynnösten peittämään suojaan pääsee vilvoittelemaan suoraan spa-osastosta. Päädyssä on myös leikkikenttä keinuineen ja hiekkalaatikkoineen.
Rakennuksen pohjoispuolella suuret istututussaltaat on sijoitettu säännöllisin välein pitkälle julkisivulle. Ne korostavat pääsisäänkäynnin paikkaa ja antavat sille juhlavuutta.
Teksti: Marja Hakola | Kuvat: Mikael Lindén
