Rakennusryhmä koostui ennen laajennustöitä kolmesta osasta: Vuonna 1908 valmistuneesta myöhäisjugendia edustaneesta rakennuksesta ja tämän vuonna 1925 valmistuneesta laajennusosasta, joka edusti pohjoismaista klassisismia. Näiden lisäksi Helsingin Työväenyhdistys rakennutti kortteliin vuonna 1955 toimistorakennuksen, joka edustaa modernismia.
Töiden yhteydessä rakennettiin uutta ja saneerattiin yhteensä noin 13 500 neliömetriä. Kaikkiaan Paasitornissa on noin 20 000 neliömetriä tilaa. Toisiinsa yhteydessä oleviin vanhoihin rakennuksiin liitettiin uusi rakennus, joka tuli korttelin sisäpihalle. Hotellikäyttöön tullut uusi osa sointuu kauniisti väri- ja muotomaailmaltaan sisäpihan vanhaan miljööseen.
Kokouskeskuksella oli selvä tarve majoituspalveluihin, joita uudessa hotellirakennuksessa ja hotellikäyttöön saneeratuissa kokouskeskuksen laajennusosan ja toimistokiinteistön tiloissa tarjoaa Scandic. Töitä edeltäneessä esiselvityksessä Scandic muun muassa havaitsi, että kantakaupungissa ei juuri ole parvekkeellisia hotellihuoneita. Uuteen Scandic Paasi -hotelliin parvekkeellisia huoneita saatiin rakennetuksi 43 kappaletta. Hotellissa on huoneita kaikkiaan 170.
Suurin osa parvekkeellisista huoneista on uudisrakennuksessa sisäpihan puolella. Kadun puolen kuudenteen kerrokseen tehtiin parveke kaikkiin huoneisiin. Kadun puolen julkisivua myös avattiin hotellin vastaanoton kohdalla lasiseinän avulla.
– Aiemmin kiinteistöä ruokittiin sen ulkokehältä. Nyt tehtiin mittavat maanalaiset tilat, joiden kautta huoltoliikenne hoidetaan. Saimme myös uusia hissejä tavaralogistiikan hoitamiseen, Helsingin Työväenyhdistys ry:n toimitusjohtaja Jorma Bergholm kertoo.
Rakennusten suojelustatus toi haasteita jo suunnitteluun. Arkkitehti Mikko Summanen Arkkitehtitoimisto K2S Oy:stä kertookin, että kaupunginmuseon kanssa käytiin tiivistä dialogia.
Hän kertoo, että esimerkiksi hotellin neljännen ja viidennen kerroksen käytävien maalikerrosten alta on kaivettu esiin alkuperäinen värisävy. Myös alkuperäiset ovet on täällä säilytetty. Hotellihuoneiden nykyaikaiset palo- ja äänieristysvaatimukset on toteutettu rakentamalla käytäväoven ja varsinaisen huoneen oven väliin pieni välieteinen.
Kerroksellista arkkitehtuuria
– Tässä on käytetty arvokasta vanhaa arkkitehtuuria nykyaikaisen kokonaisuuden osana. Näin on syntynyt kerroksellista, mielenkiintoista arkkitehtuuria. Vanhaa täydentää uusi, Summanen sanoo.
Uudisosan materiaalit ja muotomaailma sitovat rakennuksen sisäpihan miljööseen. Uudisosan pintamateriaaliksi on valittu luonnonvalkoinen Wienerbergin varta vasten muotoilema tiili.
Uudisosan kaksoisjulkisivu kätkee taakseen kaupunkihotellissa harvinaiset parvekkeet. Ulkoasultaan lähes pitsimäinen julkisivu koostuu ovaalireikäisistä tiilistä, joiden rakenne mahdollistaa harjaterästukemisen.
Hotellin lisäksi syntyi kolme uutta kokoustilaa, joista suurin nimeltään ”Sirkus” vetää 300 henkeä. Sirkus-teema näkyy myös hotellin sisustuksessa, jonka on suunnitellut ruotsalainen Stylt Trampoli AB. Sisustus on uniikki ja on saanut inspiraation niistä värikkäistä historian henkilöistä ja tapahtumista, jotka ovat vaikuttaneet alueella viimeisen 150 vuoden ajan. Kokouskeskuksen sisustuksen suunnitteli K2S ja aamiaisravintolan sisustuksen Sisusto Oy Irma Lehtokari.
Historiasta löytyi sirkuskin
– Siltasaaren historia näkyy tämän stoori-hotellin sisustuksessa muun muassa tapettien kuvioinnissa. Paikan värikkääseen historiaan kuuluu myös sirkus, joka toimi 1800-luvun lopussa ja 1900-luvulla yhteensä kaksikymmentä vuotta. Siltasaarenkatukin oli vuoteen 1938 asti nimeltään Sirkuskatu, hotellinjohtaja Krista Syväkari kertoo.
Syväkarin mukaan materiaalivalinnoissa on kunnioitettu Scandic-konseptille tärkeitä näkökulmia, kuten ympäristöystävällisyys ja paloturvallisuus. Hotelli sai muun muassa Joutsenmerkin heti hotellin avaukseen.
Kolmeen eri rakennukseen sijoittuva hotelli on Syväkarin mielestä persoonallinen, mihin vaikuttaa paikan lisäksi myös se, että huoneet ovat yksilöllisiä. Hän kertoo, että jo ensimmäisen kuukauden aukiolon aikana hotellille on tullut kanta-asiakkaita, joille voi suositella seuraavaa vierailua varten jotain toisenlaista huonetta.
Syväkari on sitä mieltä, että arkkitehdit ovat tehneet loistavaa työtä, kun rakennuksesta toiseen siirtyminen on huomaamatonta. Liikkuminen on hänen mukaansa asiakkaille sujuvaa ja selkeätä.
Rakennusryhmän sisäpihalla erottuu kolme Bergholmin valolammikoiksi kutsumaa suurta valoikkunaa, joiden kautta alapuolelle rakennettu kerros saa päivänvaloa ja kosketuksen ulkoilmaan. Summanen toteaa, että valolammet mahdollistivat kokouskeskuksen uuden toiminnallisen sydämen luomisen.
Työpaikka taideteoksessa
– Tähän työpaikkaan sisältyy se etu, että saan olla töissä taideteoksessa, Bergholm sanoo.
Taideteoksen luonnetta korostaa se, että vanhimmat rakennusosat ovat SR1-suojelukohteita ja vuonna 1955 valmistunut rakennusosa SR2-kohde.
Paasitorni oli rakennustöiden ajan jatkuvassa käytössä. Kokousvieraille aiheutettiin Bergholmin mukaan melua, vilua ja pölyä, mutta nälästä näiden ei tarvinnut kärsiä, sillä kiinteistön ravintolat toimivat. Aiemman kolmen ravintolan lisäksi on vielä uuteen maanalaiseen kerrokseen valmistunut neljäs, joka toimii hotellin aamiaisravintolana ja tarvittaessa kokousten tilausravintolana.
Vuoden 1925 rakennusosaan tehdyssä hotellissa on noudatettu pieteetillä rakennussuojelun vaatimuksia. Summanen kertoo, että esimerkiksi hotellin käytävien maalikerrosten alta on kaivettu esiin alkuperäinen värisävy. Myös alkuperäiset ovet on täällä säilytetty. Hotellihuoneiden nykyaikaiset palo- ja äänieristysvaatimukset on toteutettu rakentamalla käytäväoven ja varsinaisen huoneen oven väliin pieni välieteinen.
Tontin rakennusoikeus tuli käytetyksi
Hankkeessa rakennuttajakonsulttina toimineen Rakennuttajatoimisto HTJ Oy:n projektijohtaja Pentti Schroderus kertoo, että Paasitornin kongressipalveluiden tueksi tarvitun majoituspalveluiden lisäyksen myötä tontin vapaa rakennusoikeus tuli käytetyksi. Rakennuttajakonsultti vastasi työmaan rakennus- ja taloteknisestä valvonnasta. Schroderus toteaa, että rakennuksen suojelumääräykset aiheuttivat lisäkustannuksia rakentamiselle. Tämä näkyi esimerkiksi suojeltujen pintojen erityisessä kohtelussa sekä talotekniikan reitityksissä.
– Kohteen haasteita olivat liikenteellisesti keskeinen sijainti toimivan katuverkon ja naapurirakennusten puristuksessa, sisäpihalle korttelin keskelle ahtaaseen paikkaan rakennettava uudisrakennus ja kellaritiloihin, viereisen merenpinnan alapuolelle, ulottuneet mittavat tilamuutostyöt. Nämä tietenkin vaativat suunnittelutyöltä merkittävää lisäpanostusta. Talotekniikan uudistaminen ja sovittaminen suojeltuihin vanhoihin kivirakenteisiin tiloihin oli paikoitellen hankalaa, Schroderus sanoo.
Kiinteistökehittäminen onnistui Schroderuksen mukaan hienosti. Tämä näkyy toimivina ratkaisuina sekä uusien tilojen tehokkaassa käytössä.
Vaativia detaljeja rakennesuunnittelussa
Rakennusurakasta vastasi Skanska Talonrakennus Oy ja rakennesuunnittelusta Konstru Oy. Konstrun projektipäällikkö Jari Hyötyläinen pitää laajaa kokonaisuutta haastavana kohteena, jossa oli paljon vaativia detaljeja. Hotellin uudisosan alapuolella sijaitsevat iso kokoustila ja huoltopiha. Yläpuolinen rakennus on kannatettu pitkillä palkeilla ja seinillä, jotka tukeutuvat massiiviseen teräsliittopilariin. Palkkien päällä on hotellin kantavat seinälinjat.
– Hotellin runko tehtiin paikallavaluna. Näin saatiin muotoilluksi kaarevat ulkoseinät. Vanhalle puolelle tehtiin uusia aukkoja uutta talotekniikkaa varten. Samalla vahvistettiin vanhoja rakenteita ja reittejä, Hyötyläinen kertoo.
Hotellin alapuolisen kokous- ja ravintolakerroksen alle louhittiin huoltokerros. Kaikkiaan louhosta tuli noin 5 000 m3. Huoltokerros on merenpinnan alapuolella, minkä vuoksi sen kallioseinämät piti injektoida vesitiiviiksi.
