elsingin alla kulkeva energiatunneli. Kuva: Helen

Helenin biolämpölaitoksen siirtoyhteyteen kokeiltiin robottihitsausta

Energiayhtiö Helen on rakennuttanut Vuosaareen biolämpölaitoksen, jonka kaukolämpöteho on noin 260 megawattia. Lämmönsiirtoyhteys on rakennettu Helsingin alla kaupungin halki kulkevaan, eri toimijoiden yhteiskäytössä olevaan energiatunneliin. 

elsingin alla kulkeva energiatunneli. Kuva: Helen

KVL-Tekniikka valikoitui kilpailutuksen perusteella toimittamaan lämmönsiirtoyhteydestä noin 10 kilometrin osuuden Vuosaaresta Pukinmäkeen. Hitsaustyöprojekti kesti puolitoista vuotta,ja se luovutettiin asiakkaalle heinäkuun lopussa tänä vuonna.  

– Käytännössähän rakensimme putkea yhteensä 20 kilometriä, koska kaukolämmössä tarvitaan lämpimälle vedelle menoputki ja jäähtyneelle paluuputki, KVL-Tekniikan toimitusjohtaja Jukka Pykäläinen toteaa. 

– Lämmönsiirtoyhteyden tuli olla valmis ennen biolämpölaitoksen kuumakoetusvaihetta, jotta biolämpölaitoksen tuottama teho saadaan siirrettyä kaukolämpöverkkoon  ja biolämpölaitos saadaan otettua käyttöön lämmityskauden 2022 – 2023 aikana. Aikataulu ei olisi sallinut tunninkaan myöhästymistä. Täytyy kiittää KVL-Tekniikkaa, että heidän toimituksensa valmistui jopa hiukan etuajassa, Helenin Head of Energy Platform Lauri Utriainen sanoo.  

Siirtoyhteyden rakentamisessa käytettiin 5000-kiloisia, 18 metriä pitkiä ja metrin halkaisijaltaan olevia putkia. 

– Kehitimme projektia varten räätälöidyn, nosturilla varustetun ajoneuvoyhdistelmän, jonka avulla putket saatiin kuljetettua maan päältä tunneliin ja nostettua ne lavetilta putkikannakkeiden päälle, Pykäläinen kertoo. 

Projektissa testattiin muun muassa erilaisia hitsauslaitteita, joita optimoitiin suurten putkien teräslaatuihin ja hitsauksen lisäaineisiin. Lisäksi pilotoitiin robottiavusteista hitsaamista. Kyseessä oli MIG-hitsauksen prototyyppilaite, jota Helen ja KVL-Tekniikka ovat olleet mukana kehittämässä.

– Robottien avulla hitsaaminen soveltuu parhaiten suoriin saumoihin, jossa ei tarvita paljoa pysty- tai vaakasuuntaisia heittoja. Mutta kokonaan robotit eivät tämän pilotoinnin tuloksena tule koskaan ammattitaitoisia hitsareita korvaamaan, Utriainen toteaa. 

– Suurin etu tuleekin siinä, että kun hitsaussauma tehdään kolmeen kertaan, niin riittää, että ihminen tekee pohjaksi ensimmäisen sauman ja robotti voi tehdä kaksi jälkimmäistä, mikä nopeuttaa työtä mukavasti ja työn jälki on tasaista, Jukka Pykäläinen sanoo.