Koulujen peruskorjauksissa talotekniikan uusimisella on yleensä merkittävä osuus, ja näin oli myös Hansakallion koulun kohdalla. Uudisosan liittäminen alkuperäiseen rakennukseen lisäsi koulun tilakapasiteettia yli kaksinkertaiseksi, ja antaa mahdollisuuden lisätä oppilasmäärää tulevina vuosina.
Harjannostajaisia vietettiin viime syyskuussa, ja uudistuneeseen kouluun päästiin siirtymään helmikuussa hiihtoloman jälkeen. Naapurikaupunginosassa oleviin väistötiloihin koululaiset kulkivat sen aikaa bussilla.
Uudet tilat, uusi piha
Hansakallion koulu on L-kirjaimen muotoinen rakennusmassa, jonka toisen siiven muodostaa alkuperäinen 1950-luvun koulurakennus, ja toisen uudisrakennus. Sekä julkisivuissa että sisätiloissa uutta sopeutettiin alkuperäiseen muoto- ja värimaailmaan.
Uudisosa sisältää ruokasalin valmistuskeittiöineen, liikuntasalin, sekä luokkatiloja. Liikuntasali toimii myös juhlasalina, jossa katsomo taittuu salin takaosaan liikuntakäytössä. Salin toiseen päähän voidaan rajata näyttämö, johon äänentoistolaitteet ja soittimet kulkevat helposti viereisestä musiikkitilasta.
Entisen liikuntasalin paikalle rakennettiin kirjasto, atk-tilat sekä ympäristötieteiden laboratorio. Alkuperäinen näyttämö sai jäädä paikalleen, ja sitä hyödynnetään erilaisiin esiintymisharjoituksiin.
Vastakkaiselle puolelle, entisen ruokasalin paikalle suunniteltiin lasiseinäinen ryhmätyötila, ja osittain sen taakse kuvataideluokka sekä tekstiilityöluokka. Nämä tilat muodostavat yhdessä tapahtumatoriksi nimetyn avoimen oppimisympäristön.
Koulun toiminta on jaettu soluihin, joilla on omat sisäänkäyntinsä uusitulta pihalta. Vanhalla osalla solussa 1 on esiopetuksen ja pienempien koululaisten kotiluokat. Uudella puolella solussa 2 on luokkien 3.- 6. tilat. Uusi pääsisäänkäynti suunniteltiin vanhan ja uuden osan nivelkohtaan ruokasalin välittömään läheisyyteen.
Opettajainhuone ja toimistot sijoitettiin vanhan osan ensimmäiseen kerrokseen, laajennuksen nivelosan läheisyyteen. Oppilashuolto sai tilat näiden alapuolelta 0-kerroksesta, johon sijoittuu myös teknisen työn tilat ja muutamia perusluokkia.
– Oppilaita koulussa on nyt alle 300, mutta läheisten asuinalueiden kasvun myötä oppilaiden määrää voidaan kasvattaa 450 asti. Koulussa tulee jatkossa olemaan yhä enemmän pienryhmiä, joiden tilatarpeisiin varauduttiin uudistustöissä, kertoo Hansakallion koulun rehtori Jarmo Jääskeläinen.
Alkuperäiseen henkeen
Hansakallion koulun hanke oli yksi kolmesta samaan aikaan käynnissä olleesta elinkaarihankkeesta Espoossa. Hankkeesta laadittiin ensin luonnospiirustukset, joiden perusteella urakoitsija valittiin urakkakilpailulla.
Urakoitsija tuli mukaan suunnitteluun siinä vaiheessa, kun alettiin suunnitella työpiirustuksia. Urakoitsijan rooli oli tavallista aktiivisempi, koska urakoitsija vastaa rakennuksesta pari vuosikymmentä tästä eteenpäin.
Suunnittelijoina toimineet arkkitehdit Aarne von Boehm ja Matti Sten Arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm Oy:stä kokivat merkkirakennuksen peruskorjauksen ja laajentamisen haasteellisena.
– Arkkitehti on luonnollisesti aina tyytyväinen, kun lopputulos vastaa tavoitteita. Hansakallion koulun kohdalla koettiin hyvänä, että vanhassa koulun osassa voi yhä aistia rakennuksen alkuperäisen hengen. Tästä syystä paneuduimme perusteellisesti rakennuksen historiaan ja alkuperäisiin suunnittelulähtökohtiin.
Hienovarainen peruskorjaus
Arkkitehtien Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema Hansakallion koulu on arvorakennus, ja se on Espoon sisäisellä koulujen priorisointilistalla arvotettu yhdeksi merkittävimmistä. Hienovaraisen peruskorjauksen tavoitteena oli säilyttää alkuperäinen miljöö, ja mahdollisuuksien mukaan palauttaa alkuperäistä miljöötä muuttuneilta osiltaan.
Rakennuksen huonekorkeudet olivat matalat, joten nykypäivän tekniikan sovittaminen kouluun oli vaativa tehtävä. Etenkin ilmanvaihtokanavien saaminen nykyiseen runkoon tuotti paljon pohdintaa. Ilmanvaihtokoneet sijoitettiin kellariin, mutta kanavien siirrot tehtiin loivan, hieman korotetun vesikaton alla.
Koulun tontti viettää useampaan suuntaan. Vanha osa sijaitsee länsirinteessä, ja laajennus sijoitettiin etelärinteeseen. Näin voitiin säästää piha-alueeksi tontin keskeinen, osittain kallioinen kukkula.
Kukkulan takana on koulun vanha urheilukenttä, jonka käyttöä ovat rajoittaneet koulun tilanahtautta helpottamaan tuodut siirtokelpoiset koulupaviljongit. Laajennuksen myötä paviljongeista voidaan luopua, ja kenttä kunnostetaan pihatöiden yhteydessä.
Hansakalliossa uudisosan ja alkuperäisen koulun korkeusero ratkaistiin sijoittamalla laajennus vanhaa osaa alemmaksi. Tällä tavalla räystäät saatiin keskenään sopusointuun, ja laajennus jatkaa luontevasti olemassa olevaa rakennusta.
Laajennusosaan, uuden ja vanhan liittymäalueelle sijoitettiin portaiden lisäksi hissi, joka välittää liikenteen eri tasoilla olevien kerrosten välillä.
Normaalia elementtitekniikkaa
Hansakallion koulun uudisosan perustustapaa jouduttiin muuttamaan pariin kertaan kallion monimuotoisuuden takia, kertoo kohteen rakennesuunnittelija, diplomi-insinööri Päiviö Tammiaho, Insinööritoimisto Kimmo Kaitila Oy:stä.
– Uudisosan ja vanhan osan perustusten tasoeron takia uudisosan kellarikerrosta jouduttiin madaltamaan, jotta rakenteet saatiin tehtyä, ja kulku osien välillä kyseisellä tasolla onnistui. Samoin talotekniikan vetoja jouduttiin tilanpuutteen takia viemään ulkokautta.
Uudisrakennuksen pystyrungon muodostavat betonitäytteiset teräsputkipilarit, ja osittain kantavat seinät, jotka myös toimivat jäykistävinä rakenteina. Vaakasysteemi oli deltapalkkien varaan tehty ontelolaatasto. Liikuntasalin seinät tehtiin paikalla valaen, jotta seiniin suunnitellut aukot saatiin parhaiten tehtyä.
Uudisosan porrashuoneen kokonaisuus oli vaikeasti hahmoteltava, ja kantavien rakenteiden määrittäminen aiheutti tavanomaista enemmän töitä. Portaan rakenteen mallintamiseen käytettiin apuna tietokonetta.
Alkuperäisen koulurakennuksen vanhat vauriot olivat aiheuttaneet veden tulon vanhan osan kellarikerrokseen. Jotta vedet saatiin ohjattua pois seinän vierestä, pihanpuolen seinän liittyminen kallioon tiivistettiin, ja muotoiltiin uudelleen.
Korkoeroja rakennusosien välillä
Rakennusosien väliset korkoerot ja palorajat toivat haastetta rakentajillekin. Rakennussuojelun näkökohdat rajoittivat vanhan osan kattokoron nostoa, ja peruskorjattavan osan ullakolle jäi näin ollen niukasti tilaa uudelle tekniikalle.
Peruskorjauksien sisältämät odottamattomat asiat käsitellään ja ratkaistaan ajallaan, ja rakentaminen voi jatkua häiriintymättä, perustelee työpäällikkö Riitta Jokivuo NCC Rakennus Oy:stä.
– Suurimmat haasteet Hansakallion koulun peruskorjauksessa ja laajennuksessa rakennusurakoinnin näkökulmasta olivat sopimusmallin toteuttaminen sekä projektinjohtourakoinnin että 20 vuoden kunnossapidon osalta.
Käytännön päivittäinen haaste oli oppilaiden liikkuminen rakennustyömaan ohi kaksi kertaa päivässä, mikä otettiin huomioon alueen rajaamisessa ja merkitsemisessä. Pimeimpään vuodenaikaan, kun raskaita ajoneuvoja liikkui paljon alueella runkovaiheessa, oli NCC:n työnjohtoa lisäksi valvomassa liikenteen sujuvuutta.
