Haahtela-tarjoushintaindeksi 2022:n mukaan hintojen nousu on yli 30 vuotta kestäneessä seurannassa ennätyssuuri. Haahtelan mukaan hintojen nousu liittyy raaka-aineisiin, ilmastokriisiin ja energian kallistumiseen.
Haahtelan mukaan ilmastokriisi ja siirtyminen tietoyhteiskuntaan ovat luoneet rakenteellisia muutoksia teolliseen ja yritysten toimintaan. Raaka-aineista on pulaa ja niiden hinnat ovat jyrkässä nousussa, kun kysyntä ylittää tarjonnan. Rakennusteollisuuden kehityspyrkimykset tuottaa aiempaa hiilineutraalimmin perinteisiä rakennustuotteita on laajentanut ja lisännyt rakennustuotteiden kallistumista.
Energia on kallistunut huomattavasti päästöttömän tuotannon vähyyden ja päästökaupan vuoksi, Haahtelan selvityksessä todetaan. Rakentamista jarruttavat myös työvoiman puute ja koronakriisi. Hintojen nousu on ollut Haahtela-indeksin yli 30 vuotta kestäneessä historiassa ennätyssuuri ennätysajassa.
Rakennusyritysten kannalta tilanne on hankala, Haahtelan selvityksessä todetaan. Kiinteä- tai kattohintaisissa urakoissa hintatason nousu kesken rakennusajan heikentää katetasoa ja muutenkin riskialttiissa peruskorjaustoiminnassa saattaa johtaa tappiolliseen toimintaan. Samoin voi Haahtelan mukaan käydä, jos lopputuote on myyty jo suunnittelupöydällä kuten asuntojen perustajaurakoinnissa on tapana. Näitä on kompensoitava uusien hankkeiden katetasoa kohottamalla.
Kun hankkeiden urakkatarjouksiin ja perustajaurakointikohteiden käynnistymiseen tulee epävarmuutta ja riskilisää, se kohottaa tarjoushintoja entiusestään. Tämä on Haahtelan muykaan näkynyt selvästi pääkaupunkiseudulla ja muutamissa kasvukeskuksissa, joissa rakennetaan paljon. Rakentamisen hintakehityksessä alueelliset erot ovat huomattavasti kasvaneet.
Haahtelan selvityksen mukaa on mahdollista, että rakennustoiminnan selvä ja nopea kallistuminen yhdistettynä pyrkimyksiin päästä eroon rahan tarjonnasta nollakorkoineen johtavat rakentamisen ennustetun määrän pienenemiseen aiottujen hankkeiden lykkääntyessä tai peruuntuessa. Tämä tasaannuttanee nähdyn hinnannousun ja voi ensi vuonna kääntää sen jopa laskuun, kun materiaalien, työvoiman ja tarjouspyyntöjen ylikysyntä muuttuu ylitarjonnaksi.
