Vantaalla sijaitsevan viihdekeskus Flamingon yhteydessä olevan Break Sokos Hotel Flamingon majoituskapasiteetti lähes tuplaantui helmikuussa, kun uusi turkinpippurin muotoinen ja hehkuvan punainen laajennusosa Flamingo Wing avattiin.
Flamingo Wingin rakennuttajakonsulttina toimineen Rakennuttajatoimisto HTJ:n projektinjohtaja Pentti Schroderus kertoo, että uuden laajennusosan paikalle mietittiin alun perin kokonaan uutta hotellia, mutta tarjouskierroksen ja neuvottelujen jälkeen tilaaja päätyi lisämajoitustilojen rakentamiseen erilliseen siipeen.
Hotellin vastaanotto pysyy vanhalla puolella, ja laajennusosa liittyy olemassa olevaan hotelliin toisen kerroksen tasolla olevalla yhdyskäytävällä. Uudisosaan tulee ainoastaan majoitustiloja. Uusi bussiyhteys alkaa liikennöidä Flamingon ja lentokentän välillä, mikä parantaa Flamingon hotellin asemaa lentokenttähotellina.
Seitsemän kerroksen korkuisessa laajennusosassa on 232 uutta hotellihuonetta; hotellikokonaisuus on 540 huoneellaan nyt Suomen suurin hotelli. Jatkossa hotelli pystyy tuottamaan entistä isompia tapahtumakokonaisuuksia.
– Lisärakennus piti toteuttaa niin, että se ei häiritse ennestään olemassa olevaa hotellirakennusta. Vanhempi rakennusosa on harmaanmusta graniitti- ja lasipintainen rakennus, jonka kontrastiksi ja piristykseksi laajennusosaan otettiin turkinpippurin muoto ja punainen väri. Uudisrakennus tavallaan vetäytyy kehätieltä ja paljastaa vähitellen vanhemman rakennuksen olemuksen Kehä III:lta päin, kohteen perusidean luonnostellut
arkkitehti Kari Haroma Arkkitehtitoimisto Haroma & Partners OY:stä kertoo. Kohteen pääsuunnittelijana toimi Renni Haroma samasta toimistosta.
Julkisivun punainen pinta on toteutettu alumiinikaseteilla, jotka kiertävät myös pilareille nostetun alapohjan ympäri.
Yhtenä suunnittelun lähtökohtana oli, että uudisrakennusmassan ali piti päästä kulkemaan vanhoja liikennereittejä pitkin hotellin sisääntuloon ja kiinteistön vilkasliikenteiseen pysäköintitaloon.
– Rakennus perustettiin kalliolle suhteellisen tavanomaisesti. Rakennuksen tavallisesta poikkeava piirre suunnittelun kannalta on sen ylös nostaminen pilareille yhden kerroksen yli, jotta piha jää mahdollisimman vapaaksi liikenneväylille pilareiden välistä. Perusrungon joka toinen pilarilinja on poistettu rakennuksen alta, eli alas asti on tuotu vain joka toinen linja. Näin saatiin kohtuullisen suuret, noin 16–17 metriä pitkät jännevälit liikenneväyliä varten. Pilareiden päällä olevasta paikalla valetusta betonikannesta ylöspäin kantavina rakenteina on perinteinen liittopilari-deltapalkki-ontelolaattarunko, kohteen rakennesuunnittelusta vastanneen Sweco Rakennetekniikan toteutussuunnittelun projektipäällikkö Miika Kankaanpää kertoo.
Toisen kerroksen pilareille nostetussa alapohjassa ei käytetty usein hybridihankkeissa nähtyä tasakorkuista siirtolaattaratkaisua vaan laattapalkistoa.
– Rakenteessa on järeät kuormalinjoille sijoitetut betonipalkkirakenteet, ja koko laattapalkistorakenne tehtiin paikallavaluna. Rakenne on lähellä siltakansirakennetta paitsi että kuormat ovat pistemäisiä, Kankaanpää sanoo.
Myös rakennuksen yläpohjarakenne on tavallisesta poikkeava tyypiltään. Yläpohjana on kantava ontelolaatta ja sen päällä paksut kevytsoratäytteiset yläpohjarakenteet, jonne on piilotettu rakennusaineiset raitisilma- ja poistokanavat vesikattopinnan alle. Kattopinta haluttiin mahdollisimman siistiksi, koska korkeammasta hotelliosasta näkyy hyvin laajennusosan katolle.
Energiatehokkuutta
Kiinteistön omistaja Keskinäinen työeläkevakuutusyhtiö Varma on panostanut laajennuksen yhteydessä koko kiinteistökokonaisuuden energiatehokkuuteen. Kohteelle haetaan Breeam Very Good -ympäristöserti fikaattia. Uusien hiilidioksidilämpöpumppujen avulla pystytään ottamaan lämpöä talteen tehokkaasti kiinteistön ilmanvaihdosta ja jätevesistä. Kokoluokaltaan yhtä mittavaa jäteveden lämmöntalteenottojärjestelmää ei ole tätä ennen hyödynnetty Suomessa liikekiinteistössä.
Siipirakennuksessa on Are Sensus -talotekniikkajärjestelmä, joka näkyy muun muassa hotellihuoneiden katossa olevina suurina paneeleina. Ne tuottavat huoneisiin vedottoman lämmityksen ja jäähdytyksen energiaa säästävästi.
Lisäksi lisärakennuksen katolle asennetaan noin 130 aurinkopaneelia sekä aurinkolämpökeräimiä. Flamingon energiatehokkuushankkeeseen on saatu työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea, joka kattaa investointikustannuksista vajaan kolmanneksen.
– Energiansäästöhankkeen toimenpiteet pienentävät Flamingon hiilijalanjälkeä päästömäärällä, mikä vastaa noin 230 henkilöauton matkaa maailman ympäri vuodessa, Varman asiakaspäällikkö Tytti Juhokas sanoo.
Varman tavoitteena on pienentää kiinteistöjensä hiilijalanjälkeä 20 prosenttia vuodesta 2015 vuoteen 2025 mennessä.
Sivu-urakoitsijan konkurssi viivästytti
Flamingo Wing -hankkeen maanrakennustyöt aloitettiin toukokuussa 2017 ja valmista piti olla lokakuun lopussa 2018. Kylpyhuone -elementtitoimittajan ajautuminen konkurssiin alkuvuodesta 2018 sotki kuitenkin aikatauluja.
– Tilatuista 230 kylpyhuone-elementistä oli ehditty toimittaa vain vajaa puolet ja nämäkin toimitukset olivat puutteellisia. Jouduimme sitten tekemään ratkaisun, että pääurakoitsija Jatke Oy teki puuttuvat kylpyhuoneet työmaalla paikalla rakentaen. Työ piti suunnitella kokonaan uusiksi, ja kylpyhuoneet rakennettiin kokonaan kappaletavarasta alusta loppuun aina lattiavaluja myöten. Jo toimitettuihin kylpyhuone-elementteihin piti vielä tehdä lisäkorjauksia. Tämä venytti projektin kestoa 2,5 kuukautta, Schroderus kertoo.
Laajennusosan ilmanvaihtokonehuoneet sijoitettiin viereisen kehätien puolelle ensimmäiseen asuinkerrokseen ikään kuin puskuriksi, koska sillä kohtaa huoneiden melualtistus on suurin. Alimmassa kerroksessa on sen vuoksi lähes puolta vähemmän hotellihuoneita kuin ylemmissä kerroksissa. Melusuojaus on otettu huomioon rakennuksen seinä- ja ikkunarakenteissa.
– Julkisivupinnan kaarevuus toi haasteita urakoitsijalle, vaikka kaaren toteutus on tehty murtoviivana. Sisäpuolellakin kaikki käytävien väliseinät tehtiin mittamiehen kanssa, jotta sisäkaaren mitoitukset saatiin kohdalleen. Hyvin saatiin kuitenkin nekin onnistumaan, pääurakoitsijana toimineen Jatke Oy:n projekti-insinööri Mikko Peltoniemi toteaa.
Laajennusosan ja vanhemman rakennuksen välillä on teräs-lasirakenteinen yhdyskäytävä päärakennuksen toisen kerroksen tasolla eli se tulee kerrosta ylemmäksi kuin hotellin vastaanotto. Yhdyskäytävän vuoksi vanhalle puolelle rakennettiin yksi uusi hissi ensimmäisen ja toisen kerroksen välille. Samoin ykkös- ja kakkoskerroksen välille on rakennettu yksi lisäliukuporras vanhaan suureen aulatilaan. Se helpottaa kulkua uuteen lisärakennukseen.
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén
