Finlandia-talon toiminnan painopiste siirtyy entistä enemmän kongressien, tapahtumien, juhlien, messujen sekä viihdekonserttien suuntaan, kun Helsingin kaupunginorkesteri muutti Musiikkitaloon.
Erilaisia tapahtumia Finlandia-talolla pidetään vuosittain noin 500, ja asiakasmäärä on 300 000 kieppeillä. Kansainvälisille kokouksille oli jo vuosien ajan etsitty lisää tilaa, ja mahdollisuus löytyi Töölönlahden puolelta, pysäköinnille ja lastaukselle varatusta rakentamattomasta sisäänajotilasta.
Uusissa, Verandaksi nimetyissä tiloissa on neljä siirtoseinin varustettua salia, joita voidaan yhdistellä vaihteleviksi kokonaisuuksiksi. Tiloihin sisältyy myös kahvila-galleria sekä aulatilat. Muutoksen talon profiilissa huomaa myös siitä, että kahvila on avoinna yleisölle.
Ranta kevyelle liikenteelle
– Finlandia-talo on maamme kansainvälisesti tunnetuin rakennus, ja laajennusosan tuli istua saumattomasti talon arkkitehtuuriin, painottaa viestintä- ja markkinointipäällikkö Helena Survonen tilaajan lähtökohtia.
Teknisen palvelun päällikön Ilkka Rautakiven mukaan Finlandia-taloa on uudistettu viime vuosina valaistuksen, lämmityksen ja ilmanvaihtojärjestelmien osalta ekologisempaan suuntaan: valaisimet eivät juuri tuota lämpöä, ja jäähdytys hoituu kaukokylmällä. Uusi Veranda lämpiää lattialämmityksellä, joka osaltaan vapauttaa tilankäyttöä.
Tilalaajennuksen suunnitelleen Arkkitehtitoimisto A-Konsultit Oy:n projektiarkkitehti Päivi Vaheri ja pääsuunnittelija Jyrki Iso-Aho ottivat huomioon talon ympäristössä tulevaisuudessa tapahtuvat mullistukset. Uuden pysäköintilaitoksen valmistuessa pysäköinti- ja huoltoliikenne siirtyy Töölönlahden puolelta maanalaisiin tiloihin, ja vapauttaa aluetta puistokäyttöön.
– Töölönlahden järjestelyjen ja puistorakentamisen myötä Finlandia-talon takajulkisivun asema kaupunkikuvassa muuttuu oleellisesti. Tulevaisuudessa Töölönlahden ranta on jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden aluetta: tästä syntyi ajatus muuttaa pysäköintiin ja lastaukseen varattu alustila sisätilaksi.
– Finlandia-talon ja Töölönlahden välille tulee täysin uusi suhde, kun puistoa aukioineen ja kanavineen päästään rakentamaan. Rakennus tulee liittymään entistä tiiviimmin osaksi Kiasmalta alkavaa julkisten toimintojen verkostoa, pohtii Päivi Vaheri.
Suojeltua laajentamassa
Finlandia-talon uudistukset on tehty tiiviissä yhteistyössä Museoviraston ja Alvar Aalto -säätiön kanssa. Alkuperäisen arkkitehtuurisuunnittelun periaatteiden kanssa ei A-Konsulteissa lähdetty kilpailemaan, toteavat arkkitehdit Jyrki Iso-Aho ja Päivi Vaheri.
– Finlandia-talo näyttäytyy Töölönlahden suunnasta valkeina marmorivolyymeina, jotka leijuvat varjossa olevien tummempien sisäänvedettyjen lasiseinävyöhykkeiden päällä. Tämä vaikutelma oli meistä välttämätöntä säilyttää laajennuksessakin.
– Pääteemaksi uusissa tiloissa muodostui lattiasta kattoon ulottuva lasiseinä, joka rajaa mahdollisimman vähäeleisesti Verandan tilat Karamzinin rannasta.
Suojelupäätös muodosti johtavan suunnitteluperiaatteen.
– Töölönlahden puolella Alvar Aallon Finlandia-talo alkaa siitä, mistä se on ennenkin alkanut. Eli tässä kerroksessa alkuperäisestä koboltinsinisestä klinkkeriseinästä ja pronssisista ulko-ovista.
Verandassa ei siis ole kysymys uudesta Aallosta, ja vanhastakin vain siinä määrin kuin alkuperäinen Finlandia-talo rajoittuu meidän suunnittelemiimme tiloihin, toteaa Vaheri.
Puiston vaikutusta haluttiin saada sisätiloihin mahdollisimman paljon.
– Tiloja rajaavien elementtien sijoittelulla pyrittiin maksimoimaan vapaa puistonäkymä. Koska näimme Verandan elimellisenä osana Karamzininrantaa, halusimme säilyttää lattian materiaalivaikutelman ulkotilamaisena. Tästä syystä takaosan klinkkeriseinää kiertää edelleen graniittinen ”jalkakäytävä”. Muutoin lattia on tummanharmaata puolikiiltäväksi hiottua mosaiikkibetonia, lisäävät A-Konsulttien arkkitehdit Iso-Aho ja Vaheri.
Reilusti tilaa
Finlandia-talon toiminta suuntautuu siis täyden palvelun tapahtumakeskukseksi. Muuttuviin tarpeisiin oli haettu lisätilaa jo yli vuosikymmenen. Laajennusosa tarjoaa viimeisintä tekniikkaa hyödyntävät kokoussalit 1 035 henkilölle jaettuna 1 4 erilliseen tilaan. Muunneltavuus mahdollistaa tarpeen mukaan illallisravintolan 850 henkilölle, cocktail loungen 1 700 hengelle, 2 240 m²:n näyttelytilan, sekä yleisökahvilan.
Pitkän lasiseinän ohella tekniikkaseinäkkeet ovat ainoita kiinteästi Verandan tiloja rajaavia elementtejä, sillä uusia väliseiniä ei tehty yhtään.
– Ainoa tapa saada kaikki halutut toiveet toteutumaan käytettävissä olevaan tilaan, oli tehdä ratkaisusta mahdollisimman joustava. Lähes kaikki näkyvä tekniikka valaistusta ja katon av-tekniikkaa lukuun ottamatta koottiin viiteen, perforoidulla teräslevyllä verhoiltuun tekniikkaseinäkkeeseen, kertoo arkkitehti Päivi Vaheri.
– Huonekorkeuden maksimoimiseksi tilaa vievä ilmastointi päätettiin tuoda tiloihin lattian alla iv-kanaalien avulla. Uusi ilmastointikonehuonekin sijoitettiin maan alle rakennuksen pohjoispäähän.
Maanalaisista pysäköintitiloista tulee olemaan hissiyhteys näyttelytilaan, sekä kerrosta ylemmäs Mannerheimintien puoleisiin aulatiloihin. Kuilujen räjäytystöiden valmistuttua voidaan näyttelytilassa kuilualueen seinään palauttaa alkuperäinen sininen klinkkerisauvaverhous.
Hissiaulassa on kuvanveistäjä Kimmo Schroderuksen suunnittelema teos, jonka materiaalina on ruostumaton teräs.
Verandan tyyliin
Uudistilat eivät lähde kilpailemaan Aallon arkkitehtuurin kanssa myöskään sisustuksen osalta, vaan Veranda on selkeästi oma kokonaisuutensa.
Sisustuksesta vastannut Puroplan Oy:n toimitusjohtaja, sisustusarkkitehti Jaakko Puro kertoo, että puistoon rajautuviin tiloihin haluttiin terassinomainen tunnelma.
– Olemassa olevat pinnat säilytettiin, ja uudet pinnat toteutettiin vaalean sävyisinä. Kalustevalinnoissa suosimme tilojen luonteen vaatimaa monitoimisuutta, ja testasimme lukuisia vaihtoehtoja. Kalusteiden väritys on pääosin tumma, mutta joukossa on muutamia väripilkkuja lämpöä tuomassa.
– Katseltavaahan Finlandia-talossa on jo muutenkin yllin kyllin, toteaa Jaakko Puro.
Sisustusarkkitehtien luomat vaihtelevat valaistusmahdollisuudet tukevat Verandan muuttuvia käyttöjä, ja tekevät tiloista paitsi tarkoituksenmukaiset, myös houkuttelevat.
Puroplan Oy kehitti Finlandia-talon alkuperäisten osien sisävalaistusta, sekä ympäröivän puiston valaistusta. Ulko-opasteita uudistettiin käyttäjänäkökulmaa mielessä pitäen. Finlandia-talon tilojen suuntaaminen tulevaisuuden käyttöihin jatkuu koko ajan hienovaraisena prosessina Puroplanin ja talon johdon välillä.
Ripustettuja rakenteita
Finlandia-talon laajennus Veranda tuli vanhan kerrostason alle, joten runkorakenne oli luonnollisesti alkuperäinen. Laajennuksen alueella välipohja oli suurelta osin paikalla valettu ontelolaattarakenne.
Rakennesuunnittelun suurimmaksi päänvaivaksi muodostuivat ripustukset ja valtaisa tekniikkareikien määrä, ja niiden sijoittaminen vanhoihin palkistoihin.
– Vanhasta välipohjasta ripustettiin siirtoseiniä yhteensä 120 metriä, noin 300 tukirakennetta valaisimille ja kaiuttimille, 5 infonäyttötaulua, noin 140 metriä trussikoukkujen ripustusrakenteita, yleisripustusputkia 100 metriä, sekä projektori- ja sähköluukkuja 40 kappaletta, luettelee rakennesuunnittelusta vastannut Hannu Saarinen Insinööritoimisto Magnus Malmberg Oy:stä.
– Kattorakenteiden alle viritettiin monenkirjava teräsrakennekudelma tukemaan alakattoa sekä erilaisia kannakointeja. Kiinnityskohdat sekä jälkikiinnitystavat valittiin ja tarkistettiin tapauskohtaisesti alkuperäisten Magnus Malmbergilla tehtyjen raudoituspiirustusten avulla. Näin pystyttiin välttämään poraamista kantavien palkkien kriittisiin kohtiin, kertoo Saarinen.
Uusien näyttely- ja kokoustilojen rakennusurakoinnista vastasi YIT Rakennus Oy. Verandassa oleellinen osa on Karamzininrannan maisemalla: näillä näkymin puistoalue saadaan valmiiksi vuonna 2017. Ulkoalueiden täydentyessä myös suunnittelijoiden ja tilaajien ideat saavuttavat huippunsa.
