Teksti: Antti J. Lagus Kuvat: Mikael Lindén
Vierailukeskus yhdistyy viereiseen, yrityksen pääsisäänkäynnin yhteydessä olevaan kokouskeskukseen, josta puolestaan on käynti tehtaiden toimistosiipeen. Vierailukeskus herättää ohikulkijoiden huomiota pyöreän arkkitehtuurinsa ansiosta. Se on pyöreä kuten Fazerin logo.
Vierailukeskuksen edessä on pieni pelto, johon on kylvetty eri viljalajeja. Näin Fazer haluaa näyttää, että sen leipomotuotteissa käytettävät raaka-aineet ovat kotimaisia.
Pyöreään lasiseinään sijoitetun alumiinisen sisäänkäynnin toiselta puolelta on käynti kahvilaan ja toiselta puolelta myymälään, josta voi ostaa Fazerin tuotteita. Vierailukeskuksen näyttelytila alkaa viherhuoneesta ja jatkuu avarana tilana näyttelyn eri kohteisiin.
Vierailukeskuksen näyttelykokonaisuuden ovat suunnitelleet Kivi Sotamaa ja Tuuli Sotamaa yhdessä fazerilaisten kanssa. Vieraat ottaa vastaan Fazerin Mignon-munan kuorista tehty yli kolmen metrin korkuinen jänis. Siihen on käytetty 9330 munankuorta.
Näyttelyssä vieraat pääsevät virtuaalilasien avulla virtuaaliselle tehdaskierrokselle, kokeilemaan pullan letitystä, perehtymään pienoismallin avulla suklaan valmistukseen, suunnittelemaan tasapainoista ruokavaliota ruokarobotin kanssa, tutustumaan Fazerin historiaan henkilögalleriakuvien kautta ja muun muassa makeispakkausten kehittymistä esittelevän taidokkaan puusepäntyönä tehdyn hyllyrakennelman kautta.
Näyttelyssä on esillä myös hajuaistia stimuloivat raaka-ainekuutiot, joissa voi kokeilla nenäänsä vaikkapa neilikalla tai lakritsijuurella. Tulevaisuuteen viittaa näyttelyssä esiteltävä, yhteistyössä Tampereen teknillisen yliopiston kanssa kehitetty 3D-tulostin, joka tekee erimuotoisia suklaatulosteita tietokoneohjatusti.
Kahden kehän teräsrakenne
Rakennuksen pyörä muoto on tehty kahdesta kehästä koostuvasta teräsrakenteesta. Yhteensä teräsrunko painaa 340 tonnia. Sisempi kehä on muotoon taivutettu ja ulompi kehä paikalla pyöreään muotoon koottu. Rakennustöitä Fazerin puolella vetänyt rakennuttaja Janne Toivanen sanoo, että liikuntasaumojen teko vaati erityistä huolellisuutta.
Vierailukeskuksessa on pohjakerroksen näyttelytilan ja kahvilan lisäksi myös toisessa kerroksessa sijaitseva Idea Bakery. Täältä avautuu näkymä osin maksaruohon peittämälle vierailukeskuksen katolle ja myös viereiselle Fazerin tehdasalueelle.
Vierailukeskuksen viereisessä kokouskeskuksessa on kaikkiaan 12 erikokoista neuvotteluhuonetta. Suurimmat tilat erottuvat korkean aulan keskellä opaalilasiseinäinisinä. Osa kokoustiloista voidaan yhdistää isommiksi tiloiksi.
Kokouskeskuksen sisäkatto on trumpetinmuotoinen. Se on tehty valkeista levyistä, kun taas kokouskeskuksen aaltoileva sisä-katto on rakennettu ohuista puurimoista. Rimojen väliin on lähes huomaamattomasti sijoitettu niin sprinklerit kuin valaisimetkin.
Ei mikä tahansa viherhuone
Sisääntuloaulassa vierailijaa tervehtii viherhuone, jossa kasvaa Fazerin tuotteisiin käyttämiä eksoottisia kasveja. Tekniikka piti tehdä niin, että kaakaopuukin viihtyy. Kuten Toivanen sanoo, viherhuoneen sisätilojen pitää toimia niin pakkaspäivinä kuin kesähelteellä.
Viherhuoneessa on jatkuvasti 28 asteen lämpötila ja 90 prosentin ilmankosteus. Viherhuonetta ympäröivä lasi ei kuitenkaan saa höyrystyä. Höyryn estämiseksi lasin alaosassa on ylöspäin suunnattuja lämmittimiä.
Arkkitehtitoimisto K2S Oy:n arkkitehti Mikko Summanen kertoo, että tehdasalueen kylkeen sijoittuvalle vierailu- ja kokouskeskukselle haettiin uutta identiteettiä. Rakennusten pyöreä muoto poikkeaa rationaalista kulmikkaista tehdasrakennuksista.
– Halusimme luoda poikkeavan rakennuksen, joka olisi ensimmäinen asia, joka huomataan Fazerille tultaessa. Teimme kontrastia. Yksi tärkeä seikka oli, että haluttiin saada laaja kontaktipinta-ala, joka toteutuu yksikerroksisessa ja pyöreässä rakennuksessa, Summanen sanoo.
Sisätiloissa toiminnot liittyvät Summasen mukaan toisiinsa niin, että tiloissa on virtaavuutta. Tämä on Fazerille alusta, jolla voidaan kertoa erilaisia tarinoita ja esitellä suurelle yleisölle erilaisia konsepteja.
Lasijulkisivun muoto ottaa vastaan tuulikuormia
Rakennukseen pohdittiin Summasen mukaan muitakin runkovaihtoehtoja kuin teräs, mutta rakennuksen arkkitehtoniset tavoitteet ja sen sirot ulokkeet toimivat parhaiten teräsrakenteen kanssa. Yhdessä rakennesuunnittelija SS Teraconin kanssa Summanen kertoo löydetyn oikeat muodot.
Rakennus on noussut nopeassa aikataulussa, sillä arkkitehtikutsukilpailu järjestettiin kevättalvella 2015. Kilpailun voitosta K2S sai tiedon huhtikuun lopussa ja rakennuslupa saatiin ennätysnopean käsittelyajan jälkeen heinäkuun alussa.
Summanen luonnehtii rakennusta kokonaistaideteokseksi, jossa toteutuu tilaajan vahva tahtotila maailmanluokan vierailukeskuksen rakentamisesta. Rakennuksen on tarkoitus lunastaa sama laatulupaus kuin mitä Fazerin tuotteet tekevät.
Vierailukeskuksen lasijulkisivu tukee Summasen mukaan osaltaan sitä identiteettiä, joka rakennukselle haluttiin antaa. Siitä näkyy, että ollaan tehdasympäristössä. Lasien läpi myös avautuu erilaisia näkymiä tiloista toisiin. Lasijulkisivun sik-sak-muodolla on sen esteettisen muodon lisäksi myös aivan käytännöllinen tarkoitus. Näin se ottaa vastaan tuulikuormia, joita varten olisi muuten tarvittu erillisiä rakenteita.
Neuvotteluhuoneiden yksityiskohdissa näkyvät Fazerin teemat
Kokouskeskuksen eri neuvotteluhuoneissa brändit näkyvät yksityiskohdissa, joita on toteutettu eri tavoin eri tiloihin. Fazerin teemat näkyvät muutenkin kuin neuvotteluhuoneiden nimissä, joita ovat muun muassa Geisha ja Fazermint.
Itse asiassa makeiset tulevat Fazerin kokonaisliikevaihdossa vasta kolmantena. Ensimmäistä tilaa pitävä leipomotuotteet, toista tilaa erilaiset ruokapalvelut, kuten työpaikkaruokailu ja tämän jälkeen tulevat makeiset.
Yhtenäinen linja kulkee läpi koko vierailu-ja kokouskeskuksen. Se on toteutettu yhteistyössä arkkitehdin ja suunnittelijoiden kanssa.
Suunnittelu ja toteutuslähekkäin
Urakoitsija SRV:n tuotantojohtaja Saku Kosonen luonnehtii kohdetta kaiken kaikkiaan arkkitehtuuriltaan poikkeavaksi. Erityisesti hänelle ovat jääneet mieleen pyöreän rakenteen lisäksi sisäkaton ja räystään muodot, jotka on aikaan saatu käsityönä puusta ja paneelista.
– Sopimus allekirjoitettiin kesä-heinäkuun vaihteessa vuonna 2015. Sen jälkeen projekti eteni hyvin, vaikka töitä tehtiinkin aikataulusyistä niin, että suunnittelu ja toteutus olivat lähellä toisiaan, Kosonen sanoo.
Sisätilojen kaarevat seinät on toteutettu kostuttamalla kipsilevyä ja muotoilemalla sitä. Suurin työ Kososen mukaan oli kuitenkin alakaton puurimojen tekemisessä. Alakatto poikkeaakin melkoisesti tavanomaisista 60 x 60 cm:n ruuduista.
Rakennuttaja oli hyvin lähellä projektin toteutusta ja seurasi sitä päivätasolla. Näin tapahtuu Kososen mukaan enää harvoin nykyään.
Pyöreään muotoon taivutettu teräs oli Kososen mukaan tässä projektissa perusteltu ratkaisu. Kaarevan katon ja yläkaton väliin on saatu mahdutetuksi paljon tekniikkaa, mikä on osaltaan tuonut joustavuutta muuhun rakentamiseen.
