Teksti: Ulla Ylönen Kuvat: Ari Nakari
Teema ei ole valittu tai teema on poistettu.
Etelä-Karjalan Osuuspankin uudesta pääkonttorista tuli lappeenrantalaisten puheenaihe heti, kun ensimmäiset luonnokset rakennuksesta julkaistiin. Vuonna 1794 valmistuneen Lappeen kirkon pelättiin jäävän ”lasipalatsin” varjoon.
Vaan toisin kävi: vanha puukirkko heijastuu upeasti pankkitalon peilaavaan julkisivuun. Vilkaisu olan yli vahvistaa, että siellähän kirkko seisoo tutulla paikallaan puiston reunassa.
Vähemmän kassapalveluja, enemmän neuvottelutilaa
Rakennushankkeen ohjausryhmää vetänyt pankinjohtaja Mauno Muukkonen esittelee ylpeänä Etelä-Karjalan Osuuspankin uutta pääkonttoria.
– Halusimme toimitilat, joihin asiakkaiden on helppo tulla. Suunnittelua ohjasivat pankkitoiminnassa ja asiakkaiden palvelutarpeissa tapahtuneet muutokset. Lisäksi vanha toimitalomme oli tullut taloteknisesti tiensä päähän, kertoo Muukkonen.
Asiakkaat tarvitsevat pankin rutiinipalveluja entistä harvemmin. Muiden asiointikanavien, kuten verkko- ja puhelinpalvelujen, käyttö lisääntyy koko ajan. Myös ennakolta sovitut asiakaskäynnit ovat lisääntyneet.
– Niitä varten meillä on nyt yli 20 neuvotteluhuonetta, Muukkonen kertoo.
Neuvotteluhuoneet ovat läpivärjätystä koivuviilusta rakennettuja blokkeja. Ne on sijoitettu kerrosten keskelle, ja jokaisessa blokissa on 4–6 huonetta.
Henkilökunnan työhuoneet ovat rakenteeltaan kiinteämpiä, ja ne on sijoitettu pankkitalon itä- ja länsiseinustoille. Jonkin verran henkilökuntaa työskentelee myös avokonttorissa.
Tontti täyttyi ääriään myöten
Pankki sijaitsee Lappeenrannan keskeisimmällä paikalla City-korttelissa.
Noin 1000 neliön tontilla oli aikaisemmin vuonna 1935 rakennettu kaksikerroksinen liike- ja asuintalo. Se paloi 2000-luvulla kaksi kertaa, ja lopulta purettiin pois.
OP osti tontin Lemminkäiseltä, joka puolestaan oli ostanut tontin yksityiseltä kiinteistöyhtiöltä.
Uusi pääkonttori täyttää tontin ääriään myöten. Rakennuksessa on kuusi maanpäällistä kerrosta, joista jokainen on eri palvelukokonaisuuden käytössä.
Ala-aulassa, pääoven oikealla puolella on työtasoin varustettu odotustila kassa-asiakkaita varten. Pääsisäänkäynnin vasemmalla puolella on kaikille avoin kahvila.
Aulan keskeltä nouseva portaikko johtaa puoli kerrosta ylempänä sijaitsevaan torimaiseen tilaan, joka on nimetty kohtaamispaikaksi. Aulan lattia ja portaikko ovat Ylämaan vihreää graniittia.
Perinteisen infotiskin ovat korvanneet asiakkaiden joukkoon jalkautuneet pankkitoimihenkilöt. He liikkuvat kohtaamispaikassa läppärit kainalossa ja palvelevat asiakkaita pankki- ja vakuutusasioissa.
Pankin ylempiin kerroksiin pääsee kahdella hissillä ja näköalaportaikkoa pitkin.
Ylimmässä kuudennessa kerroksessa ovat kokoustilat ja pankin oma ravintola. Ravintolan ikkunoista avautuu lähes 360 asteen näköala Lappeenrannan ylle.
Länsiseinästään pankki on kiinni viereisessä liiketalossa.
Aukion alla sijaitsevaan pysäköintitaloon kuljetaan Kirkkokadun puolella olevan sisäänajoaukon kautta, talon ensimmäisen kerroksen ja kellareiden välistä.
Pankin etelänpuoleinen julkisivu on peilaavaa kaksoislasia. Näyttävä materiaali myös vähentää auringonvalon aiheuttamaa lämpökuormaa.
Rakennuksen ulkoseinissä on lämpörappaus, maantason alakerrokset ovat graniittia.
Henkilökunnan sosiaalitilat, pankkiholvi, tallelokerot ja parkkihallin sisäänajo on sijoitettu katutason alla oleviin kerroksiin.
Erilaiset rakennukset aukion vastakkaisilla puolilla
Pankkitalon on suunnitellut lappeenrantalainen Arkkitehtitoimisto Mikko Heikkilä Sito Oy.
Pankin toiminta näkyy julkisivuissa siten, että varsinaiset yleisöpalvelutilat ovat Marian aukion puolella ja henkilökunnan työskentelytilat ja pankin muut toiminnot Koulukadun puolella.
– Suunnitelman lähtökohtina olivat keskustan kaupunkikuva, jota uudistetaan parhaillaan, ja tilaajan tarve saada ajanmukaiset toimitilat. Kirkon ja pankin tunteita herättävä yhdistelmä toi suunnittelulle lisähaastetta, kertovat rakennusarkkitehdit Harri Tingander ja Timo Jalkanen.
Liikerakennusten ja kirkon välissä sijainneen pysäköintialueen korvaaminen maanalaisella pysäköintitalolla vaikutti ratkaisevastilopputulokseen.
Entinen pysäköintialue muutettiin aukioksi, joka tekee oikeutta ympäröiville rakennuksille.
– Autoton aukio nostaa kirkon näyttävästi esille ja rauhoittaa ympäristöä. Pankki seisoo tukevasti graniitin päällä eikä kilpaile puukirkon kanssa, sanoo Tingander.
Marian aukion puolella pankkitalo näyttää julkiselta rakennukselta, Koulukadun puolella mittakaava on sovitettu matalampaan katujulkisivuun.
Tilaohjelman arkkitehtitoimisto laati yhdessä tilaajan kanssa.
Sisustussuunnittelu on OP-ryhmän hovihankkijan, helsinkiläisen designtoimisto Kuudes kerros Oy:n käsialaa.
Sisustuksen teemana on Saimaa. Värimaailma on maanläheinen. Viitteitä järvimaisemaan löytyy muun muassa lattioiden aalto- ja laiturikuvioista sekä ravintolan kalanruotokuvioisesta lattia- ja seinälaatoituksesta.
Perustukset 10 metrin syvyydessä
Projektinjohtourakkana toteutetun hankkeen rakennusurakoitsijana on toiminut Lemminkäinen Talo Oy.
Rakentamista edeltäneet massiiviset maansiirtotyöt aloitettiin lokakuussa 2014.
Tontilta vietiin pois noin 15 000 kiintokuutiota maata ja hiekkaa.
– Kaivoimme maan alle yli 10 metrin syvyyteen. Rakennus vaati isot ja tukevat perustukset, joten ponttaamista riitti, kertoo Lemminkäinen Talo Oy:n Kaakkois-Suomen aluepäällikkö Jouni Auronen.
Perustukset tehtiin talvella, runkotyöt keväällä ja kesällä ja syksyksi saatiin vesikatto päälle.
– Aloitusajankohta oli loistava ja aikataulu järkevä. Kaikki työt saatiin tehtyä oikeaan aikaan, sanoo Auronen.
Rakennuksessa on pilaripalkkirunko. Väestönsuojien ja pankkiholvien valurakenteet tehtiin paikalla.
Pankkitaloon alun perin suunniteltu harjakatto vaihdettiin tasakatoksi, jolloin pankin ilmastointikonehuone voitiin sijoittaa katolle. Ilmastointihuone on tehty puurakenne-elementeistä.
Pintalaatan sijasta ulkoseiniin tuli pumpputasoitevalu. Pinnan ja saumojen kevyt rappaus tehtiin paikan päällä.
– Tällä ratkaisulla säästettiin rahaa ja aikaa, kun monta työvaihetta jäi pois, sanoo Auronen.
Suunnittelua tehtiin tietomallipohjaisena. Mallinnus helpotti varsinkin limittyvien kerrostasojen hahmottamista maanalaisissa osissa, talotekniikan sijoittumista ja asennusjärjestystä.
Mallia käytettiin sekä suunnitteluvaiheessa että työmaalla.
– Tietomallin avulla vältettiin monta virhettä. Tietomallikoordinaattori kokosi mallin kaikki suunnitelmat, joita jokainen suunnittelija sitten pääsi tarkastelemaan katseluohjelmilla, kertoo rakennusarkkitehti Harri Tingander.
Pankin väki muutti valmiiseen taloon
Pankin rakennustyömaalla työskenteli kahden vuoden aikana keskimäärin 30–40 henkilöä. Sisätöihin siirryttäessä tekijöitä oli parhaimmillaan noin 120.
– Rakentamisen aikataulu piti hyvin. Valmistumisajankohta siirtyi noin puolitoista kuukautta, ja sekin yhteisestä sopimuksesta, kertoo pankinjohtaja Mauno Muukkonen.
Pankki halusi rauhoittaa aikaa tilojen viimeistelyyn. Henkilökunta muutti suoraan vanhasta pankkitalosta uuteen sen jälkeen, kun pienimmätkin yksityiskohdat olivat paikoillaan.
Kerrosalaltaan 5200 neliömetrin suuruinen pankkitalo on Koulukadun puolella sijaitsevaa 325-neliöistä liiketilaa ja katutason kahvilaa lukuun ottamatta Etelä-Karjalan Osuuspankin omassa käytössä.
