Estradi I
Platinainen Estradi käyttää energiat hyödyksi
Teksti: Jaana Ahti-Virtanen Kuvat: Mikael Lindén
Spondan uudessa Estradi I -toimistorakennuksessa Kehä I:n laidassa on 5750 bruttoneliötä jakautuneena kuuteen toiminnalliseen kerrokseen, yhteen kellarikerrokseen ja seitsemännen kerroksen tekniseen tilaan. Suunnittelu käynnistyi vuonna 2013, rakentamaan päästiin seuraavana vuonna ja valmista oli viime kesänä.
– Rakentamisen aikataulu oli vaativan lyhyt, kun päävuokralaiseksi tulleen Koneen piti päästä muuttamaan uusiin tiloihin kesällä 2015, Spondan kiinteistökehityksen projektipäällikkö Hannu Hirvensalo kertoo.
Hirvensalo kiittää Firaa, joka projektinjohtourakoitsijana panosti toteutusaikatauluun. Fira hyödynsi mallinnusta työvaiheiden suunnitteluun, joten aikataulu ja työjärjestys olivat tarkkoja ja hankinnat saatiin nopeasti liikkeelle. Fira myös nopeutti betonirungon asennusta innovaatioillaan. Aikataulukontrolli oli tiukka, mutta laatukriteereistä kuten betonin kuivumisesta ei tingitty
yhtään.
– Kosteusmittausten lisäksi rakenteiden sisään jätettiin sensoreita seuraamaan rakenteen sisäistä kosteutta, Hirvensalo sanoo.
Platinaa ympäristöystävällisyydestä
Estradi I:lle haluttiin saada ympäristösertifiointi.
– Aluksi tavoitteena oli LEED-kultataso, sitten nostettiin tavoitteeksi platina, ja platinan raja ylitettiin kirkkaasti. Tästä tuli Spondan ensimmäinen platinakohde. Rakennuksen energiatehokkuus ja työmaa-aikaisetkin toiminnot on otettu äärimmäisen tarkkaan huomioon. Urakoitsijalta vaadittiin jätemäärien raportointia, ja sen perusteella työmaan kierrätysaste oli 75 prosenttia, se vaati ponnisteluja, Hannu Hirvensalo kertoo.
Estradin vaippa on Hirvensalon mukaan todella tiivis. Aurinkoenergian kokonaisläpäisykerroin eli g-luku on 0,26: huonetilaan tulee 26 prosenttia auringon energiasta. Julkisivut ja ikkunapinnat on aurinkosuojattu, ja vesikaton kermi heijastaa auringonsäteilyä ja pienentää osaltaan ylikuumenemisen riskiä.
– Myös materiaalivalinnoista saatiin Leed-pisteitä, kun esimerkiksi mattojen pintamateriaalit ja liimat valittiin niin, että niiden emissiovaikutus on pieni. Talotekniikka hoitaa suuren osan energiatehokkuudesta. Lämpö otetaan talteen poistoilmasta ja jätevedestä, ja kaukolämpöön liitetyn rakennuksen katolla on aurinkosähköpaneelit, joista saadaan hissien koko vuoden sähköntarve.
Vesikalusteet säästävät vettä, ja julkisten tilojen valaistus on lediä. Talotekniikka on modulaarista, jotta tiloja voidaan jakaa osiin vuokralaisten tarpeiden mukaan; 714-neliöinen kerros on jaettavissa jopa neljälle käyttäjälle.
Energiansäästömielessä rakennukseen valittiin patentoitu Are Sensus -matalaenergiajärjestelmä, joka Spondalla on myös Ruoholahden Ankkurissa.
– Sensuksen hyvä energiatalous perustuu rakennuksessa olevien hukkalämpöjen tehokkaaseen hyödyntämiseen muualla rakennuksessa. Estradissa hyödynnetään toimistotilojen ylilämpöä sekä
ristikytkentätilojen lämpöä. Hukkalämmöillä lämmitetään ulkoa otettavaa ilmanvaihdon ilmaa ja näin kaukolämmön tarve pienenee, Aren suunnittelupäällikkö Heikki Mäki kertoo.
Mäen mukaan Sensus-rakennus tarvitsee tavanomaista vähemmän myös jäähdytysenergiaa, koska järjestelmän vapaajäähdytys käyttää hyväkseen ulkoilman viileyttä tehokkaammin.
– Lämpimillä säillä Sensuskin tarvitsee lisäjäähdytystä. Se voidaan tuottaa jäähdytyskoneella tai kaukojäähdytyksellä. Niiden ohella voidaan käyttää kalliojäähdytystä, energiapaaluja tai vesistön
viileyttä. Estradissa lisäjäähdytys tehdään katolle sijoitetuilla jäähdytyskoneilla. Sensus-järjestelmälle on oma ja ristikytkentätiloille oma koneensa, Mäki kertoo.
– Hydridienergiaratkaisuissa tavanomaisin ratkaisu on käyttää kaukolämpöä ja lämpöpumpun tuottamaa lämpöä rinnakkain. Lämpöpumppu voi käyttää lämmönlähteenään kallioperää, energiapaaluja, vesistöä tai ulkoilmaa. Lisälämpö voi tulla myös teollisesta prosessista tai konesalista saadusta lämmöstä. Auringon lämpöä voidaan käyttää suoraan aurinkopaneelien avulla ilman lämpöpumppua.
Mäen mukaan Sensus kehitettiin 1990-luvun lopulla Tekesin teknologiaohjelmassa kolmen korkeakoulun kanssa. Sen jälkeen järjestelmää on jatkokehitetty toteutuksista saadun tiedon ja käyttäjien toiveiden mukaan. Valmistuneita Sensusrakennuksia on kolmisenkymmentä eri puolilla Suomea.
Ravintola erillishankkeena
– Raikas ja valoisa tämän päivän tila, arkkitehti SAFA Niila Aunio L Arkkitehdit Oy:stä kuvailee Estradia. Sponda tilasi arkkitehdeiltä muuntojoustavan monitilatoimiston. Päävuokralainen Kone lähti heti suunnittelun alussa mukaan.
– Heillä oli erikoistiloja, jotka otettiin huomioon heti luonnossuunnittelussa. Koneella on myös oma värimaailmansa, jota käytimme hyväksi tilojen tehosteväreissä, Aunio kertoo.
Koneella on Estradissa kaikkiaan 1777 neliötä: kaksi toimistokerrosta sekä ensimmäisessä kerroksessa Koneen Etelä-Suomen hissihuollon keskus. Monitilatoimistossa on avotilaa, puhelinkoppeja
ja vetäytymistiloja. Tilaa on tehokkaasti 10,5 neliötä per henkilö. Hissihuolto automaatiovarastoineen palvelee asiakkaita 24/7.
Estradin lounasravintola toteutettiin erillishankintana. Suunnittelusta vastasivat Bond Creative Agencyn tilasuunnittelijat Aleksi Hautamäki ja Annika Peltoniemi.
– Lähtökohtana oli suunnitella konsepti, joka tuntuu ravintolalta, ei työpaikkaruokalalta, ja jota talossa työskentelevät voivat käyttää muuhunkin kuin ruokailuun. Työntekeminen voi nykyään tapahtua muuallakin kuin omalla työpisteellä, ja olemme yrittäneet tilasuunnittelulla tukea tätä, Hautamäki sanoo.
Avoin hallimainen tila on rikottu kiintoseinillä, jotka antavat tilalle ryhtiä ja poistavat ruokalamaisuutta. Tila on jaettu kiintokalusteilla niin, että pöydissä on riittävästi yksityisyyttä. Päätyseinissä olevat akustoseinät sekä takapäädyn matolla päällystetty koroke tekevät tilasta akustisesti miellyttävän.
– Materiaalipaletti koostuu aidoista laadukkaista materiaaleista kuten saarnesta ja marmorista. Kiinnostavana yksittäisenä materiaalina on käytetty kotimaista akustiikkapaneelia, joka on tehty turpeesta ja maalattu konseptin väreihin, Hautamäki kertoo.
Ravintolan alakatossa on saarniviilua, johon kohdevalot on upotettu. Katon ja seinän kulmaan on rakennettu helma, jonka takana olevat valaisimet antavat epäsuoraa valoa ja luovat tunnelmaa.
– Väliseiniin integroidut riippuvalot tuovat osaltaan mittakaavaa alas, samoin takaseinän pergola, Hautamäki toteaa.
Hautamäen mukaan rakennuksen Leed-tavoitteet olivat tärkeä osa ravintola-projektia ja ohjasivat kaikkia tuote- ja materiaalivalintoja.
Estradin aulassa kävijöiden vastaanotto hoituu virtuaalisesti. Seinän näytön ja kameran avulla tieto tulijasta välittyy kutsujalle. Kyseessä on pilotti, josta kerätään käyttäjäpalautetta.
Käyttäjä ratkaisee ekotehokkuuden
Estradi I:n talotekniikan huolto ja ylläpito on Aren vastuulla, mutta tilojen käyttäjien toiminnalla on suuri merkitys energiatehokkuuden toteutumisessa.
– Spondan ympäristökumppanuusohjelman mukaan asiakasta opastetaan toimitilojen käytössä energiankulutuksen pienentämiseksi, Hannu Hirvensalo kertoo.
Hän toteaa, että ohjeistuksesta saa Leed-pisteitä, mutta sitä tärkeämpää on näyttää vuokralaisille, että energiatehokkaat toimitilat tarkoittavat matalampia ylläpitokustannuksia.
– Sillä on iso eurollinen merkitys vuokralaisen hyödyksi, ja Spondakin hyötyy elinkaaren aikaisista matalista energiakustannuksista.
Estradi II tuloillaan
Estradi I:ssä on vielä pari kerrosta vapaata toimitilaa. Hirvensalo uskoo tilojen täyttyvän pian: sijainti Kehä I:n laidalla on erinomainen.
Hirvensalon mukaan Sponda aikoo paitsi pitää Estradi I:n myös rakentaa viereen toisen samanlaisen, kun vuokralaiset on löydetty.
– Estradi II liikahtanee lähivuosina. Varsinkin matalasuhdanteessa toimitilakulut halutaan pienemmiksi.
