Espoonlahden kirkko
Espoonlahden kirkko peruskorjattiin turvalliseksi ja terveelliseksi
Teksti Jari Peltoranta | Kuvat Mikael Lindén
Kirkkosalin kantavissa liimapalkkirakenteissa oli pahoja vaurioita.
– Romahdusvaaran vuoksi kirkkosalin katto tuettiin ja sali asetettiin käyttökieltoon toukokuussa 2015. Rakennuksessa oli myös kosteus- ja sisäilmaongelmia, kertoo peruskorjauksen pääsuunnittelijana toiminut arkkitehti Eija Teivas Wise Group Finland Oy:stä.
Nyt kirkko on otettu käyttöön entistä ehompana. Peruskorjauksessa kirkkosalin katto purettiin kokonaan ja suunniteltiin uusiksi kantavilta rakenteiltaan. Myös kirkon ikkunat, talotekniikka ja seinärakenteita uusittiin. Keittiötilat remontoitiin kokonaan ja hallintosiiven tiloihin sijoitettiin lisää päiväkerhotiloja sekä seurakuntakahvila.
Kirkon ulkopuolelle asennettiin salaojat, sadevesiviemärit ja tarvittavat vesieristykset.
Piha- ja leikkialueet kunnostettiin. Esteettömyyttä parannettiin muun muassa valaistuksen, wc-tilojen ja pysäköinnin osalta.
Onnistunut urakkamuoto
Hankkeen toteutusmuotona oli allianssia muistuttava, ristiriitatilanteiden syntyä ehkäisevä yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka, joka sai kiitosta sekä tilaajalta että toteuttajalta.
Tilaajan, rakennuttajakonsultin, suunnittelijan ja urakoitsijan yhteistoimintasopimuksella sitouduttiin kaikille yhteisiin tavoitteisiin. Sopimukseen kuului kaikkia osapuolia koskeva kannustinjärjestelmä bonuksineen ja sanktioineen. Hanketta valvoi osapuolten yhteinen johtoryhmä, ja jatkuvaa koordinointia tehtiin osapuolten kesken projektiryhmässä. Projektipäällikkönä toimi osapuolten valitsemana kehitysvaiheessa Juha Sarakorpi ja toteutusvaiheessa Jyrki Laurinen Saraco D&M Oy:stä.
Hankkeelle asetettiin alusta asti yhteisesti selkeät laatu- ja kustannustavoitteet. Lisäksi rakentamisen aikana pystyttiin tekemään kaikkia tyydyttäviä kollektiivisia päätöksiä, jos muutoksia tarvittiin. Hankkeelle asetettiin myös kriittisiltä osin tavallista pidemmät takuuajat.
– Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka oli meille uusi toteutusmuoto, joka toimi hyvin tällaisessa hankkeessa, jossa oli odotettavissa yllätyksiä ja riskejä. Näin olemme pystyneet viemään hanketta eteenpäin ihan hyväksyttävissä taloudellisissa puitteissa, kertoo rakennuttajana toimineen Espoon seurakuntayhtymän kiinteistöjohtaja Jorma Jussilainen.
– Urakkamuoto oli erittäin onnistunut ja toimiva. Ilman sitä tuskin olisimme päässeet näin hyvään lopputulokseen, arkkitehti Teivas toteaa.
– Voin sanoa aidosti, että minulle on jäänyt hyvä mieli tästä toteutustavasta, jossa kaikilla oli yhteinen tavoite ja päämäärä. Tavallisessa rakentamisessa voi olla niin, että jokaisella osapuolella on oma päämääränsä ja lopputulos muotoutuu sitten omanlaisekseen, pääurakoitsijana toimineen Consti Korjausurakointi Oy:n työpäällikkö Juha Varis sanoo.
Kirkkosalin kattorakenteet kokonaan uusiksi
– Rakennusta ei ole suojeltu asemakaavassa, mutta kävimme peruskorjauksen linjaukset läpi rakennusvalvonnan ja kaupunkisuunnittelun kanssa, hankkeen vastuullisena arkkitehtina toiminut Kirsi Ojala Wise Group Finland Oy:stä kertoo.
Kirkkosali haluttiin säilyttää sellaisessa muodossa, jossa se on ollut. Samoin ulkoarkkitehtuuri.
Toimistosiipi on käyttötilaa ja siellä oli enemmän vapautta käyttäjien tarpeiden mukaan.
Erityisesti kirkkosalin katon kruunuosan alueella on aikaisemmin ollut vesivuotoja. Variksen mukaan toteutuksen kannalta vaativinta olikin kirkkosalin puretun monimuotoisen kattorakenteen uudelleen rakentaminen.
Kantavien liimapuurakenteiden pahojen halkeamien vuoksi ne ja osittain teräsrakenteet tehtiin uusiksi. Näkyviin jääneet järeät liimapuupalkit tehtiin aiemmille paikoille. Muutokset pyrittiin tekemään näkymättömiin alakattorakenteiden ja verhousten taakse.
Saliin tehtiin lisävarmistukseksi kaksi uutta kuparipäällystettyä pilaria kantavuuden lisäämiseksi. Pilareitten välissä on iso sekundääripalkkina toimiva teräsristikko piilossa alakaton takana.
– Rakenteiden monimuotoisuus ja yhteensovittaminen oli haasteellinen kokonaisuus, Varis sanoo.
Rakenteiden välissä kulkevat ilmanvaihtokanavat uusittiin, kuten ilmanvaihtokoneetkin. Salin ilmanvaihto on alun perin poikkeuksellisesti toteutettu: sisään tuleva ilma jaetaan lattiakanaalien kautta kirkkosaliin.
Kirkkosalin alkuperäinen symboliikka säilytettiin
Kirkkosalissa ja seurakuntasalissa pyrittiin säilyttämään rakennuksen suunnitelleiden arkkitehtiveljesten Timo ja Tuomo Suomalaisen alkuperäinen ajatus.
– Aulassa on ensin tumma, suhteellisen matala tila ja kirkkosalin puolella tumma kattopinta jää salin keskelle ja nousee ylöspäin, kunnes alttarialueen päällä kohoavassa tilassa tulee valo vastaan kattoikkunoista. Tämä oli hieno alkuperäisten arkkitehtien idea, josta pidimme tiukasti kiinni, Eija Teivas sanoo.
Kirkkosalin alkuperäiset tuolit kunnostettiin, koska ne on alun perin varta vasten sinne suunniteltu. Kirkkosalin suuren valkokankaan paikkaa muutettiin uuden AV-tekniikan vaatimusten vuoksi.
– Valaistus vaihdettiin led-tekniikkaan. Kuorokoroke uusittiin ja suurennettiin. Kuoron päällä oleva lasirakenne säilytettiin, mutta siihen lisättiin nauhavalot kuorolaisia varten. Valaistukseen tuotiin myös RGBmahdollisuus, jonka avulla valaistuksen värisävyillä voidaan luoda tunnelmaa, Ojala kertoo.
Kirkkosalin ja sen vieressä olevan seurakuntasalin välissä on siirtoseinät, joilla salit voi yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi. Tämä alkuperäinen ratkaisu säilytettiin. Kaikki pinnat huollettiin.
– Pienenä toiminnallisena muutoksena voi kertoa, että seurakunta halusi lasten nurkkauksen siirrettäväksi salin takaosasta etuosaan saarnatuolin eteen, Ojala kertoo.
Seurakuntasalin pinnat kunnostettiin ja valaistusta parannettiin. Salin vieressä oleva valmistuskeittiö uusittiin ja viereen lisättiin vielä uusi tarjoilukeittiö, jonne yleisökin voi tulla.
Toimistosiivessä tehtiin lähinnä pintakorjauksia ja tiivistyksiä sekä joitakin tilankäyttömuutoksia, kuten uusi seurakuntakahvila entisen kirkkoherranviraston paikalle ja lisää tilaa päiväkerhotoiminnalle entisen talonmiehen asunnon paikalle.
Laaja kuparirakenteen uusiminen
Kohteen kupariset katto- ja julkisivupinnat uusittiin lähes kokonaan. Siipirakennukseen jätettiin hieman vanhaa patinoitunutta kuparipintaa jäljelle. Uusi kuparipinta on vielä kirjavaa, mutta tummuu vähitellen vanhan kuparin sävyiseksi.
– Omassa rakentajan historiassani ei ole vastaan tullut vastaavan laajuisen kuparirakenteen uusimista. Mahdollisesti ei tulekaan enää toista kertaa, Varis toteaa.
Rakennuksen valubetonipintoja ei lähdetty muokkaamaan, vaan vanhoja pintoja on pyritty säilyttämään alkuperäisten arkkitehtien näkemyksen mukaisina. Julkisivun betoniseinien vesivalumajälkiä ei pyritty hävittämään kokonaan, vaan niiden katsotaan kuuluvan kuparijulkisivujen yhteyteen alkuperäisten arkkitehtien näkemyksen mukaisesti.
Vaativia salaoja- ja pohjatöitä
Kiinteistön sisäilmassa oli maarakenteista tulleita homeitiöitä. Kirkko on rakennettu kallion päälle louhittuun allasmaiseen kuoppaan. Rakennuksen alla oli salaojat, mutta ne eivät ole toimineet kunnolla, ja pohjarakenteisiin oli päässyt vettä.
Ongelman korjaaminen teetti varsin suuria louhinta-, tiivistys- ja salaojatöitä.
– Pohjarakenteisiin oli jäänyt muun muassa alkuperäisiä valumuottirakenteita, jotka olivat homehtuneet. Rakenteita pyrittiin tiivistämään kapseloinneilla, Varis kertoo.
Salaojakanaalien louhiminen aivan rakennuksen seinustoille oli isoimpia töitä kirkkosalin katon uudelleenrakentamisen lisäksi. Rakennuksen ympäri louhittiin kallioon kahden, kolmen metrin levyinen kaistale salaojitusta varten.
Sisääntulopiha avattiin samassa yhteydessä. Pihan betoniruudukko uusittiin alkuperäisen suunnitelman mukaisesti. Myös istutukset uudistettiin.
Espoonlahden kirkon peruskorjaus
Yhteistoiminnallinen projektinjohtourakka
Rakennuttaja: Espoon seurakuntayhtymä
Rakennuttajakonsultti: Saraco D&M Oy
Arkkitehti: Wise Group Finland Oy
Rakennusurakoitsija: Consti Korjausurakointi Oy
Tilavuus: 29 600 kuutiota
Bruttoala: 6000 neliötä
Rakentamisen kustannus: noin 9,5 miljoonaa euroa
Rakennusaika: 15 kuukautta
