[Best_Wordpress_Gallery id=”38″ gal_title=”Espoon siunauskappeli”]
Teksti: Jari Peltoranta Kuvat: Mikael Lindén
– Vaikka kohde ei ole laajuudeltaan kovin suuri, harvassa rakennusprojektissa tarvitaan niin monen alan osaajia kuin tämän hankkeen suunnittelussa ja toteutuksessa. Projekti on ollut vaativa myös pääurakoitsija MM-Yritysrakentaja Oy:n vastaavalle työnjohtajalle Jari Poikelalle hänen johtaessaan monen tekniikan alan toteutusta työmaalla, kohteen rakennesuunnittelusta vastannut rakennesuunnittelun projektipäällikkö Asko Miettinen Pöyry Finland Oy:stä sanoo.
Vuonna 1963 valmistunut Espoon siunauskappeli on Kaija ja Heikki Sirenin suunnittelema krematoriokappeli, jota on laajennettu ja peruskorjattu 1990-luvulla. Vuosittain kappelissa siunataan noin 600 vainajaa. Kappelin krematorio on ainoa laatuaan Espoossa, ja siellä tuhkataan noin 1100 vainajaa vuodessa.
Kohteen projektiarkkitehtina toiminut Marja-Riitta Elomaa Siren Arkkitehdit Oy:stä kertoo, että Espoon kirkonmäki sisältyy Museoviraston luetteloon merkinnällä valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. Kappelirakennus on asemakaavassa suojeltu merkinnällä: ”Uusien laajennusosien julkisivumateriaalien ja julkisivun korkeusaseman tulee pääosin noudattaa olevaa rakennustapaa.”
Vanha ilme säilytettiin
Vanhan kappeliosan rappaukset ja osa rappausalustana toimivasta tiilimuurauksesta uusittiin. Kappelin sisäkaton puuverhous jouduttiin uusimaan kahteen kertaan työmaalla sattuneen tulipalon vuoksi. Kappelin ja koko kiinteistön talotekniikka uusittiin kokonaan; kiinteistöön rakennettiin kolme ilmanvaihdon konehuonetta ja lisäksi parvelle lisättiin pieni ilmanvaihdon konetila.
– Siunauskappelin suunnittelun aikana huomattiin, että kappelin katossa olevan valoaukon paikkaa on siirretty 1990-alussa tehdyssä remontissa. Tässä siirrossa ei ollut otettu kaikkia rakenteellisia asioita huomioon, vaan rakennetta oli heikennetty, joten jouduimme laittamaan väliaikaiseksi tueksi kaksi teräspilaria jo ennen peruskorjauksen alkamista, jotta saimme lopullisen katon vahvistuksen tehtyä, Asko Miettinen kertoo.
Kappelin sisäänkäynnin suunnasta ei juuri huomaa ruumishuoneen toimistosiipeen tehtyä laajennusosaa, vaikka toimistosiiven pinta-ala on kasvanut lähes kaksinkertaiseksi. Laajennusosassa on aputiloja, muutamia toimistotiloja, teknisiä tiloja, pienkonevarasto ja koneiden huoltohalli sekä entiseen nähden kaksinkertaisesti suurempi ruumishuone ja yhdyskäytävä. Ruumishuoneen kylmiön vainajien säilytyspaikat kaksinkertaistettiin 68 paikkaan.
– Toimisto- ja sosiaalitilasiipi purettiin runkoa myöten niin, että jäljelle jäivät vain pilarit, palkit ja ontelolaatat. Julkisivutkin purettiin pois ja rakennettiin uudestaan vanhan julkisivun mukaisiksi. Iso sisääntulokatos purettiin myös kokonaan pois ja rakennettiin uudestaan, Miettinen kertoo.
Samoin 1990-luvun siiven bitumikermikate ja julkisivuelementit uusittiin alkuperäisen mukaiseksi. Koko kiinteistön ikkunat ja ovet uusittiin pääosin.
Tuhkausuunit muurattiin uudelleen
Kappelin takana sijaitsevassa krematoriossa on kaksi tulenkestävistä tiilistä muurattua tuhkausuunia, joita laajennettiin. Uuneissa on kuori ruostumattomasta teräksestä.
Uunit kuumenevat polttoöljyllä noin 800–1000 ºC lämpötilaan. Yhden vainajan tuhkaus kestää noin tunnin. Uunien kuumat savukaasut johdetaan tulenkestävistä tiilistä muurattuja vaakasuuntaisia savukanavia pitkin suodatinhuoneeseen.
– Savukaasukanavat tuotiin lattian alla, ja siellä oli vanhoja perustuksia ja muita rakenteita, joiden sijainnista ei ollut ihan tarkkaa tietoa. Tämä oli erittäin vaativa ja hidas paikka, ja jouduimme tekemään useita muutoksia suunnitelmiin työn edetessä. Laitetoimittajan selvittyä jouduttiin vielä tekemään muutoksia heidän mittojensa mukaiseksi, Miettinen kertoo.
Savukaasujen puhdistuslaitos huoltosiipeen
Huoltosiiven suodatinhuoneessa on mittava savukaasujen puhdistuslaitos, joka rakennettiin, koska ympäristösäädökset ovat tiukentumassa savukaasujen osalta. Puhdistuslaitteistossa tuhkausuunien savukaasut jäähdytetään noin 120 asteeseen ja jäähdytyslämpö otetaan talteen.
Jäähdyspiirissä talteenotettu lämpöenergia varastoidaan 13 kuution suuruiseen vesivaraajaan, joka on eristetty ja peltivuorattu. Lämpö käytetään lattialämmityksen kautta kiinteistön lämmitykseen sekä käyttöveden lämmitykseen. Järjestelmässä on myös valmius myydä lämpöä ulos kaukolämpöverkkoon.
Jäähdytyksen jälkeen kaasut menevät esierottimen läpi, joka suodattaa karkeammat partikkelit pois. Esierottimesta kaasut imetään suodattimeen, joka poistaa esimerkiksi amalgaamipaikoista peräisin oleva elohopean ja muut haitalliset aineet. Suodatettu savukaasu poistetaan savupiipun kautta.
Hyvin varustettu huoltohalli
Huoltosiiven entisen huoltohallin tilalle tehtiin iso taukotila keittiöineen. Uusi hyvin varustettu huoltohalli nostimineen ja tulityötiloineen on uudisrakennuksessa, joka rakennuksen muiden osien lailla on perustettu teräsbetonisille tukipaaluille.
Huoltohallin viereen tehtiin henkilökunnan pysäköintipaikat. Ylempänä mäenrinteessä on tankkauspisterakennus työkoneita varten. Rakennuksessa on kaksi 3000 litran dieselöljysäiliötä ja yksi 2000 litran bensiinisäiliö.
– Säiliötilaan tehtiin tiiviisti pinnoitettu allasrakenne, johon mahtuu yhden säiliön sisältö, jos säiliö rikkoontuisi. Ulkopuolella on tiiviit maarakenteet täyttövahinkojen varalta, samanlaiset kuin huoltoasemille tehdään, Miettinen kertoo.
