Kera, Kukkavaasinkatu. Näkymäkuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

Espoon Kera kehittyy teollisuusalueesta asunto- ja työpaikka-alueeksi

Kera on Finnoon ohella Espoon tämän hetken mittavin asemakaavoitushanke. Nykyisestä teollisuus- ja varastoalueesta kehitetään urbaani asunto- ja työpaikka-alue Espoon 14 000 uudelle asukkaalle.

Kera, Kukkavaasinkatu. Näkymäkuva: Arkkitehtuuritoimisto B&M Oy

Espoon kaupunkisuunnittelulautakunta käsittelee Keran ensimmäistä asemakaavaa kokouksessaan 27.11.2019. Kaava käsittää radan eteläpuolisen osa-alueen, jonne suunnitellaan koteja noin 5 500 asukkaalle.

Urbaani jalankulkukeskusta rakentuu molemmille puolille rataa nykyisen Keran aseman kohdalle. Keskustan eri osat yhdistää jalankulkusilta. Keskustaan sijoittuvat esimerkiksi tilat päivittäistavarakaupalle.

“Korkein rakentaminen sijoittuu keskustaan, ja sitä ympäröivistä asuinkortteleista tulee tiiviitä ja korkeudeltaan matalampia. Keran puiston viereen on mahdollista rakentaa koulu ja päiväkoteja”, kertoo aluearkkitehti Tiina Piironen. 

Alueella toimi aikaisemmin Kilon logistiikkakeskus, jonka rakennus on nyt monenlaisessa väliaikaiskäytössä, kuten urheilutoiminnassa.

Kera on neljän minuutin junamatkan päässä Leppävaarasta, ja Helsinkiin on noin 20 minuutin matka. Alueen suunnittelussa varaudutaan kaupunkiradan ulottamiseen Leppävaarasta Kauklahteen. Matinkylästä Keran kautta Leppävaaraan mahdollistetaan myös korkeatasoinen joukkoliikenteen runkoyhteys.

Uusia liikennejärjestelyitä ovat radan alittava katuyhteys aseman kohdalla sekä virkistysalueet yhdistävä alikulku aseman itäpuolella. Aseman lähistölle toteutetaan liityntäpysäköinti auto- ja polkupyöräliikennettä varten. Tavoitteena on hyödyntää vuorottaispysäköintiä liityntäpysäköinnin, asumisen, työpaikkojen ja palveluiden kesken.

“Kerassa ei ole tällä hetkellä puistoja, mutta Keran keskustaan, radan molemmille puolille rakennetaan vehreä ja erilaista toimintaa tarjoava Keran puisto, jossa voisi olla esimerkiksi luistelukenttä talvisin. Tavoitteena on elävöittää Keran aluetta myös monipuolisen taiteen keinoin,” kertoo maisema-arkkitehti Katariina Peltola.