”Metro mahdollistaa. Esimerkiksi YK:n ensimmäisen innovaatio- ja teknologialaboratorion sijoittuminen Otaniemeen oli hyvä alku. Ja yhtä hyvä jatko se, että Espoo ensimmäisenä kaupunkina maailmassa allekirjoitti YK:n kestävän kehityksen edelläkävijäkaupunkisopimuksen”, sanoo kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä.
”Metro on toiminut tärkeänä eteenpäin vievänä tekijänä Espoon kehityksessä. Väkilukumme kasvaa edelleen nopeasti, mutta myös maankäyttöön liittyvä kehitys on ollut ennakoitua nopeampaa”, kertoo teknisen toimen johtaja Olli Isotalo.
Metron vauhdittamana asemakaavoja on laadittu ripeään tahtiin. Vuosina 2016 ja 2017 Espoossa kaavoitettiin asuinrakentamista noin 720 000 kerrosneliömetriä, mikä tarkoittaa asuntoja noin 14 000 asukkaalle.
Väkiluvun määrä metrovyöhykkeellä on kasvamaan päin. Erityisesti Niittykummussa ja Matinkylässä Matinlahden alueella kasvu on ollut voimakasta verrattuna vuoden 2010 alkuun.
Rakennuslupia on vuoden 2018 aikana myönnetty hieman vähemmän kuin viime vuonna, mutta rakennettavien kohteiden koko on aiempaa suurempi.
Viime vuoden tapaan koko Espoon asuntotuotantotavoitteet ylittyvät myös tänä vuonna. Lokakuun loppuun mennessä asuntoja on aloitettu jo 3476 kpl. Vuonna 2017 aloitettiin kaikkiaan 4095 asuntoa.
Metroradan varrelle on mahdollista rakentaa yhteensä 7,5 miljoonaa neliömetriä vuoteen 2050 mennessä. Luku sisältää koteja 70 000 uudelle asukkaalle. Työpaikkamäärän odotetaan tuplaantuvan.
”Voimakkaasti kasvavassa kaupungissa on tärkeää, että kasvu tapahtuu kestävästi. Raideliikenne on tässä keskeisessä roolissa”, kaupunginjohtaja Mäkelä toteaa.
