Helsingin uusi keskustakirjasto Oodi täydentää Musiikkitalon, Finlandia-talon, Sanomatalon ja Nykytaiteen museo Kiasman muodostamaa kulttuuri- ja mediakeskittymää Töölönlahdella. Uuden ajan kirjasto tarjoaa monipuolisen kaupunkikokemuksen. Se palvelee kävijöitä aamuvarhaisesta iltamyöhään seitsemänä päivänä viikossa. Oodiin odotetaan 2,5 miljoonaa kävijää vuodessa.
Suomalaisen rakentamisen käyntikortti
Oodi on huomiota herättävä rakennus lasi- ja teräsrakenteineen sekä puujulkisivuineen, ja sen muotokielessä yhdistyvät niin perinteet kuin modernismikin. Energiatehokas kirjasto on näyttävä suomalaisen rakentamisen käyntikortti. Oodin pää- ja arkkitehtisuunnittelusta vastaa Arkkitehtitoimisto ALA ja rakennusurakoinnista YIT.
”Oodi on erityinen kohde niin sijaintinsa, arkkitehtuurinsa kuin käyttötarkoituksensakin vuoksi, ja se vaatii toteuttajiltaan innovatiivisuutta sekä asiantuntevaa otetta. Olemme todella innoissamme, kun saamme olla mukana rakentamassa parempaa elinympäristöä sekä tuomassa enemmän elämää ja uuden kohtaamispaikan Helsingin keskustaan”, kertoo Kari Alavillamo, YIT:n Toimitilojen pääkaupunkiseutudivisioonan johtaja.
Arkkitehtitoimisto ALA voitti keskustakirjaston suunnittelusta järjestetyn avoimen kansainvälisen arkkitehtuurikilpailun vuonna 2013. Lähtökohtana oli, että rakennus on julkinen, kaikille avoin, turvallinen ja maksuton ydinkeskustassa sijaitseva kaupunkitila.
”Oodista tulee yksi Helsingin, tai Pohjoismaiden, vapaimmista rakennuksista, missä käyttäjä voi tehdä monia asioita ja ottaa itse aloitteen siitä, mitä tekee”, sanoo Arkkitehtitoimisto ALA:n osakas Antti Nousjoki. ”Se on helsinkiläisten ja täällä vierailevien yhteinen oppiva, kehittyvä työkalu”, Nousjoki jatkaa.
Oodissa on kolme kerrosta, joista kullakin on oma tunnelmansa. Katutaso on nopeatempoinen ja muuntuva tila, jossa sijaitsevat erilaisia tapahtumia palveleva avara aula, salitilat, kirjaston infopiste ja kirjojen palautus sekä kahvila. Toisesta kerroksesta löytyy muun muassa studioita, pelihuoneita, työ- ja kokoushuoneita, kaupunkiverstas sekä työpaja- ja vuorovaikutustiloja. Kolmannessa kerroksessa on eniten perinteisen kirjaston elementtejä. Se on rentoutumisen ja rauhoittumisen paikka kirjoineen, lukukeitaineen ja kahviloineen. Eduskuntatalon suuntaan aukeavalla Kansalaisparvekkeella voi ihailla Töölönlahden puistoa ja kaupungin keskustaa.
Oodin suunnittelussa ovat olleet tiiviisti mukana myös Helsingin kaupunginkirjaston henkilökunta, yhteistyökumppanit sekä kaupunkilaiset. Ideoita, vinkkejä ja unelmia on kerätty kaupunkitapahtumissa, työpajoissa, verkkosivuilla ja erilaisilla kampanjoilla. Muun muassa kirjaston nimi on kaupunkilaisten keksimä. Vuonna 2016 järjestettyyn avoimeen nimikilpailuun tuli kaiken kaikkiaan 2 600 ehdotusta, joista 1 600 oli eri nimiä. Tuomaristo valitsi niiden joukosta voittajaksi ehdotuksen ”Oodi”.
Oodi esillä Venetsian arkkitehtuuribiennaalissa
Venetsian arkkitehtuuribiennaalista on muodostunut kansainvälisesti arvostetuin arkkitehtuurin esitysareena: vuoden 2016 biennaalissa kävijöitä oli yli neljännesmiljoona. Suomen näyttely vastaa biennaalin tämänvuotiseen teemaan (Freespace) muuttamalla Aalto-paviljongin väliaikaiseksi kirjastotilaksi. Näyttelyn avauspuheenvuorossaan 24. toukokuuta Helsingin pormestari Jan Vapaavuori aikoo puhua Oodin merkityksestä ja Helsingin sitoutumisesta kulttuuriin ja arkkitehtuuriin.
Suomen paviljongin näyttely Mind-Building esittelee suomalaisen kirjastoarkkitehtuurin kehitystä ja katse suunnataan kohti tulevaisuuden kirjastoa. Uuden ajan kirjastona Oodilla on luonnollinen paikka näyttelyn keskiössä.
”On hienoa, että Oodi pääsee mukaan Venetsian biennaaliin. Sitä kautta uusi kirjasto ja koko suomalainen kirjastolaitos saadaan myös kansainväliseen tietoisuuteen”, kertoo Oodin johtaja Anna-Maria Soininvaara. ”Myös suomalainen rakentaminen kiinnostaa maailmalla, kuten puu ja energiatehokkuus”, Soininvaara jatkaa.
Suomen paviljongin näyttelystä vastaa Arkkitehtuurin tiedotuskeskus Archinfo. Näyttely avautuu yleisölle 26.5. ja on avoinna puoli vuotta.
