Eduskunta hyväksyi rakentamislain 1.3.2023. Uusi laki tuo ilmastonmuutoksen torjunnan osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Lain on tarkoitus sujuvoittaa rakentamista, vauhdittaa kiertotaloutta ja digitalisaatiota sekä parantaa rakentamisen laatua. Rakentamislaki tulee voimaan 1.1.2025.
Suurin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakentamislakiin verrattuna on ilmastonmuutoksen hillinnän tuominen osaksi rakentamisen lainsäädäntöä. Laki ohjaa rakentamaan vähähiilisesti eli ottamaan huomioon rakennuksen koko elinkaaren aikana syntyvät ilmastovaikutukset.
Käytännössä vähähiilisyyteen ohjaaminen tapahtuu myöhemmin annettavilla asetuksilla. Asetukset rakennuksen ilmastoselvityksestä, materiaaliselosteesta ja hiilijalanjäljen raja-arvoista tulevat osaksi Suomen rakentamismääräyskokoelmaa.
Lain tavoitteena on vahvistaa rakentamisen kiertotaloutta. Uusien olennaisten teknisten vaatimusten mukaan rakennukset on suunniteltava pitkäikäisiksi ja
muunneltaviksi. Uusista ja purettavista rakennuksista on selvitettävä käytetyt ja vapautuvat materiaalit sekä rakennuspaikalta pois kuljetettava maa- ja kiviaines ja vaarallisten jätteiden määrä.
Nykyiset rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan rakentamisluvalla. Lupaa edellyttävien rakentamishankkeiden kynnystä nostetaan siten, että jatkossa esimerkiksi alle 30 neliön varaston tai pihasaunan voi rakentaa ilman lupaa, kunhan rakentamis- ja kaavamääräykset sekä rantarakentamisen säännökset täyttyvät. Kaikki rakennukset kuluttavat jatkossakin tontin rakennusoikeutta.
Vastuu rakentamishankkeen toteutuksen kokonaisuudesta säädetään päävastuulliselle toteuttajalle. Rakentamishankkeeseen ryhtyvä voi valita, nimeääkö hankkeeseensa päävastuullisen toteuttajan vai ottaako tehtävän itse vastattavakseen. Rakennushankkeen osapuolet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja vaihtamaan tietoja hyvän laadun takeeksi.
Uuden rakentamislain mukaan rakennuksen voi korjata myös alkuperäisellä tai sen jälkeisellä rakentamistavalla, kunhan korjattava rakenne tai rakennusosa on teknisesti toimiva ja korjaushanke täyttää energiatehokkuusvaatimukset. Ajatuksena on, että eri aikakausien rakennustekniikoita ei tarvitse sekoittaa keskenään.
Korjaaminen ei saa haitata rakennusten säilymistä tai heikentää esimerkiksi rakennuksen tai kulttuuriympäristön rakennustaiteellista arvoa.
Rakennuksen voi purkaa, jos se sijaitsee alueella, jolla rakennukset ovat menettäneet suurimman osa arvostaan, ja jos purkaminen johtaa merkittävään materiaalien uudelleen käyttöön tai kierrätykseen. Tällöin ei sovelleta säännöstä, jonka mukaan purkaminen ei saisi aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle.
Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoitusta voidaan muuttaa esimerkiksi asumiseen sopivaksi asemakaava-alueella poikkeamisluvalla. Muutokseen
voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muutoksella tuetaan rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.
Poikkeamislupamenettely on kaavan muuttamista joustavampi menettely. Valtakunnallisesti määritellyn poikkeamisperusteen on tarkoitus tuoda varmuutta investointeihin, tehostaa tilankäyttöä ja auttaa vähentämään tyhjien tilojen määrää.
Rakennetun ympäristön tietojärjestelmää koskevassa laissa säädetään tiedoista, jotka kuntien ja maakuntien liittojen on jatkossa toimitettava uuteen valtakunnalliseen tietojärjestelmään. Eduskunta hyväksyi lain 24.2.2023 Samassa yhteydessä hyväksyttiin muutos nykyiseen maankäyttö- ja rakennuslakiin, jossa säädetään alueidenkäytön tietojen digitaalisuudesta. Lakiuudistuksesta odotetaanpohjaa rakennetun ympäristön digitalisaatiolle, josta hyötyvät kaikki. Keskeinen muutos liittyy tietojen yhdenmukaisuuteen: jatkossa rakentamisluvitus ja alueidenkäytön suunnitelmat tehdään yhteentoimivan tietomallin mukaisina koneluettavassa muodossa.
Suomen ympäristökeskuksen uusi rakennetun ympäristön tietojärjestelmä alkaa ottaa vastaan tietoja 1.1.2024. Rakentamisen tiedot pitää toimittaa
järjestelmään viimeistään vuoden 2027 loppuun mennessä ja alueidenkäytön tiedot vuoden 2028 loppuun mennessä.
