Basic HTML Version
62
5/2011 PROJEKTIUUTISET
Ympäristötalo
Energiatehokkuuden täsmäisku
JUHA PENT I K Ä I NEN, CL IMACONSULT F I NL AND OY
Helsingin Viikkiin valmistunut Helsingin Ympäristökeskuksen ja Helsingin yliopiston toimistota-
lo edustaa tämän hetken state of the artia mitä tulee energiatehokkuuteen. Energiatodistuksen
mukainen vuotuinen energiankulutus on hieman yli 70 kWh/brm2, jolloin rakennus sijoittuu kirk-
kaasti parhaaseen A-luokkaan. Ostoenergian tarvetta vähentävät muun muassa 25 pihalle po-
rattua porakaivoa sekä 572 m2 (n. 60 kW) katolle ja julkisivuun asennettua aurinkopaneelia. Ja
onhan katolla vielä muutama tuuliturbiinikin.
Pihalle poratuilla porakaivoilla on pituutta yhteensä noin 6000 m ja niillä katetaan koko raken-
nuksen jäähdytysenergian tarve. Kompressorikoneita rakennuksessa ei ole sen enempää kuin
kaukojäähdytystäkään. Integroidulla suunnittelulla, lähtien rakennuksen massoittelusta tilojen
valaistuksen ohjaukseen, on toimistotyyppisten tilojen jäähdytysenergian tarve saatu puristet-
tua arvoon noin 40 W/m2. Jäähdytystehon tarvetta minimoitiin myös toimistotilojen sijoitteluilla
ja nk. sisävalopihojen käytöllä. Sisävalopihojen ansiosta suoraan etelään suunnattujen toimis-
tohuoneiden osuus kaikista toimistohuoneista on vain noin 10 prosenttia, vaikka rakennuksen
pääjulkisivu on etelään. Jäähdytysenergian tarvetta on lisäksi pienennetty kaksoisjulkisivulla,
jossa on käytetty aurinkopaneeleita varjostavina elementteinä. Kaksoisjulkisivun varjostusvai-
kutusta eli aurinkopaneeleiden sijoittamista julkisivuun simuloitiin pääsuunnittelijana toimineen
arkkitehti Kimmo Kuismasen toimesta.
Rakennuksen lämmitysenergian tarvetta on pienennetty vaipan nykymääräyksiä paremmilla
U-arvoilla sekä vaipan hyvällä tiiveydellä. Vaipan tiiveys todennettiin tiiveysmittauksin, n50-luvuk-
si mitattiin 0,56. Ilmanvaihdon lämmitysenergian tarpeeseen on vaikutettu varustamalla kaikki
ilmanvaihtokoneet, wc-tiloja myöten, tehokkaalla lämmöntalteenotolla. Järjestelmäratkaisut teh-
tiin siten, että voitiin käyttää nk. pyörivää lämmöntalteenottoa. Ilmanvaihdossa käytetään lisäksi
tarpeenmukaista ilmanvaihtoa kaikissa tiloissa, joissa henkilöperusteinen kuormitus vaihtelee.
Ilmanvaihdon vaikutusalueet on myös palasteltu siten, että normaalin toimistoajan ulkopuolelle
sijoittuva käyttö kuluttaisi mahdollisimman vähän energiaa.
Ympäristötalon osalta tilanne on monen muun toimistorakennushankkeen osalta erilainen sii-
nä mielessä, että rakentamisvaihetta seuraa seurantavaihe, jonka aikana mitataan rakennuk-
sen todellista energian kulutusta. Lähtökohtana on ollut kulutuksen riittävän tarkka kohdentami-
nen. Tämän vuoksi rakennus on varustettu päämittausten lisäksi lukuisilla alamittauksilla, joiden
avulla energian kulutus voidaan yksilöidä tarkemmin. Mitataan esimerkiksi, kuinka paljon ilman-
vaihtokoneet, konekohtaisesti, kuluttavat sähköä. Samoin voidaan eritellä ilmanvaihdon tai huo-
nelaitteiden käyttämä jäähdytysenergia tai ilmanvaihdon ja patteriverkoston lämmitysenergian
kulutus jne. Saatuja mittaustuloksia onkin mielenkiintoista verrata tehtyihin simulointilaskelmiin.
Sanomattakin on selvää, että rakennuksen käytöllä on suuri merkitys toteutuneeseen energi-
ankulutukseen. Tältäkin osin voidaan tosin olla turvallisin mielin. Helsingin Ympäristökeskus sa-
moin kuin Helsingin yliopisto ovat molemmat erittäin valveutuneita käyttäjiä, jotka hyvin ymmär-
tävät rakennuksen käytön vaikutukset energian kulutukseen. Jotta rakennuksen luonne ei unoh-
tuisi, on käyttäjiä ja talossa vierailijoita varten sisääntuloaulassa infotaulu, jossa näytetään reaa-
liaikaista mittaustietoa energiankulutuksista.
toimisto Ab Case Consult Ltd:ssä.
Tuttua ja erikoista
Ympäristötalon rakennesuunnittelija,
diplomi-insinööri
Stefan Forstén
Talonra-
kennus WSP Finland Oy:stä kertoo, miksi
rakennuksen rungoksi valittiin paikallava-
lettu pilarilaatta.
– Massiivibetonirunko sitoo lämpöener-
giaa, ja tasoittaa sitä kautta lämpötilaero-
ja. Toinen syy oli se, että paikalla valetun
betonirungon CO²-päästöt ovat suhteelli-
sen alhaiset.
Alapohja tehtiin kuitenkin ontelolaatta-
tasona muottiteknisistä syistä. Koska onte-
lolaattatason kuivumisjakso on paljon ly-
hyempi kuin paikallavaletun tason, tehtiin
yläpohjakin ontelolaatasta. Näin päästiin
nopeammin laittamaan vesikattoon bitu-
mihuovat.
Termorankaisen ulkoseinäratkaisun an-
siosta talon ulkovaippa saatiin asennettua
nopeasti runkovaiheen jälkeen.
– Termorankarungolla voidaan lisäksi
saavuttaa suhteellisen hyvä tiiveys huolel-
lisella detaljisuunnittelulla. Tämä oli erit-
täin tärkeää, kun otetaan huomioon talon
kovat energia- (<70 kWh/a) ja tiiveysta-
voitteet (n50<0.7), muistuttaa Forstén.
Ympäristöominaisuuksien, kuten CO²-
päästöjen vuoksi, aulojen kattorakenne
tehtiin liima- ja kertopuupalkeista. Samois-
ta syistä talossa käytettiin mahdollisimman
laajalti mineraalivillaeristeitä.
Talon ehkä erikoisin rakennetekninen