Page 8 - PU312_FI_Grey

Basic HTML Version

8
3/2012 PROJEKTIUUTISET
KYNÄ K ÄY KYL ÄSSÄ
Muutoksella tavoitellaan rakennusten kokonai-
suuden hallintaa, uusiutuvien energiamuotojen
käyttöä, sähkönkäytön tehostamista sekä oh-
jataan valitsemaan vesikiertoisia lämmitysjär-
jestelmiä, joiden lämmöntuottotapa on myö-
hemmin muunneltavissa. Asetetuilla määräyk-
sillä pyritään myös estämään rakennuksen in-
vestointikustannusten minimointi loppukäyttä-
jien kustannuksella.
Siirtyminen
kokonaisenergiatarkasteluun
Uusien energiamääräysten keskeinen edis-
tys on siirtyminen kokonaisenergiatarkasteluun,
mikä tarkoittaa, että rakennuksen energianku-
lutuksessa otetaan huomioon myös ympäris-
tövaikutukset.
Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksel-
le, niin sanotulle E-luvulle, on asetettu raken-
nustyyppikohtainen yläraja. Pientalojen E-lu-
kuun vaikuttaa poikkeuksellisesti myös asun-
non pinta-ala. Eri energiamuodoille määritetyt
luonnonvarojen käyttöä kuvaavat kertoimet
ohjaavat käyttämään kaukolämpöä ja uusiutu-
via energialähteitä sekä vähentämään suoran
sähkön käyttöä. E-luvun käyttöönoton myötä
lämpöpumpuista ja rakennuksiin integroidus-
ta uusiutuvaa energiaa hyödyntävästä sähkön-
ja lämmöntuotannosta tulee entistä houkutte-
levampia.
Kokonaisenergiatarkastelu perustuu raken-
nustyypin mukaan standardoituun laskentaan,
jolloin esimerkiksi käyttäjien vaikutus on sul-
jettu tarkastelujen ulkopuolelle. Tämä osaltaan
helpottaa samantyyppisten rakennusten keski-
näistä vertailua.
Sysäyksen useiden erilaisten kokonaisratkai-
sujen etsimiseen ja niiden keskinäisen vertai-
lun tulisi lisätä arkkitehtien, rakennesuunnitte-
lijoiden ja LVIS-suunnittelijoiden yhteistyötä jo
hankesuunnitteluvaiheessa. Kustannustehok-
kaimmat kokonaisratkaisut eivät löydy ainoas-
taan rakennusvaipan, yksittäisten järjestelmien
tai rakennuksen massoittelun muutoksilla.
Kuukausitasolta
dynaamiseen laskentaan
Nykyisestä kuukausitasolla tehtävästä energi-
ankulutuslaskennasta siirrytään osittain dynaa-
miseen laskentaan. Esimerkiksi kesäajan huo-
nelämpötilat täytyy jatkossa tarkastella tuntita-
solla ylilämpenemisen kannalta kriittisimpien
tilojen osalta. Tuntitason laskentaa ei kuiten-
kaan vaadita esimerkiksi pien- ja rivitalojen tai
varastorakennusten kohdalla.
Rakennuksissa, joissa ei ole jäähdytystä tai
jäähdytys asennetaan vain yksittäisiin tiloihin,
varsinainen energiankulutuslaskenta vastaa
pääpiirteittäin nykyistä kuukausitason lasken-
taa. Muiden rakennusten energiankulutuslas-
kenta tulee suorittaa dynaamisella laskentatyö-
kalulla, joka ottaa huomioon rakenteiden läm-
mönvarausominaisuudet ajasta riippuvaisena.
Dynaamiseen laskentaan siirtyminen aiheut-
tanee jossain määrin hämmennystä alalla, kos-
ka dynaamiseen laskentaan soveltuvia ohjelmia
ei ole toistaiseksi ollut laajamittaisessa käytössä.
Vaikutukset rakennuksen ulkovaippaan
Rakennusosien lämmönläpäisykertoimille eli
U-arvoille asetetut enimmäis- ja vertailuarvot
eivät muutu vuoden 2010 tasosta. Rakennus-
vaipan lämpöhäviöiden laskennassa otetaan
jatkossa huomioon myös rakennusosien liitos-
ten, kuten ulkoseinän ja siihen liittyvien vaa-
karakenteiden muodostamat kylmäsillat, mikä
hieman heikentää monimuotoisten rakennusten
energiatehokkuutta. Uusien energiamääräysten
myötä rakennusvaipan ilmanpitävyyden merki-
tys korostuu entisestään, mikä ohjaa suunnitte-
lijoita kehittämään tiiviimpiä ratkaisuja, asettaa
valvonnalle vaatimuksia ja edellyttää rakentajil-
ta entistä huolellisempaa toteutusta.
Kiristyvien energiamääräysten ja ilmaston-
muutoksen vaikutusta käsittelevän FRAME-
tutkimuksen perusteella ulkovaipan rakennus-
osien U-arvojen parantaminen ei ole ainakaan
asuinkerrostalojen tai toimistorakennusten koh-
dalla tehokas keino energiatehokkuuden paran-
tamiseksi, vaan U-arvojen kiristämisen sijaan
tulisi keskittyä oikeiden teknisten järjestelmien
valintaan. Esimerkiksi lämmitys- ja jäähdytys-
ratkaisuilla on suuri merkitys. Ensisijaisiksi jääh-
dytysratkaisuiksi uudet määräykset suosittele-
vat rakenteellisia ja muita passiivisia keinoja se-
kä yöllä tehostettua ilmanvaihtoa, jos sellainen
kohteeseen soveltuu. Rakenteellisia ja passiivi-
sia keinoja ovat muun muassa erilaiset aurinko-
suojaratkaisut, lasipintojen koko ja suuntaus se-
kä rakennuksen massoittelu.
Askel kohti
energiatehokkaampaa rakennuskantaa
Uudisrakentamisen energiamääräykset kiristyvät 1.7.2012. Uudet energiamääräykset julkistettiin jo
30.3.2011, minkä vuoksi alan toimijoilla on ollut mahdollisuus tutustua ja valmistautua muutoksiin.
Uudistuksen myötä rakennusten energiatarkastelu yhdenmukaistuu muiden Euromaiden kanssa ja
uudisrakentamisen osalta tavoitteena on, että energiankulutus vähenee noin 20 % nykytasosta.
TEKST I : D I JARKKO P I I RONEN
Diplomi-insinööri Jarkko Piironen toimii
rakennesuunnittelijana A-Insinöörien
Korjaussuunnitteluyksikössä Tampereella.
Rakennusfysiikkaan hän alun perin tutustui
työskennellessään Tampereen teknillisen
yliopiston Rakennusfysiikan tutkimusryh-
mässä osallistuen muun muassa FRAME-
tutkimushankkeeseen.