Basic HTML Version
201
PROJEKTIUUTISET 3/2012
kuljetuksineen on kuutisen miljoonaa. Koskelan
mukaan lisälaskutusta tuli vain noin 300 000
euroa. Lisäkuluja tuli etupäässä suurimmista il-
mamääristä, jotka vaikuttuivat ilmavaihtokonei-
den mitoitukseen.
Kieli- ja työkulttuurikylpy
Cadolto hämmästeli alussa huonekohtaisia
ulkoilmavirtoja, sekä korkeita äänitasovaati-
muksia. LVI-suunnittelusta vastaava Granlund
Kuopio Oy joutui muutamaan otteeseen pe-
rustelemaan saksalaisyhtiölle sisäilmaston mi-
toitusarvoja.
– Muutoksien läpisaanti suunnitelmiin oli
vaikeaa kireästä aikataulusta johtuen. Suun-
nitelmien tarkastamiseen olisi kaivattu selväs-
ti lisää aikaa, kertoo
Jussi Korhonen
Granlund
Kuopio Oy:stä.
LVIS-suunnittelussa näkyy Cadolton pyrki-
mys energiatehokkuuteen. Jäähdytyksessä on
vapaajäähdytystä, jolla voidaan hyödyntää kyl-
män ulkoilman jäähdytysvaikutusta. Ilmanvaih-
tokoneet on varustettu lämmöntalteenotoilla.
Myös sähkösuunnittelussa oli matkan var-
rella erilaisia ymmärtämisvaikeuksia. Suunni-
telmat eivät saapuneet sovitunlaisesti tarkas-
tukseen sähkösuunnittelusta vastaavalle Easy-
tec Oy:lle ja sairaanhoitopiirille. Sairaanhoito-
piirin sähköosaston käyttöpäällikkö
㻶㼡㼗㼗㼍㻌㻾㼛㼡㻙
㼢㼕㼚㼑㼚
kertoo, että Cadolto ei ollut valmis vaih-
tamaan sähkökomponentteja kaikilta osin sai-
raanhoitopiirin vaatimiin ja Suomessa käytettä-
viin. Esimerkiksi valaisimia ei Cadolto suostu-
nut vaihtamaan sairaanhoitopiirissä jo käytössä
oleviin malleihin.
– On tärkeää huollon ja varaosienkin kannal-
ta, että tuotteet on saatavilla suomalaisilta säh-
kötukkuliikkeiltä, Rouvinen korostaa.
Sähköpuolen kustannukset vielä elävät, kos-
ka osa sähköteknisistä järjestelmistä on siirtynyt
sairaanhoitopiirin hankintaan ja toteutukseen.
Laitepuolen suomalaisuusaste on vaatima-
ton. Muun muassa kalusteet ovat suomalaisia.
LVIS-työt, kamera- ja kulunvalvonta, sekä pa-
lonilmoitinjärjestelmä ovat tilaajan vastuulla.
Mitään automaattista sammutusjärjestelmää
ei moduulisairaalassa ole. Koskela kertoo, et-
tä hyväksyntä saatiin tiukkojen neuvottelujen
jälkeen:
– On käyty läpi poistumiskäytäntöjä. Poistu-
misajat ovat sellaisia, että ei tarvita automaat-
tista sammutusjärjestelmää. Tilat on hyväksyt-
ty eri palo-osastoina.
– Siellä on 370 metriä anturaa, joissa on noin
160 kuutiota betonia ja perustusten teräsrun-
gossa on puoli kilometriä terästä ja paljon suo-
malaista työtä, työmaamestari
Viljo Ilmonen
erittelee.
Yhtenä haasteena oli se, että sopimuskie-
lenä oli englanti ja keskustelukielinä työmaal-
la tulkin välityksellä saksa, englanti, ruotsi ja
suomi. Ammattislangien ymmärtämisessä oli
puolin ja toisin pieniä vaikeuksia. Enimmil-
lään rakennustyömaalla hääri 47 saksalaista
rakentajaa. Lisäksi oli pääurakoitsija Alosen
miehiä sekä suomalasia kaluste- ja taloteknii-
kan asentajia.
– Saksalaisilla kattomiehillä oli aika tiukat ol-
tavat, kun oli lunta ja pakkasta, kyllä he joutui-
vat pitämään melkein viikon paussin, hankkees-
sa toisena rakennuttajana toimivan Pöyryn Ra-
kennuttamispalvelut Oy:n valvoja
Markku Paa-
telainen
kuvaa.
Moduuli ei sovellu
tulevaisuuden sairaalaksi
Moduulirakennus on hyväksytty väliaikaise-
na ratkaisuna viiden vuoden luvalla. Keski-Eu-
rooppaan kehitetyn konseptin toimivuudesta
Suomen oloissa ei ole mitään tietoa, tosin Ca-
dolto on toimittanut moduulisairaaloita myös
Siperiaan.
– Vähän jännitetään, miten äänieristys toimii.
Kun kopsauttaa jalallaan lattiaan, kuuluu tömäh-
dys. Minkälaisen äänen se antaa? pohtii huol-
toinsinööri
Raimo Kolari
, jolle siirtyy vastuu
kiinteistöstä synnytysosaston muuton jälkeen.
Vesi, viemärit ja sähkön pääsyöttö sekä kaukoläm-
pö tulevat vanhasta sairaalasta rossipohjan kautta.
Kaasu ja heikkovirta on vedetty takana näkyvän kävelytason kautta. Vanhan ja moduu-
lisairaalan yhdistäviä kävelytasoja on kaksi.
BETTER DESIGN
BETTER HOSPITAL