Basic HTML Version
27
PROJEKTIUUTISET 2/2012
1960-luvulta lähtien Suomen kylänraiteille ja
kaupunkien ulkoalueille on asennettu pääasi-
assa elohopealampuilla varustettuja valaisimia.
Parin viime vuosikymmenen kuluessa alaa on
vallannut uudenlainen kaupunkivalaistuseste-
tiikka, pitkälti professori
Antero Markelinin
edistämänä. Hän on korostanut, että kaupun-
kivalaistuksen tulee olla optisesti yhtä tehokas-
ta kuin valtateiden ja samalla esteettisesti riit-
tävän korkeatasoista.
– Tämän johdosta kaupunkivalaisimien ra-
kenne on muuttunut. Valaisimet myös katujen
varsilla ja muilla ulkoalueilla muistuttavat ny-
kyään perinteisiä puistovalaisimia. Valmistajat
ovat reagoineet tähän muutokseen kehittämäl-
lä uudenlaisia valaisinmalleja, kertoo valaistuk-
sen tuotealuepäällikkö
Jouko Pulli
SLOOy:stä.
Pullin kertomana kuullulla perustelulla on
erityistä painoa, sillä hän on toiminut valaisi-
nalalla 37 vuotta ja ensi kerran Sähköliikkei-
den Oy:n, SLO Oy:n nimenmuutosta edeltä-
neen organisaation palveluksessa jo vuonna
1969. Tuohon aikaan työnantajayritys oli juu-
ri hankkinut enemmistöosuuden Mäntsälässä
toimineesta valaisintehtaasta, joka toimi siel-
lä vuoteen 1986 asti. Tuolloin Nokia-konserni
osti SLO:n, joka on siitä lähtien keskittynyt yk-
sinomaan sähkötukkukauppaan ja on nykyään
360 miljoonan euron liikevaihdollaan alansa
selkeä kotimainen markkinajohtaja.
Valaisinliiketoiminta oli alun alkaenkin mer-
kittävä tukijalka yhtiölle, joka perustettiin 1945
varmistamaan sodasta toipuvan maan jälleen-
rakennuksessa välttämättömien sähkötarvik-
keiden saatavuus. Tarvikkeiden ja komponent-
tien saatavuus ei ole itsestään selvää tänäkään
päivänä, ja yksi SLO:n kilpailuvaltteja onkin
huolehtia asiakkaiden, muun muassa kuntien
ja sähköurakoitsijoiden hankintojen kohtuulli-
sista toimitusajoista.
– Monesti saamme yhteydenottoja myös
sähkösuunnittelijoilta, jotka haluavat varmis-
taa tietyn komponentin saatavuuden ja vasta
sitten piirtää tuotteen tai sen speksit suunni-
telmiinsa, Pulli kertoo.
Kunnat ison
valaisinvaihtobuumin edessä
Katuvalaisimia myydään Suomessa ”nor-
maaliaikoina” noin 30 000 40 000 kappa-
letta vuodessa. Uuden ulkovalaistusta koske-
van EU-direktiivin säätöaikataulun kolme vuot-
ta sitten varmistuttua, valaisimien vaihtomäärä
on tasaisesti kasvanut. Direktiivi tulee voimaan
vuonna 2015, minkä jälkeen elohopealamppu-
ja ei enää saa olla kaupan. Näin ollen tavan-
omaisen ikänsä kestäviä elohopealamppuja ei
enää juuri ole vuoden 2019 jälkeen käytössä.
– Kunnat ovat kieltämättä omalta kannaltaan
pahassa pakkoraossa, koska rahaa ei monissa
kunnissa helposti löydy. Asiassa on kuitenkin
kääntöpuolensa, sillä pakko vaihtaa uuteen,
entistä ympäristöystävällisempään ja energia-
tehokkaampaan tuottaa vähänkin pidemmällä
aikavälillä säästöjä. Esimerkiksi kevyen liiken-
teen väylän varsilla tyypillisesti käytettävät 125
watin valaisimet ovat kehittyneen teknologian
ansiosta nykyään korvattavissa 50 watin valai-
similla. Kokonaisuuden kannalta energiatehok-
kuuden parannus tulee olemaan noin 50 pro-
sentin luokkaa, Pulli arvioi.
Investoinnin, olkoonkin että se on pakkoin-
vestointi, kannattavuutta lisää Pullin mukaan
se, että takaisinmaksuaika on tyypillisesti 4-7
vuotta. Aina ei vaihdeta pelkkiä lamppuja, vaan
kyse on valaisinpylväiden uusimisesta kaapelei-
neen, lamppuineen ja pylväsrunkoineen.
– Yksi olennainen näkökohta on sekin, että
asiantuntevan kuntoarvion perusteella voi saa-
da oikean käsityksen siitä, onko kustannuste-
hokasta uusia samaan aikaan koko pylväsyk-
sikkö vai onko parempi porrastaa tarvittavat
toimenpiteet, Pulli muistuttaa.
Osaavia urakoitsijoita ja suunnittelijoita on
hänen mukaansa riittävästi, ja osa henkilöis-
tä tekee myös valaisinpylväiden kuntoarvi-
oita. Hankinnoissa kannattaa kiinnittää huo-
mio myös asiakirjojen laatuun, sillä muu-
toin on vaarana yksioikoinen ”halvin voittaa”
tarjouskilpailu, joka ei useinkaan merkitse sa-
maa kuin pitkäaikaistaloudellinen.
– Kuvaava esimerkki asiaan kätkeytyvistä
riskeistä on myös katu- ja muiden ulkoaluei-
den valaistuksessa vähitellen yleistyvä LED.
On selvää, että täysin uudessa teknologias-
sa on lastentauteja. Mutta jos markkinoilla on
tuotteita, jotka hajoavat vuoden kuluessa käy-
töstä ja toisaalta luotettavien valmistajien har-
kitusti markkinoille lanseeraamia tuotteita, jot-
ka todella kestävät luvatun ajan, on kysyttävä,
onko tarjouspyynnön laadinnassa ja tarjousten
vertailussa ollut toivomisen varaa, Pulli pohtii.
SLO keskittyy hänen mukaansa vain laatu-
tietoisiksi osoittautuneiden yritysten valmistei-
siin, joita LED-teollisuudessa ovat esimerkiksi
Philipsin ja Osramin tuotteet.
Tiivistä koulutusta
Valaistusteknologia on pysynyt SLO:n kes-
keisenä liiketoiminta-alueena tähän päivään
asti osin myös siksi, että yrityksessä on run-
saasti myös suunnittelua ja tuotantoa ymmär-
tävää osaamista.
– Toki leipä tulee tarvikkeiden ja kokonais-
ten rakenneosien, kuten valaisinten ja moot-
toriteiden varsille kehitettyjen turvapylväiden
myynnistä, mutta lisäksi teemme runsaasti
koulutusta. Erityisesti kunta-asiakkaiden kes-
kuudessa koemme sen tarpeelliseksi, koska
siellä on meneillään mainitusta direktiivistä
johtuva, uusia asioita väistämättä eteen tuova
valaisinten hankintabuumi. Toinen koulutustar-
vetta lisäävä seikka on se, että monet kunnat
ovat eriyttäneet energia- ja sähkölaitoksensa
liikelaitoksiksi tai yhtiöiksi, mutta jättäneet ul-
kovalaistuksen ylläpito- ja hankintatoimen nii-
den ulkopuolelle, minkä seurauksena osaamis-
ta ei ole entiseen tapaan aina siellä, missä sitä
tarvittaisiin, Pulli sanoo.
SLO on järjestänyt tänä vuonna jo kuusi se-
minaarien ulkovalaistustietämystä työssään tar-
vitseville kuntien työntekijöille. Jäljellä on kol-
me seminaaria, jotka järjestetään Kuopiossa
huhtikuussa sekä Helsingissä ja Turussa tou-
kokuun alussa. Yksi seminaarien keskeisistä
tavoitteista on saattaa osallistujat pohtimaan,
miten välttämättä edessä olevat ulkovalaistu-
sinvestoinnit kannattaa ajoittaa ja porrastaa,
jotta kokonaiskustannus on mahdollisimman
pieni unohtamatta toimitusruuhkaa, joka on
odotettavissa sitä ilmeisemmin, mitä lähemmäs
vuoden 2019 ehdotonta takarajaa edetään.
■
Esimerkiksi kevyen liikenteen väylän var-
silla tyypillisesti käytettävät 125 watin valai-
simet ovat kehittyneen teknologian ansiosta
nykyään korvattavissa 50 watin valaisimilla.
Kokonaisuuden kannalta energiatehokkuu-
den parannus tulee olemaan noin 50 pro-
sentin luokkaa, Pulli arvioi.
Naantali on ollut liikkeellä riittävän
varhain ehtiäkseen uusia jo osan
kaupungin ulkovalaistuksesta SLO:n
kanssa - hyvissä ajoin ennen
vuoden 2019 takarajaa.
KUVA VE I KKO WAHLROOS