77
PROJEKTIUUTISET 1/2013
Linnajoen koulun peruskorjaus ja laajennus
projektoreita ja valkotauluja. Kielten luo-
kissa on panostettu hyvään äänentoistoon.
Sisäilmaongelmat ratkesivat
Peruskorjauksen hankesuunnittelu aloi-
tettiin vuonna 2008. Porvoon kaupungin
projektipäällikkö
Tony Lökfors
kertoo, että
kaupungin saaman valtionavustuksen eh-
tona oli, että työt aloitetaan vuoden 2009
puolella. Peruskorjaus aloitettiinkin loppu-
vuodesta hallintotiloista ja opettajainhuo-
neesta.
Vuoden 2010 keväällä pyydettiin var-
sinaisen peruskorjauksen tarjoukset. Työt
jaettiin kolmeen isompaan vaiheeseen,
sillä tontti on ahdas eikä yli 500 koulun
oppilaiden siirtäminen tilapäistiloihin olisi
onnistunut. Väistötiloina käytettiin koulun
pihalle sijoitettuja parakkikoulurakennuk-
sia. Ruokailu järjestettiin koulun ruokalas-
sa, joka saneerattiin kesällä 2012.
Ensimmäisessä vaiheessa purettiin kou-
lun vanhat osat B ja C. Osa A tehtiin erilli-
senä urakkana ennen suuren osan aloitus-
ta. Siivet D, E, F, G ja H tehtiin vaiheittain
samalla kun tehtiin uudisosaa.
Saneeraustarve lähti sisäilmaongelmista.
Koulun talotekniikkaa ei ollut juuri uusittu
sitten koulun valmistumisen vuonna 1971.
Lattian alle jätettyjen muottilautojen laho-
amisesta aiheutuneet sisäilmaongelmat
ratkaistiin purkamalla kaksi siipirakennus-
ta pahimmissa paikoissa.
$
/
$$-
SXUHWWDYD
%
SXUHWWDYD
&
'
(
)
*
+
,
Se, että töitä tehtiin samaan aikaan kuin
koulu oli toiminnassa, loi omat haasteensa.
Lökfors on iloinen, että töistä selvittiin ilman
yhtäkään tapaturmaa, vaikka paikalla olikin
vilkkaita yläasteikäisiä. Rakennustyömaan
eristäneet suojaseinät helpottivat asiaa.
Viime syksystä käytössä ollut uusittu
koulurakennus on vastannut odotuksia.
Henkilökunta ja oppilaat ovat tyytyväisiä
uuteen oppimisympäristöönsä.
Tietomallinnus
katon asentamisessa auttoi
Rakennesuunnittelusta vastanneen Finn-
map Consulting Oy:n vanhempi konsult-
ti
Jari Lumme
kertoo, että saneerauksessa
uudisosan liittymät vanhaan osaan olivat
haasteellisia. Työtä helpotti se, että vanhat
1970-
luvun suunnitelmat pitivät paikkansa
varsin hyvin.
–
Kattojen muuttaminen harjakatoiksi ei
olisi onnistunut ilman tietokonemallinnus-
ta. Työssä käytettiin valmisristikoita, joita
tuli tehtaalta yli 200 erilaista tyyppiä eli
ristikoita oli huomattavasti enemmän. Mal-
linnuksen ansiosta ne saatiin sopimaan tar-
koin paikoilleen muutamaa yllättävää koh-
taa lukuun ottamatta, joissa piti tehdä jon-
kin verran käsitöitä, Lumme sanoo.
Uudisosan toiseen kerrokseen tehtiin
noin 330 m
2
:
n kokoinen ja yli 6 m korkea
teräsrunkoinen IV-konehuone. Uudisosan
runko koostuu pilareista, delta-palkeista ja
ontelolaatoista. Perustukset tehtiin suurim-
malta osin maanvaraisina anturaperustuk-
sina. Osalla perustukset tehtiin tehdylle tii-
vistetylle täytölle, jossa pehmeähkö maa
vaihdettiin tiivistettyyn sepelikerrokseen.
Muovimattoja ei tarvitse vahata
Linnajoen koulun lattiat toimittaneen
RTV-Yhtymä Oy:n projektipäällikkö
Mika
Rantamäki
kertoo, että koulun luokkatilo-
jen lattioihin on valittu muovimatto. Vaik-
ka muovimatto onkin investointina jonkin
verran kalliimpi kuin linoleum, se tulee
ajan mittaan edullisemmaksi, koska sitä ei
tarvitse vahata.
–
Muovimaton käytöllä päästään eroon
myös pari kertaa vuodessa tehtävästä va-
hanpoistosta. Näin päästään käyttämästä
säiliöautollisen verran vahanpoistoainetta
ison rakennuksen lattioiden elinkaaren ai-
kana, Rantamäki sanoo.
Vanhan rakennuksen keskellä olleen umpi-
naisen auditorion tilalle rakennettiin lasisei-
näinen kirjasto.
Uusia luokkahuoneita alkaen ylhäältä
vasemmalta: perusluokka, kotitalousluokka,
teknisen työn luokka, musiikkiluokka.
Kullekin vuosiluokalle on oma aulansa.