26
1/2013
PROJEKTIUUTISET
P-Hämppi
TEKSTI: K ATRI TANNI
KUVAT: JUKK A-PEKK A JUVONEN
P-Hämppi
AUTOILIJAN
LUKSUSTA
MAAN
ALLA
–
P-Hämppi on Suomen, ellei koko Euroopan modernein
ja tyylikkäin maanalainen pysäköintilaitos, totesi
Tampereen pormestari Timo P. Nieminen ylpeänä P-Hämpin
avajaispäivänä. 972-paikkainen parkkihalli ei ole vain hallitila,
vaan uuden aikakauden tapa hoitaa liikkumista keskustassa.
A
ihio Arkkitehdit Oy on ollut P-
Hämpin projektin suunnitte-
lutyössä mukana jo vuodesta
1997.
Kun vuonna 2007 Finnpark otti
projektin hoitoonsa ja alkoi luoda sen
pohjalta uutta pysäköintikonseptia, Ai-
hio Arkkitehdit Oy pääsi jatkamaan toi-
mistolle tutun projektin parissa vaikka-
kin eri lähtökohdista.
Suunnistaminen tehtiin helpoksi
–
P-Hämpissä suunnittelun tavoittee-
na oli luoda pysäköintiä ihmistä varten.
Kyseenalaistimme osin jopa kaavassa
olleet aluerajaukset. Esimerkiksi Pak-
kahuoneen ajoramppi löysi käyttäjäys-
tävällisemmän sijainnin suoremmalla
ajoyhteydellä Itsenäisyydenkadun alta,
kertoo hankkeen pääsuunnittelija
Timo
Meuronen
Aihio Arkkitehdit Oy:stä.
Meurosen mukaan maanalaisis-
sa parkkihalleissa suurin ongelma on
käyttäjän kannalta huono orientoita-
vuus. Hallit sijoittuvat usein kaupun-
kirakenteeseen nähden vinosti, jolloin
etenkin ensikertalaisen vierailijan voi
olla mahdotonta hahmottaa sijaintiaan
yllä olevaan kaupunkitilaan nähden.
Hän painottaa hallien useiden kerros-
ten tekevän hallitilan käytöstä vaikeaa,
kun parkkeeratun auton sijainti unoh-
tuu helposti.
–
Lähdimme suunnittelemaan P-
Hämppiä nimenomaan käyttäjän nä-
kökulmasta ja lopputuloksena oli Hä-
meenkadun suuntainen, yhtä palo-
osastoa oleva halli, jossa on toisella
sivulla parvikerros. Avaruutta koros-
tetaan valaisemalla epäsuorasti kallio-
pintaa. Turvallisuutta ja käyttömuka-
vuutta parantavat myös yksisuuntai-
set ajoväylät sekä vinoparkki, Meuro-
nen sanoo.
Projektiarkkitehti
Marika Rökman
lisää, että suunnittelussa pidettiin tär-
keänä myös sitä, ettei pysäköintialu-
eella saisi olla lainkaan pilaririvejä ra-
joittamassa parkkiruutujen kokoa. Ark-
kitehtien mukaan kohteen suunnitte-
lussa vaikeinta oli löytää kaupunkira-
kenteesta maanpäälliset sovitukset.
Maanalainen kaava oli laadittu tiukas-
ti YIT:n aikaisen suunnitelman pohjal-
ta ja esimerkiksi Hämeenkiven poistu-
mistieporrashuoneen olisi pitänyt sen
mukaan rakentua Hämeenkadun etelä-
puolelle kutakuinkin keskelle Tuomio-
kirkonkatua.
–
Löysimme kaupunkikuvaan parem-
min sopivan sijoituspaikan Hämeen-
kadun pohjoispuolelta Hämeenkiven
kiinteistön nurkasta (ns. Akateemisen
kirjakaupan nurkka). Rautatieaseman
porrashuonekin haki luonnoksissa
paikkaansa; vaihtoehdoissa esiteltiin
VR-Yhtymälle jopa sijoitusta Rautatie-
asemalle asemahalliin, ennen kuin ny-
kyinen paikka Matkakeskustunnelin
suuaukon nurkalla tuli valituksi, arkki-
tehdit kertovat.
–
Tilaajatahon kanssa ei olisi voinut
käydä paremmin: meillä oli todellinen
onni saada hanketta vetämään aiheesta
innostunut ja eteenpäin suuntautunut,
ennakkoluuloton Finnparkin toimitus-