16
1/2013
PROJEKTIUUTISET
Helsingin Koskelantiellä asennetaan laajakaistavalokaapelia keskellä tal-
vea jalkakäytävän alle. Missä ovat työmaaesteet, kaivinkoneet, höyrysti-
met, entäpä maamassojen väliaikaissäilytys vilkkaasti liikennöidyn väy-
län varrella? Kuinka on toteutettu jalankulun ja ajoneuvoliikenteen väli-
aikaiset liikennejärjestelyt? Vastaus kuuluu: Näitä toimenpiteitä ei tarvit-
tu, sillä valokaapelit asennettiin 38 cm:n syvyyteen 2,4 cm:n levyiseen
kaivantoon, joka täytettiin työn edetessä.
Ruotsalaisen Medam Ab:n toimitusjohtajan
Mats Furénin
ja Hannet
Oy:n toimitusjohtajan
Hannes Kokkosen
ja
Raimo Aution
läpiviemä han-
ke lisää väylänopeutta Koskelantien alueelle. Kyse on mikro-ojitusteknii-
kasta, jota maassamme ei ole hyödynnetty laajalti. Tätä ennen Furén on
pilotoinut yhden hankkeen Espoon alueelle onnistuneesti.
–
Suoritimme työn valmiiksi reippaasti ennen asetettua urakkapäivä-
määrää, toteaa Raimo Autio.
Hannes Kokkonen kertoo, että työ oli mennä sivu suun, koska Hannet
Oy:n asiakas ei alkuun saanut lupaa käyttää olevan runkoverkon asen-
nuskapasiteettia.
–
Autio, jolla on pitkä kokemus sekä talon- että maanrakentamisesta,
tunsi ennestään mikro-ojitustekniikan ja otti yhteyttä Furéniin. Kaupun-
ki hyväksyi urakointitavan ja rakennusluvan. Loppu onkin jo historiaa,
Kokkonen tiivistää.
Mats Furén on tehnyt pitkä päivätyön lentokenttien asfalttipinnoittei-
den rakentamisessa ja huollossa käytettävien koneiden asiantuntijana.
–
Mikro-ojitus (Micro Trenching) on tullut tutuksi minulle eräiden lai-
tekehityshankkeiden yhteydestä ja olen kehittänyt olemassa olevaa tek-
niikkaa siten, että koneet toimivat optimaalisesti pohjoismaisissa olosuh-
teissa. Mainittu tekniikka ei ole ongelmatonta, sen ympärillä on ollut pa-
tenttikiistoja ja työprosessiin liittyy asioita, joissa tarvitaan asiantuntevuut-
ta. Suunnittelemani koneet ovat rakenteeltaan sellaiset, että ne suoriutu-
vat työstä myös vaativissa olosuhteissa kaikkina vuodenaikoina ja ojitus
voidaan tehdä lähes mihin maarakenteeseen tahansa – vaikka kiveen.
Furén kertoo, että hänellä on valmiina kaksi konetta. Kone suorittaa
kaivuun, pitää mikro-ojan avoimena kaapelointiputken asennuksen ajan
ja myös asentaa kaapeliputken. Asfaltointia se ei toistaiseksi tee.
–
Asfaltointi on itse asiassa yksi prosessin tärkeimmistä vaiheista. Mo-
net paikkaavat koneen jälkeen jättämän kapean uran saumausaineella,
ja se on väärin. Asfaltin pitää olla työn jäljiltä ehyt ja toimia mekaanisen
kulutuksen pintana kuten aikaisemmin eli sen tulee olla yhtä kiinteää as-
falttipintaa, Furén painottaa.
Hän kertoo, että seuraava kehitysvaihe on juuri asfaltointilaitteen
TEKSTI JA KUVA: MAT TI A. K ALLIO
MIKRO-OJITUS
implementointi. Sen jäl-
keen Medam Ab:n koneet
ovat ainutlaatuiset maail-
massa.
–
Runsaat neljäkymmen-
tä vuotta lentokenttien as-
falttiteknisen työn parissa
on tuonut tulessaan melko
iskemättömän kokemuk-
sen eri asfalttityyppien ja
saumausaineiden suhteen.
Tiedän tarkalleen minkä-
laista asfalttimassaa mikro-
ojituksen yhteydessä pitää
käyttää ja miten asfaltoin-
ti tulee suorittaa, insinööri
Furén painottaa.
–
Kone on neljä metriä
pitkä ja vajaat puolitoista
metriä leveä. Päivän etene-
mä vaihtelee. Parhaina päi-
vinä olemme suoriutuneet
noin 500 metrin mittaisis-
ta asennusväleistä, Mats
Furén Medam Ab:sta toteaa.
–
Koneen tuuman paksuinen timanttijyrsinkiekko avaa mikro-ojan jo-
pa 40 sentin syvyyteen. Koskelan tiellä syvyys on 38 senttiä. Koneen
pieni aura estää maamassaa sortumasta vakoon, johon kone ajaa asen-
nusputken. Tämän jälkeen oja täytetään hiekalla, joka antaa hyvän suo-
jan asennusputkelle.
Hyödyt
Asiakkaan kannalta hyöty on kustannussäästöissä, koska maarakenta-
misen vaihetta ei hankkeessa ole. Asiakkaan ja edelleen asiakkaan asi-
akkaiden kannalta kyse on työn läpiviemisen nopeudesta. Kun kaapelin
asennusputki on valmis, voidaan valokaapelit asentaa nopeasti ja näin
on edessä enää käyttäjien kytkeminen uuteen verkkoon.
Perinteiseen kaapelointityöhön verrattuna mikro-ojituksen etuna on
nopeus. Parhaimmillaan puhutaan muutamista työpäivistä. Perinteises-
sä asennuksessa saattaa työhön mennä kuukausia, koska talvisin maa on
ensin sulatettava höyryn avulla ja pidettävä sulana koko hankkeen ajan.
Työmaavarat alueella ovat laajat ja urakointi suoritetaan raskain maan-
siirtokonein. Työmaalogistiikka aiheuttaa omat järjestelynsä puhumatta-
kaan liikennejärjestelyihin mahdollisesti käytettävästä ajasta.
–
Yhteiskunnan kannalta asiaa tarkasteltuna kyse on tietoyhteiskun-
nan perusinfran rakentamisen nopeuttamisesta. Laajakaistapalveluiden
kapasiteettitarve kasvaa ja tämä edellyttää optisten valokaapeliverkkojen
rakentamista mahdollisimman nopeasti, Hannes Kokkonen muistuttaa.
Kestävän kehityksen näkökulmasta asiaa voi tarkastella lukuarvoina: vä-
häiset määrämenekit, mikro-ojituskone ei tuota paljoa hiilidioksidipäästö-
jä, asfaltin menekki on pieni ja optisten valokaapeleiden ja niiden suoja-
putken valmistuksessa käytetään vain vähän materiaalia per pituusyksikkö.
Kadunmiehen kannalta asiassa on kyse mukavuudesta ja turvallisuu-
desta, kun avattuina seisovat tiet ja jalkakäytävät eivät hankaloita kulkua.
Itse kone varaa vain vähän työnaikaista tilaa ja esimerkiksi Koskelantien
hankkeen aikana jalankulkijat kykenivät ohittamaan koneen ja sen ää-
rellä työskentelevät miehet vaivatta.
■
Laajakaistavalokaapeli on asennettu
jalkakäytävän alle. Valmista on ja
Koskelantien talviset näkymät ennal-
laan. Kuvassa vasemmalla ruotsalai-
sen Medam Ab:n toimitusjohtaja Mats
Furén ja asennusprojektin toteutuk-
sesta vastanneet Raimo Autio ja toimi-
tusjohtaja Hannes Kokkonen Hannet
Oy:stä.